Valtionyhtiö Kemira Growhow'n yksityistämisen jälkeen lannoitteiden hinta on määräytynyt vapaan kilpailun ja yrityksen nykyisen omistajan taloudellisten tavoitteiden mukaan.

Valtion kruununjalokivet myyntiin?

Perusinfrasta vastaavien monopoliyhtiöiden ja hyvätuottoisten pörssiosakkeiden myynti olisi valtiolta hölmöläisen hommaa, sanoo professori Markku Kuisma.

Hallitus pohtii parhaillaan isoja muutoksia valtion omistajapolitiikkaan. Mukana kaavailuissa on omistusten myynti valtion kokonaan tai osittain omistamissa yhtiöissä.

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma kehottaa harkitsemaan tarkkaan, mitä valtion omistuksia kannattaa laittaa myyntiin. Lähihistoriasta löytyy useita varoittavia esimerkkejä valtion ja kansalaisten kannalta epäonnistuneista kaupoista.

– Luonnollisista ja paikallisista monopoleista tai hyvin tuottavista yhtiöistä ei olisi kannattanut luopua, Kuisma tiivistää.

MONOPOLIN YKSITYISTÄMINEN EI KANNATTANUT

Hyvä esimerkki on sähkönsiirtoyhtiö Caruna, jonka valtionyhtiö Fortum myi vuonna 2013 kansainvälisille sijoittajille ja vähemmistöosakkaiksi tulleille kotimaisille eläkeyhtiöille.

Caruna nousi keväällä 2016 otsikoihin, kun yritys päätti nostaa sähkönsiirtohintoja kymmenillä prosenteilla.

Vastaavanlaisen monopolin turvin entinen valtionyhtiö Digita pystyy perimään tv- ja radiolähetysten välittämisestä kovaa hintaa. Ulkomaisten sijoittajien omistamalla yhtiöllä ei ole kilpailijoita.

Varoittaviin esimerkkeihin kuuluu myös katsastusala. Autojen katsastusmaksut tuplaantuivat Suomessa muutamassa vuodessa, kun valtio päätti myydä vuonna 2003 monopoliasemassa olleen Suomen Autokatsastuksen ja avata alan kilpailulle.

ULKOMAINEN OMISTAJA NOSTI HINNAT PILVIIN

Viljelijöitä on puolestaan kuohuttanut valtionyhtiö Kemira Growhow´n myynti vuonna 2007 norjalaiselle Yaralle.

Maataloustuottajien etujärjestö MTK laski viime vuonna, että lannoitteiden hinnat nousivat myynnin jälkeen lähes 50 prosenttia viiden vuoden aikana. Muualla EU:ssa nousu oli 10–20 prosenttia.

Yaralla on yli 80 prosentin siivu Suomen lannoitemarkkinoista.

MTK:n asiantuntija Matti Perälä sanoo, että lannoitteiden hintoihin vaikuttavat myös kansainvälisten markkinoiden muutokset, esimerkiksi elintarvikkeiden ja öljyn hintaheilahtelut.

Hän pitää kuitenkin ongelmallisena ulkomaisen yhtiön hallitsevaa asemaa Suomen lannoitemarkkinoilla.

– Taloudellinen päätäntävalta on siirtynyt pois suomalaisten käsistä. Lannoitteiden hinta määräytyy nyt enemmän tai vähemmän vapaan kilpailun ja yrityksen nykyisen omistajan taloudellisten tavoitteiden mukaan, Perälä toteaa.

SIJOITTAJAT KUORISIVAT KERMAT PÄÄLTÄ

Hallitus ilmoitti toukokuussa 2016, että yhdeksän valtionyhtiötä siirretään kehitysyhtiöön, mikä helpottaa yritysjärjestelyjä ja mahdollisia myyntejä. Muun muassa Postista harkitaan pörssiyhtiötä. Öljynjalostusyhtiö Nesteessä valtio-omistus saattaa laskea puolestaan kolmannekseen.

Markku Kuisman mielestä tyhmintä olisi luopua valtiollisista tai kunnallisista monopoleista, jotka vastaavat sähkönsiirron kaltaisesta perusinfrastruktuurista.

– Tällaisten monopolitoimintojen antaminen yksityisille yrityksille on sama kuin niille annettaisiin oikeus painaa rahaa.

Kuisma muistuttaa, että nopealiikkeiset sijoittajat etsivät rahastamisen paikkoja. Esimerkiksi rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle johtaisi todennäköisesti siihen, että yksityiset toimijat olisivat kiinnostuneita vain ruuhka-Suomen hyvin kannattavista reiteistä.

– Sijoittajat haluaisivat kuoria kerman päältä, Kuisma sanoo.

PÖRSSIOSINGOISTA ISO SIIVU VALTIOLLE

Myöskään valtiolle tasaista ja hyvää osinkotuloja tuovien omistusten myynti ei ole Kuisman mielestä järkevää.

Viime vuonna valtion pörssisijoitukset tuottivat osinkoja runsaat 700 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Elisa, Sampo ja Fortum ovat tunnetusti hyviä osingonmaksajia.

Kaiken kaikkiaan valtion omistamista yhtiöistä tuloutettiin valtion kassaan 1,6 miljardin euron osingot vuonna 2015.

– Näille rahoille löytyy varmasti käyttöä nykyisessä taloustilanteessa, Kuisma huomauttaa.

Kuisman mielestä valtion omaisuuden myyntikaavailut ovat enemmän ideologisia kuin taloudellisesti perusteltuja.

– Suomen ei kannata uhrata tuottoisia kruununjalokiviään globaaleihin sijoituspeleihin vain siksi, että uskotaan markkinavoimien ylivertaisuuteen.

VALTIOLLA ISO ROOLI SUOMEN TEOLLISTUMISESSA

Markku Kuisma käy läpi suomalaisten valtion yhtiöiden roolia uudessa kirjassaan Valtion yhtiöt (Siltala). Hän huomauttaa, että iso osa menestyneimmistä yrityksistä on joko alkujaan valtiollisia tai valtion yhtiöiden vanavedessä kasvaneita.

– Valtion yhtiöt eivät ole aina parhaita, mutta Nesteen, Outokummun ja Rautaruukin kaltainen valtiollinen teollisuus on luonut mahdollisuuksia myös yksityisille yrityksille.

Kuisma ei ole havainnut tehokkuuseroja valtion ja yksityisten yhtiöiden välillä.

– Kaikki suuryritykset ovat hierarkkisia byrokratioita omistuspohjasta riippumatta.

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Kemianliiton entinen puheenjohtaja Timo Vallittu on samaa mieltä.

– Jos yrityksessä ei pidetä huolta investoinneista ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä, niin se jää auttamatta jälkeen kilpailijoista. Omistuspohjalla ei ole tähän vaikutusta.

Vallitun mielestä valtion yhtiöt ovat onnistuneet kohtalaisen hyvin pitämään huolta tuotantokoneistosta ja henkilöstön osaamisesta.

– Henki tuntuu nyt vain olevan sellainen, että kaikki kannattava valtion omaisuus pitää myydä. Valtio ottakoon vastuun kannattamattomasta toiminnasta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn keväällä julkaistussa raportissa Laiska jättiläinen väitetään, että valtionyhtiöt pitävät tarpeettoman suurta henkilöstöä ja maksavat suhteettoman korkeita palkkoja. Kuisma tyrmää väitteen.

– Joskus takavuosina valtionyhtiöt saattoivat välttää irtisanomisia, mutta nyt ne vähentävät väkeä siinä missä yksityiset yhtiötkin, jos toiminta ei ole kannattavaa.

Hyvä esimerkki on jatkuvaan yt-kierteeseen joutunut Posti.

Matti Remes
Kuva: Istockphoto

 

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media