Verotuksen aukot tukkoon

Verotulot saadaan riittämään tulevaisuudessa, jos verotuksen aukot tukitaan ja valtiot sopivat uusista pelisäännöistä veronkierron torjunnassa.

Ikääntyvä Suomi tarvitsee hyvinvointipalveluihin lisää rahaa tulevina vuosikymmeninä, mutta miten verojärjestelmämme pystyy vastaamaan julkisen talouden kasvaviin menopaineisiin?

Täysremonttia ei tarvita, mutta veropohjaa on tiivistettävä ja verotuksesta on tehtävä nykyistä tasapuolisempi. Tätä mieltä on SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér.

– Keskeistä on tukkia reikiä, jotka mahdollistavat verojen välttelemisen ja veronkierron. Nyt veropohjassa on aukkoja, joita hyödyntämällä verot voidaan joissain tilanteissa välttää jopa kokonaan.

Verohallinnon teettämien mielipidemittausten mukaan suomalaisten veromoraali on korkea. Luottamus järjestelmään voi kuitenkin Finérin mielestä horjua, jos kansalaisten ja yritysten tuloja ei veroteta tasapuolisesti.

– Verotuksen on oltava reilu kaikkia kohtaan. Jos näin ei ole, luottamus koko yhteiskuntaan ja poliittiseen järjestelmään horjuu. Se tarjoaa kasvualustan populismille.

PÄÄOMAVEROTUKSESSA ENITEN AUKKOJA

Lauri Finér tiivistäisi veropohjaa ennen muuta pääomatulojen verotuksessa. Hyvä esimerkki ovat niin kutsutut vakuutuskuoret, jotka nimestään huolimatta ovat puhdasverisiä sijoitustuotteita ja tehokkaita verosuunnittelun välineitä.

– Vakuutuskuorten sisäisistä myyntitapahtumista ja osingoista ei peritä veroa. Siksi ne antavat erittäin varakkaille ihmisille mahdollisuuden lykätä sijoitustuottojen verotusta tai välttää ne kokonaan.

Finérin mielestä veroetu tulisi poistaa esimerkiksi niin, että vakuutuskuoriin kertynyttä tuloa verotetaan sijoittajan tulona. Näin niihin sijoittaneet olisivat samalla viivalla kuin piensijoittajat, joilla ei ole vastaavaa veroetua.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen näkee eniten parannettavaa pääomatulojen verotuksessa. Yksi suurimmista ongelmista löytyy ansio- ja pääomatulojen eriytetystä verotuksesta.

– Ansiotulovero on progressiivinen, mutta pääomatulojen verotus ei. Tämä on johtanut siihen, että paljon tienaavat pyrkivät näyttämään mahdollisimman paljon tuloja kevyemmin verotettavina pääomatuloina, Kosonen sanoo.

Esimerkiksi hyvätuloisille yrittäjille tämä antaa runsaasti suunnitteluvaraa verotuksessa. He voivat pitkälti päättää, kuinka suuri osa tuloista ilmoitetaan verottajalle ansiotulona ja kuinka suuri osa osan pääomatulona.

KULUTUSVEROT ISKEVÄT PIENITULOISIIN

Voisiko tulevien vuosien verotulot turvata kulutusveroja nostamalla?

Tuomas Kosonen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan tavaroiden ja palvelujen hintoihin lisättävät arvonlisäverot eivät näyttäisi aiheuttavan isoja vääristymiä kuluttajien käyttäytymiseen tai vähentävän merkittävästi kulutusta.

– Tämä puoltaisi sitä, että alennettuja arvonlisäverokantoja voisi nostaa pääkantaan eli nykyisin 24 prosenttiin. Esimerkiksi ruuan arvonlisävero kohdistuisi kuitenkin kaikkein eniten pienituloisiin. Siksi tällaista muutosta ei voi suosittaa ilman, että se kompensoidaan jollakin tavalla tulonsiirroilla, Kosonen toteaa.

Entäpä sitten ympäristö- ja haittaverot, joita ovat esimerkiksi polttoainevero ja auton hiilidioksidipäästöjen määrään sidottu ajoneuvovero. Voisiko valtio turvata verotulot kiristämällä saastuttajien verotusta?

– Toki ympäristöveroja tarvitaan ohjaamaan tuotantoa ja kulutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne eivät ole kuitenkaan progressiivisia veroja ja vaikuttavat siksi eniten pienituloisiin, Lauri Finér huomauttaa.

Etenkään pitkällä aikavälillä ei kannata haikailla, että ympäristöverot olisivat valtiolle merkittävä tulonlähde.

– Jos näiden verojen ohjausvaikutus toimii oikeasti, ympäristölle haitallinen tuotanto ja kulutus vähenevät ja verotulot laskevat, Finér perustelee.

VALTIOIDEN VÄLILLE UUDET PELISÄÄNNÖT

Isoja aukkoja löytyy myös kansainvälisestä verojärjestelmästä.

– Suomi menettää vuosittain arviolta satoja miljoonia euroja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun ja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän verovilpin vuoksi, Lauri Finér toteaa.

Tuomas Kosonen nostaa esimerkiksi yritysverotuksen vääristymät.

– Yritykset näyttävät herkästi voittoja niissä maissa, joissa ne pystyvät minimoimaan verot. Myös suurituloisilla yksityishenkilöillä on hyvät mahdollisuudet piilottaa varoja veroparatiiseihin ja alemman verotuksen maahan, Kosonen sanoo.

Yritysten verotus perustuu nykyisin fyysiseen läsnäoloon. Verot maksetaan pääsääntöisesti siellä, missä tuotantokin tapahtuu. Digitalisoituvassa maailmassa malli on kuitenkin auttamatta vanhentunut.

– Esimerkiksi EU:n komissio on esittänyt, että yritysten voittoja verotettaisiin osittain siinä maassa, missä sen asiakkaat asuvat. Muutoksesta ei ole vielä päästy EU:ssa yhteisymmärrykseen, mutta neuvottelut ovat käynnissä.

Finér huomauttaa, että kansainvälisen tason muutokset verotukseen edellyttävät valtioiden välisiä pitkiä ja vaikeita neuvotteluja. Kaikki tunnustavat kuitenkin uudistuksen tarpeen.

– Verotuksen kansainväliset pelisäännöt luotiin lähes sata vuotta sitten Kansainliitossa. Maailmankauppa oli silloin ehkä prosentti nykyisestä. Käytössä olivat korkeat tullimuurit, pääomat eivät liikkuneet vapaasti maasta toiseen, eikä internetiä tunnettu, Finér sanoo.

Vanhentuneista pelisäännöistä on kannettu huolta jo pitkään, mutta vasta viime aikoina on alkanut vihdoin tapahtua. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäsenmaat ovat sopineet muun muassa verotietojen vaihdosta, mikä vaikeuttaa verojen välttelemistä.

EU on puolestaan sopinut veronkiertoa torjuvasta direktiivistä.

Matti Remes
Kuva: Pixhill

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media