Maria Edel, Heta Puronen, Anne K. Laine, Terhi Hildén ja Pablo Hamarinen.

Vastakkainasettelusta vuoropuheluun

Minun silmin, sinun silmin -ohjelma kouluttaa nuoria ratkaisemaan konflikteja, asettumaan toisten asemaan ja tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa. 

Minun silmin, sinun silmin -koulutusohjelman on tuonut Suomeen ryhmä Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikössä sekä kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskenteleviä.  Se on alun perin Cambridgen yliopiston kehittämä.

Lukuvuonna 2017–2018 koulutuksessa kävi 168 nuorta ja 138 aikuista. Aikuisten koulutukset on suunnattu tuleville kouluttajille ja koulutusten vetäjille kuten opettajille, kuraattoreille ja psykologeille.  Lisäksi mukana on ollut useiden järjestöjen toimijoita.

– Tämä on helpoin tapa ehkäistä konflikteja, tiivistää kasvatuksen ja koulutuksen parissa työskentelevä Marjaana Jokela koko koulutusohjelman idean, tavoitteet ja tähänastiset tulokset. Hän ja valtiotieteen tohtori Anneli Portman tulevat julkaisemaan myös artikkeleja koulutuksen annista ja merkityksestä cambridgelaisten tutkijoiden ja kouluttajien tavoin.

OIVALLUKSISTA TOIMINNAN MUUTOKSIIN

– Parasta on se, kun nuoret huomaavat, että ihmiset voivatkin olla aivan muuta kuin miltä ensin näyttää. Yhteistä voi olla vaikka kuinka paljon, Marjaana Jokela kertoo kurssin aikaisista oivalluksista.

Koulutusmallin ensimmäinen versio tuli Suomeen vuonna 2015. Sen jälkeen laajapohjainen asiantuntijaryhmä on muotoillut sitä.  Myös Jokela tuli mukaan muokkaamaan materiaaleja.

Nuoret osallistujat ovat olleet noin 13–18 -vuotiaita. Sekä nuorten että aikuisten ryhmiä vedettiin lukuvuoden aikana kahdeksan. Vaikka aikuisten kurssit ovat lähtökohtaisesti tuleville kouluttajille, kurssi on sama kuin nuorille.

– Ideana on, että aikuiset saavat saman elämyksellisen kokemuksen kuin nuoret ennen ohjaamiseen liittyvää teoriaa, Jokela kertoo.

Kurssin kuluessa sekä aikuisilla että nuorilla tapahtuu samansuuntaisia muutoksia ajattelun rakenteissa esimerkiksi suhtautumisessa sisä- ja ulkoryhmiin.  Jokainen meistä samaistuu urheilujoukkueeseensa, koulutustasoonsa, uskonnolliseen tai uskonnottomien ryhmäänsä tai vaikkapa suomalaiseksi. Henkilö voi esimerkiksi kokea olevansa suomalainen ateisti, Tarmon urheilija ja kannattaja. Hänen sisäryhmäänsä kuuluisivat tällöin muut suomalaiset, ateistit ja tarmolaiset.

Vastaavasti ne, jotka eivät kuulu sisäryhmiimme, kuuluvat niin sanottuihin ulkoryhmiin. Näitä ovat esimerkiksi eri urheilujoukkueiden jäsenet tai kannattajat, eri koulutustason omaavat, muihin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvat tai uskonnottomat sekä vaikkapa muut kuin suomalaiset. Esimerkiksi Turun Toverien kristitty, itsensä maailmankansalaiseksi mieltävä kannattaja voisi olla ensimmäiselle esimerkkihenkilölle ulkoryhmän edustaja.

Valintoja tehdessään ihmisillä on taipumus suosia sisäryhmänsä jäseniä ja hyljeksiä ulkoryhmien edustajia. Ihmisillä on tyypillisesti myönteinen tai kielteinen asenne muita kohtaan sen mukaan, mieltääkö heidän kuuluvan itsensä kanssa samaan sisä- tai ulkoryhmään. Ateistiksi itsensä mieltävällä tarmolaisella saattaa olla kielteisiä ennakkoajatuksia kristillisiä symboleja kantavaa TuTon kannattajaa kohtaan, joten hän ei lähtökohtaisesti pyri yhteistyöhön hänen kanssaan toisin kuin itselleen yhtä vieraan sisäryhmään kuuluvan henkilön kanssa.

Minun silmin, sinun silmin -kurssin myötä ero suhtautumisessa sisä- ja ulkoryhmäläisiin pienenee. Kurssin käyneet eivät vain siedä ulkoryhmien jäseniä enemmän kuin kurssin alussa, vaan heille syntyy usein halu toimia yhteistyössä heidän kanssaan.

– Kurssista olisi varmasti hyötyä aivan kaikille, Marjaana Jokela huomauttaa.

– Itsekin huomaan kurssin vaikutuksia itsessäni. En esimerkiksi enää hermostu yhtä helposti kuin aiemmin kohdatessani itselleni vastakkaisia poliittisia mielipiteitä. Tämän kaltaisia muutoksia on hienoa nähdä myös kurssilaisissa. Ideana ei ole, että täytyy olla samaa mieltä. Riittää, että haluamme ymmärtää toisiamme ja tulla toimeen, hän kuvaa.

HARJOITUKSISTA YHTEISIÄ RATKAISUJA

Ohjelma on tällä hetkellä käytössä Helsingissä, mutta tarkoituksena on, että ohjelma ei jäisi vain helsinkiläisnuorten hyödyksi. Ainakin Kauniaisissa ja Joensuussa toteutetaan sama koulutus. Tavoitteena on saada siitä valtakunnallinen.

Koulutusohjelma koostuu kahdeksasta tapaamiskerrasta, jotka kestävät 75 minuutista 1,5 tuntiin. Jokaisella kerralla on oma teemansa ja erilaisia harjoituksia, viimeinen tapaaminen on kertausta.   Kouluttajat eivät kommentoi nuorten ajatuksia tai kerro omia mielipiteitään.

Kurssilla käsitellään ihmiskunnan matkaa, rauhaa ja konflikteja, taloutta ja sen reiluutta, ihmisten sosiaalisuutta ja empatiaa, sisä- ja ulkoryhmiä, tunteita ja suhteita sekä medianlukutaitoa ja sanojen vaikutusta. Ohjelma perustuu sosiaalialan tutkimuksiin ja lukuisiin taustateorioihin.

Esimerkiksi taloutta ja sen reiluutta koskevalla kerralla kuvataan aluksi erilaisia tilanteita, joihin osallistujat ottavat toiminnallisesti kantaa. He esimerkiksi arvioivat, mitä tekisivät maasta löytämälleen setelille. Tietovisassa puolestaan osallistujat miettivät, paljonko nuoret ansaitsevat, paljonko rikkain prosentti omistaa ja miten suuri tulonjako Suomessa on.

Tämän jälkeen osallistujat keskustelevat reiluudesta. Jos joku ansaitsee summan X, kuinka paljon enemmän joku muu voi ansaita? Osio jatkuu pelillä, jossa valitaan pari. Toinen parista valitsee, miten rahasumma jaetaan, ja toinen joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen. Hyväksymällä pari saisi summan, hylkäämällä kumpikaan ei mitään.

Palkkaneuvotteluista keskusteltaessa osallistujat jaetaan kuvitteellisen organisaation kolmeen eri ryhmään. Neuvottelujen kuluessa ryhmät pohtivat muun muassa, millaisia arvoja heidän edustamillaan henkilöillä on neuvottelussa, ja mikä on heille tärkeää.  Jos organisaatio on eettinen, miten se toimii palkkaneuvotteluissa? Tämän jälkeen osallistujat palaavat neuvotteluharjoitukseen tunnistamalla, millaisia arvoja eri osapuolten tavoitteiden ja toiminnan taustalla on ja etsivät yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja.

Epäreiluuden kokemus muistuttaa uhkatilannetta, jopa fyysistä uhkaa. Lopuksi osallistujat keskustelevat siitä, kuinka epäreiluuden kokemus vaikuttaa meihin. Neuvotteluharjoituksen jälkeen osallistujat pohtivat omana itsenään, miten he itse toimisivat ja reagoisivat teeman tilanteisiin: mikä on itselle tärkeää ja mitä valintoja tehdä, jos haluaa nähdä itsensä tietyssä tilanteessa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.

Helsinkiin muuttaa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Toimeen tuleminen on yhteiskuntarauhan tae, Marjaana Jokela arvioi.

– Toisaalta Suomessakin on hälyttävän paljon nuoria ja varsinkin nuoria miehiä, jotka eivät ole töissä tai koulutuksessa. Uskon, että koulutus voi helpottaa ihmisten toimimista kotona ja työelämässä. Tässä on kyse myös osallisuudesta, hän toteaa.

Inari Juntumaa
TSL:n koulutuspäällikkö

 

Lue lisää

Minun Silmin, Sinun Silmin -ohjelma

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media