Filippiinien presidentin Rodrigo Duterten sanotaan olevan voimakas ja impulsiivinen luonne, joka johtaa pelolla.

Vaarallinen norsu lasikaupassa

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte haukkuu Obamaa huoranpenikaksi, uhkaa viedä maansa YK:sta ja sallii kuolemapartioiden tappamisen. Davao Cityn kovaotteisesta pormestarista on tullut maan presidentti. Kansa taputtaa ja pelkää.

Filippiinien vaalikampanjat ovat värikkäitä ja äänekkäitä. Kun Davao Cityn pormestari Rodrigo ”Rody” Duterte asettui kevään 2016 vaaleissa presidenttiehdokkaaksi, kovien puheiden uskottiin lieventyvän valinnan jälkeen. Presidentti on ollut vallassa kesäkuun viimeisestä päivästä alkaen ja puheet ovat jatkuneet vähintäänkin samoina.

Davao kasvattaa kovaksi, sanotaan. Tämän davaolaiset huomasivat Duterten hallintovuosina, joita on kertynyt yli kaksikymmentä vuodesta 1988 alkaen eri jaksoissa. Asukasmäärältään 2,5 miljoonan Suur-Davao on Filippiinien suurimpia kaupunkeja ja eteläisen Mindanaon saaren talous- ja teollisuuskeskittymä.

Pormestari piti hyviä suhteita Davaossa niin poliisiin kuin entiseen kommunistisen puolueen aseelliseen siipeen NPA:han (New People´s Army). Presidentti Marcosin (1965–1986) aikana maolaistaustaiset sissit vastustivat hallitusta. Duterten hallintokaudella niin sanotut kuolemanpartiot keräsivät joukkoihinsa niin poliiseja kuin vasemmistosissejäkin. Partiot kaappasivat vuosien mittaan rikollisiksi kutsumiaan ihmisiä vaikka keskellä päivää ja tappoivat heitä.

Viime vuodet todistajasuojelussa elänyt entinen kuolemanpartion jäsen Edgar Matobato on kertonut senaatin kuulusteluissa olleensa paikalla, kun pormestari olisi itse tappanut poliisin agentin 1990-luvun alkuvuosina. Matobato on sanonut osallistuneensa itse viidenkymmenen ihmisen murhiin. Kuolemanpartioiden uhreiksi on joutunut huumerikollisten lisäksi taskuvarkaita ja katulapsia.

IHMISOIKEUSJÄRJESTÖJEN HAMPAISSA

Filippiineillä väitteet kovista otteista eivät estä asettumasta presidenttiehdokkaaksi. Maa luokitellaan muun muassa toimittajille yhdeksi vaarallisimmaksi työkentäksi maailmassa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vuosien mittaan raportoineet puolisotilaallisten kuolemanpartioiden tekemistä murhista.

Rodrigo Duterten sanotaan olevan voimakas ja impulsiivinen luonne, joka johtaa pelolla. Hän ei pidä kritiikistä. Presidentin vasemmistolaisella PDP-Laban -puolueella on enemmistö edustajainhuoneessa, mutta senaatissa vain puhemiehen paikka. Tämä ei ole estänyt häntä ottamasta kohteeksi senaattoria ja liberaalipuolueen jäsentä Leila de Limaa. Hän on johtanut edellisen presidentin Benigno Aquinon aikana ihmisoikeuskomissiota ja muun muassa senaatin valiokuntaa, joka kuuli Edgar Matobatoa.

Elokuussa presidentti Duterten hallinto syytti Leila de Limaa rakkaussuhteesta autonkuljettaja-henkivartijaansa, joka on naimisissa. Filippiinit on harras katolinen maa, jossa avioero on tehty lähes mahdottomaksi tavalliselle työtä tekevälle.

Leila de Liman väitetään saaneen rahoitusta kampanjaansa huumekauppiailta, joihin autonkuljettaja-henkivartijalla oli suhteita. Senaattori käy raivokasta kampanjaa syytöksiä vastaan.

KATUJEN VALTIAS VIIHTYY KANSANPAIKOISSA

Rodrigo Duterte on tuonut käytännössä Davaon toimintamallinsa pääkaupunkiin Manilaan. Hallituskin koostuu pääosin davaolaisista. Presidenttiä äänestäneille tämä sopii, koska valtaapitävät keskittyvät yleensä katsomaan maata pääkaupungista käsin.

Duterten sanotaan olevan röyhkeä ja kova. Hän ei toimi loogisesti vaan noudattaa vaistojaan. Nyt hän on huipulla, joten hän uskoo kaikkien toimiensa olevan sallittuja. Presidentti on 71-vuotias, eikä hänen sanota välittävän miten hänen käy. Hän halusi pitää Davaon puhtaana ja siistinä kaupunkina, vaikka se tarkoitti tappamisia. Nyt hän haluaa tehdä koko maastaan siistin.

Presidentin kansansuosio on korkealla, koska hän edistää monia hyviä asioita. Hän haluaa kaivostoiminnan tuotot filippiiniläisten hyödyksi ja aikoo tutkituttaa alkuperäisväestön aseman Mindanaon kaivosalueilla.

Duterte on luvannut rauhallisempia oloja. Hän vastustaa huumeita ja on edistänyt rauhanneuvotteluja terroristien ja maolaisten kanssa. Hän ei pidä korruptiosta ja haluaa tuoda julkiset palvelut myös köyhien ulottuville.

Lisäksi Duterte on tavallinen ja osoittaa sen syömällä kansanpaikoissa ja liikkumalla kaduilla. Presidentin suosio on siten ymmärrettävää varattomamman kansan parissa, joka on kyllästynyt joka tasoilla ilmenevään korruptioon ja valtaapitävien katteettomiin lupauksiin.

ETELÄ-KIINAN MERI ON LIIAN LAAJA

Luottoluokittajien mukaan Filippiinit on vakaa ja sinne kannattaa investoida. Maan talouden arvellaan kasvavan kuluvana vuonna 6,0–6,5 prosenttia. Presidentti haluaa laajentaa ulkomaista omistusta. Tällä hetkellä ulkomaalainen sijoittaja voi useammalla toimialalla omistaa vain 40 prosenttia liiketoiminnastaan.

Ulkomaisten sijoittajien luottamus riippuu myös presidentin harjoittamasta ulkopolitiikasta. Yhdysvallat suhtautuu isovelimäisesti Filippiineihin. Amerikkalaisvaikutukset näkyvät maassa edelleen, vaikka Filippiinit oli Yhdysvaltain siirtomaana huomattavasti lyhyemmän ajan kuin Espanjan alaisuudessa.

Filippiinit on geopoliittisesti tärkeä Yhdysvalloille. Saarilta voi tarkkailla Etelä-Kiinan merialuetta ja Kiinaa. Maan armeija on perinteisesti ollut Amerikka-myönteinen. Duterte on kuitenkin ensi töikseen onnistunut suututtamaan suorasukaisilla nimittelyillään Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja presidentin. Hän on myös uhannut maan jättävän Yhdistyneet kansakunnat.

Filippiiniläisiä presidentin irtiotot saattavat kiinnostaa, mutta amerikkalaisia Kiinaan kallellaan oleva presidentti tuskin miellyttää. Etelä-Kiinan meri voi olla liian iso Dutertelle.

Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailu antaa lisäaikaa Dutertelle, mutta marraskuussa valittavan uuden presidentin, Hillary Clintonin tai Donald Trumpin, on arvioitava maan Kiina-politiikka ja Filippiinien merkitys.

Demokraattiset voimat, kansalaisaktiivit ja ay-toimijat, seuraavat huolestuneina Duterten toimia. Presidentti ei ole aiemminkaan kuunnellut ay-liikettä, joten jossain vaiheessa erimielisyyksiä on odotettavissa.

Sanotaan, että elämä on käymässä vaaralliseksi Filippiineillä, eikä presidentin hallinnon vihan kohteeksi kannata joutua. Tätäkään artikkelia varten kukaan taustaa antaneista ei halunnut antaa nimeään käyttöönsä.

Teksti: Merja Leskinen
Kuva: AP / Lehtikuva

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media