Suomessa on noin puoli miljoonaa aikuista, joilla on puutteita luku-, numero- ja digitaidoissa. Vapaa sivistystyö on saanut rahoitusta hankkeille, joiden tavoitteena on digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistaminen.

Vapaan sivistystyön arvo tunnustettava

Vapaata sivistystyötä tarvitaan edelleen. Tämän päivän haaste on saada mukaan toimintaan kasvava joukko maahanmuuttajia. 

Sivistyksen jakaminen kaikelle kansalle on ollut Suomen itsenäisyyden ajan suuri menestystarina. Sata vuotta sitten sivistyksessä korostui suomalaisuuden ihannointi. Nykypäivänä maailma on ihan eri tavalla kansainvälinen ja siksi sivistykseen kuuluu nykyään myös kyky tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.

– Samaan aikaan voi olla ylpeä omista juurista, mutta myös ymmärtää muunlaisia uskontoja ja maailmankuvia, Helsingin työväenopiston rehtori Ville Ylikahri sanoo.

Kansan Sivistystyön Liitto KSL:n ja KSL-opintokeskuksen pääsihteeri ja opintojohtaja Tuula Kumpumäki on samoilla linjoilla.

– Pitää suhtautua avoimesti asioihin, jotka eivät välttämättä vastaa omaa näkemystä tai ajatusta. Nyt puhtaan paljon ääriliikkeistä ja ääripäistä.  Tarvitaan sivistyksellistä asennetta ja näkemystä, jotta näistä päästään pois.

Maaseudun Sivistysliitto MSL:n toiminnanjohtaja Paula Yliselä muistuttaa, miten laissa on hienosti määritelty vapaan sivistystyön tavoitteet kuten elinikäinen oppiminen, tasa-arvo, moniarvoisuus ja demokratia. Yksilön näkökulmasta sivistystyö voimaannuttaa, kun kohtaa samassa elämäntilanteessa olevia. Uuden oppiminen lisää elämän hallintaa.

– Kun osallistuu vapaan sivistystyön tarjoamiin koulutuksiin, olivat ne sitten harrastuksiin, ammattiin tai järjestötoimintaan liittyviä, niistä saa eväitä ja intoa mennä eteenpäin.

MONTA VÄYLÄÄ SIVISTYKSEEN

Vapaan sivistystyön tarve ei ole sadassa vuodessa kadonnut. Perinteisessä koulupolussa kuljetaan tasolta toiselle, mutta sen rinnalla tarvitaan myös muunlaisia väyliä. Suomeen tulee maahanmuuttajia monista taustoista ja eri-ikäisinä, eikä osa ole koskaan päässyt mukaan opintoputkeen. Heidän kouluttamisensa on iso haaste. Myös muilla suomalaisilla voi olla puutteita osaamisessa.

Vapaa sivistystyö tarjoaa joustavan väylän elinikäiseen oppimiseen. Myös valtiovalta on todennut tämän ja antanut sille uusia tehtäviä. Edellinen hallitus myönsi rahaa aikuisten digitaitojen parantamiseen sekä koulutuksen järjestämisen sellaisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot esimerkiksi monilukutaidossa.

– Usein tuntuu, että päättäjät unohtavat meidät, mutta viime hallituskaudella luotuun uuteen valtionosuusjärjestelmään olen tosi tyytyväinen, Ville Ylikahri sanoo.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole konkreettisia uusia avauksia vapaalle sivistystyölle.

– Toivon kuitenkin, että hallitus näkisi sen, miten pystyisimme ottamaan uusia haasteita vastaan.  Meillä on valtavasti osaamista ja toimivat rakenteet, joten toivoisin, että opetus- ja kulttuuriministeri muistaisi sen, kun kehitetään jatkuvaa oppimista, Ylikahri jatkaa.

Tuula Kumpumäki toivoo, että sivistystyön asema säilyisi vähintään sellaisena kuin se on tällä hetkellä ja sen arvo tunnustettaisiin. Hän peräänkuuluttaa myös pitkäjänteisyyttä.

– Jos vapaan sivistystyön tehtävä on jatkossakin hoitaa aikuisten digi- ja perustaitojen sekä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus, niin tämän työn resurssit tulee vakiinnuttaa.

Opetusministeriön koulutuksen hallinnonala kattaa kaiken varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

– Vapaan sivistystyön osuus ansaitsisi saada enemmän huomiota ja päättäjien avustajineen todella perehtyä siihen, mikä on meidän kanssa mahdollista. Kun tilanteet tulevat oikein haasteellisiksi, niin vapaasta sivistystyöstä löytyy sellaista pedagogista osaamista ja tahtoa, jolla saadaan tuloksia aikaiseksi, Paula Yliselä sanoo.

ONNEA SATAVUOTIAALLE YHTEISTYÖKUMPPANILLE

Työväen Sivistysliitto täyttää sata vuotta 1.9.2019. Miltä satavuotias järjestö näyttää yhteistyökumppaneiden silmin? Paula Yliselän mielestä TSL vain petraa juoksuansa.

– Kun katsoo, miten aktiivisesti se on ottanut tehtäväkseen perustehtäviensä lisäksi maahanmuuttajien koulutuksen ja aikuisten perustaitojen parantamisen, niin pakko sanoa, että TSL elää vahvasti tässä päivässä.  Tämä näkyy myös siinä, miten sen strategia ja organisaatio on kehittynyt.

Ville Ylikahrin mielestä TSL:llä on hienoja kehittämishankkeita.

– Joskus sivistysjärjestöt ja niiden opintokeskukset jäävät pyörimään isojen jäsenjärjestöjensä taustalle, mutta TSL ei ole jäänyt tähän rooliin vaan sillä on monipuolista toimintaa ja se näkyy itsenäisesti.

Tuula Kumpumäki puolestaan iloitsee järjestöjen tekemästä yhteistyöstä.
– TSL on meille keskeinen yhtyeistyökumppani ja varsinkin kulttuuripuolella meillä on paljon hyviä yhteisiä juttuja.  Koska olemme molemmat vasemmistolaisia toimijoita ja ay-kentän kouluttajia, se tuo meille yhteisen toimintalinjan. Yhteistyö antaa myös isomman äänen vaikuttamistyöhön.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media