Työväen sivistysihanne 2019

TSL:n pääsihteeri Jouko Muuri pohtii Näkökulmassa, mitä sivistys on nykypäivänä. Halu oppia uutta on tärkeä tekijä sivistyksen tavoittelussa.

SIVISTYÄKSEEN ON OLTAVA AIKAA AJATELLA

Historian professori Juha Siltala määrittelee sivistyksen elämäntavaksi, johon kuuluu filosofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa. Suomen sana ’koulu’ juontuu ruotsin ja latinan kautta kreikasta, jossa sanan ’skhole’ yksi merkitys oli joutilaisuus. Yleissivistävä opiskelu oli siis aikanaan tarkoitettu vapaille kansalaisille, jotka laajensivat sen avulla tietämystään ja ymmärrystään. Myös itselleni TSL:n pääsihteerinä on valjennut viime vuosina, että säilyttääkseen sivistyksensä jokainen meistä tarvitsee riittävästi aikaa ajatteluun ja pysähtymiseen. Kiireinen elämäntapa ja digitaalisen median jatkuva läsnäolo on kaventanut kykyämme pysähtyä ja ”fundeerata”, kuten presidentti Mauno Koivisto aikanaan totesi. Koivistolle pohdiskelu oli tapa varmistautua siitä, että asioita tehtiin johdonmukaisesti ja laajaa luottamusta herättävällä tavalla. Fundeeraamiseen liittyi myös taito rakentaa johdonmukaista maailmankuvaa ja kuvata sitä muille kansan kielellä, ei kuitenkaan populistisesti.

SIVISTYS ON YHTEISEN HYVÄN EDISTÄMISTÄ

TSL:n perustaja, ministeri ja professori Väinö Voionmaa korosti sivistystoiminnan lähtökohtana tutkittua tietoa, perusteellista harkintaa päätöksenteossa, korkeaa moraalia ja eettisiä päämääriä. On selvää, että sivistynyt ihminen haluaa toiminnallaan edistää myös yhteistä hyvää ja ajattelee laajempia kokonaisuuksia. Hänelle maailma ei pääty omaan asuinpaikkaan, maahan ja kansaan. Hän osaa asettua toisen ihmisen ja hädänalaisen tai heikomman asemaan. Sivistyneelle ihmiselle on tyypillistä, että hän on kiitollinen jo saamastaan eikä koko ajan vaadi lisää, ei ahneesti halua kuluttaa tai ottaa muilta pois. Omalla toiminnallaan hän haluaa muuttaa maailmaa esimerkkinsä kautta paremmaksi.

SIVISTYS ON LUOVUUTTA JA UUDISTUMISKYKYÄ

Sivistykseen kuuluu myös halu ottaa asioista selvää ennen kuin muodostaa oman mielipiteensä ja lukkiutuu siihen. Vielä senkin jälkeen pitää olla valmis muuttamaan näkemystään asiassa, jos mielen muutokselle löytyy hyviä perusteluja. Presidentti Tarja Halonen on puheissaan korostanut sitä, että opiskelu ja sivistys ovat pohja tulevaisuudelle. Hänen mukaansa, maailman muuttuessa nopeasti, tietyt perusasiat pitää kyllä oppia, mutta on myös tärkeää olla luova ja kasvaa nauttimaan oppimisesta. Halosen mukaan valmius elinikäiseen oppimiseen on paras vakuutus tuntemattoman – siis myös tulevaisuuden –kohtaamiseen.

SIVISTYS ON ELÄMÄN MITTAINEN MATKA

Sivistyksen ja oppiarvojen välistä suhdetta on kuitenkin työväenliikkeen sivistysnäkemyksessä alati pohdittava. Erään ystäväni mukaan sivistys ei välttämättä korreloi oppineisuuden kanssa lainkaan. Hänen isänsä oli ystäväni mukaan maailman sivistynein ihminen, vaikka oli käynyt ainoastaan 4 vuotta kiertokoulua. Sama käsitys minulla on omasta isästäni, kalastajaperheen vanhimmasta lapsesta, jonka koulunkäynti ankarissa oloissa 1930-1940 -luvulla jäi kansakouluun. Suuresti kunnioittamani sivistysmiehen Seppo Niemelän sanoin ”Suurikaan tieto- ja taitomäärä ei vielä tee ketään sivistyneeksi. Tulee oppia käyttämään opittua itsenäisesti ja luovasti. Sivistyksen klassikot panivat paljon painoa ajattelun heräämiselle ja herättämiselle, kyvylle käyttää järkeä ilman toisten johdatusta.” Onko erityisen sivistynyt ihminen sitten sellainen, joka ei pidä itseään ”valmiina” vaan ponnistelee jatkuvasti kehittääkseen itseään palvellakseen muita? Tässä mieleeni nousee Miina Sillanpää, joka torpan ja puuvillatehtaan tytöstä opiskelun kautta nousi ministeriksi ja naisten ja köyhien suojelijaksi.

Halu oppia uutta on siis tärkeä tekijä sivistyksen tavoittelussa. Uteliaisuus ja haltioituminen uusista asioista ja uusien ovien avautuminen opinpolulla tai sivistyksen karttuessa elämänkaaren aikana ovat osa prosessia. Sen kautta oppii entistä paremmin ymmärtämään sen, että kaikella on syynsä ja seurauksensa. Silloin ihminen muodostaa mielipiteensä sekä tekee päätöksensä toiminnastaan oppimansa ja kokemansa huomioiden ja seuraussuhteita pohtien.

SIVISTYS ON AVARAKATSEISUUTTA JA KRIITTISYYTTÄ

Sivistyksen tavoittelussa oleellista on myös pois oppiminen vanhasta. Maailma muuttuu ja sen muutoksen aistiminen ja hyväksyminen on tärkeää. Ystäväni, FSV:n koulutusjohtaja Sixten ”Sigge” Sandström puki ajatuksen minulle lauseeksi: ” Bildning är vad som finns kvar när vi glömt allt det vi lärt oss”. Vapaa suomennos voisi olla vaikka: se, mitä jää jäljelle, kun olemme unohtaneet kaiken sen mitä meille on opetettu, on sivistys. Sivistyksellä on siis kova ydin, joka kestää maailman muutokset, mutta joustaa ja uudistaa itseään.

Sivistynyt on avarakatseinen ja pyrkii jatkuvasti tietoon ja totuuteen. Hän haluaa kokea uutta ja on utelias ja rohkea uusille asioille. Siksi hän nauttii uusiin kulttuureihin tutustumisesta. Sivistynyt voi mennä vaikkapa kulttuuritilaisuuteen ilman ennakkoasenteita silmät, korvat ja sielu auki. Hän ei tyydy yksinkertaistuksiin ja valmiisiin vastauksiin. Hän ei lähde mukaan sosiaalisen median huutokuoroihin, vaan on suvaitsevainen, harkitsevainen, toisia kunnioittava ja valmis toimimaan itsensä ja yhteisönsä hyväksi.  Sivistykseen kuuluu olennaisena osana kyky kuunnella. On tärkeää tehdä havaintoja, ei heti pyrkiä tulkitsemaan tilanteita valmiiksi.

SIVISTYS ON VALMIUTTA KESKUSTELUUN JA KUUNTELUUN

Sivistynyt ihminen ymmärtää omien tietojen ja ’totuuksien’ rajallisuuden, on valmis kuuntelemaan perusteltuja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista. Sivistykseen kuuluu myös hyvä itsehillintä. Eriävän mielipiteen voi ilmaista rakentavasti ja toista loukkaamatta. Sivistynyt ihminen voi jopa nauttia erimielisten keskustelusta, sillä eri näkemyksiä keskustellen käsitellessä voi oppia lisää itsestään ja maailmasta. Sivistynyt kykenee ystävällisyyteen, hellyyteen ja lempeyteen toisia kohtaan silloinkin, kun on itse eri mieltä tai pahalla päällä. Hän ei toivo pahaa kenellekään. Hän osaa asettua myös häntä itseään kohtaan loukkaavasti toimineiden ihmisten asemaan ja kykenee analysoimaan ihmisten käytöstä pintaa syvemmältä. Myös tunteet ja niiden osoittaminen kuuluvat sivistykseen. Avoin vuorovaikutus ja keskustelu ovat sivistyksen vahvistamisen tärkeitä työvälineitä. Sivistyneen ihmisen tunnistaa myös siitä, että hänen seurassaan muut ihmiset tuntevat olevansa tärkeitä. Sivistys löytyy ehkä sydämestä, mutta se näkyy käytöksestä ja kuuluu kauas puheesta.

SIVISTYS ON TASA-ARVON EDISTÄMISTÄ JA HEIKOMMAN PUOLELLE ASETTUMISTA

Ihmisten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja sivistys ovat tärkeitä käsitteitä yhteen liitettyinä. Jo TSL:n säännöissä todetaan, että järjestömme edistää toiminnallaan demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta. Yksittäisten kansalaisten tasolla tasa-arvon ja sivistyksen pitäisi kohdata mahdollisuuksien tasa-arvona, oikeutena oppia. Koulutuksen ja sivistyksen saavuttaminen on vahvasti tasa-arvokysymys.  Esimerkiksi suomalaisten nuorten koulutusvalinnat ovat edelleen voimakkaasti sukupuolittuneita, ja sukupuolen mukaisesti eriydytään esimerkiksi siirryttäessä perusasteelta ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Sosioekonominen tausta vaikuttaa edelleen liikaa koulutuspaikan valintaan. Se selittää opiskelijoiden jakautumista myös esimerkiksi ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen välillä. Sivistyksellistä tasa-arvoa ei edistä myöskään se, että oppimistulosten erot ovat eri sosiaaliryhmien välillä kasvussa tai että kaikilla väestöryhmillä ei ole vieläkään samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Taloudellinen ja sivistyksellinen tasa-arvo ovat edelleen ajankohtaisia tavoitteita ja ne liittyvät toisiinsa. Sekin, että yli 600 000 suomalaista aikuista on vailla luku-, kirjoitus-, matemaattisten tai digitaitojen perustaitoja, syrjäyttää monia tieltä sivistykseen.

SIVISTYS ON HISTORIASTA OPPIMISTA

Historian tunteminen kuuluu varmasti sivistykseen. Kansanedustaja Eero Heinäluoma on todennut että ”Historian tuntemus auttaa meitä arvioimaan kriittisesti omaa ajatteluamme ja ympäröivää maailmaa. Tuntemalla historiamme voimme ymmärtää nykyisyyttä ja nähdä myös tulevaisuuteen”. Suomalainen valtiomies J.V. Snellman totesi aikanaan, että ”kansakunta, joka ei tunne historiaansa eikä ymmärrä menneisyyttään, ei voi menestyä”.

Sivistynyt ihminen – kuten sivistysvaltiokin – on sanojensa ja tekojensa suhteen harkitsevainen. Presidentti Koivisto, joka palveli jatkosodassa jääkärikomppaniassa eturintamalla ja aseiden vaiettua vuonna 1944 noustessaan juoksuhaudan reunalle fundeerasi pikakivääriä puhdistaessaan, että ”kyllä täytyy olla toinenkin tapa tulla naapurin kanssa toimeen”. Sivistys ja halu edistää toiminnallaan rauhaa kuuluvat yhteen. Voionmaa näki jo sivistysuransa alkutaipaleella, että työväestö tarvitsee valistusta ja henkistä ja sivistävää kasvatusta välttääkseen ”revolutsioon tarttumisen”. Myöhemmin ministerinä toimiessaan hänen pasifisminsa kehittyi asteelle, jolla hän ei hyväksynyt väkivaltaa enää missään muodossa. Rauhan edistäminen ja vihapuheen pysäyttäminen niin valtioiden kuin ihmistenkin välillä on siis sivistystyötä parhaimmillaan. Kansanedustaja Erkki Tuomioja onkin vaatinut, ”uskon palauttamista suomalaiseen sivistys- ja oikeusvaltioon ja maamme sitoutumiseen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.” Tuomiojan mukaan se edellyttää meiltä kaikilta sitä, että teemme lopun kaikesta vihapuheesta ja siitä kumpuavien vihatekojen julkisesta ymmärtämisestä. Mitä ajankohtaisin sivistyshaaste!

Poikani (21 v.) totesi kysyessäni häneltä, millainen on sivistynyt ihminen, että ”ryppyinen ja väsynyt”. En tiedä tarkalleen, mitä hän tarkoitti, mutta jäin miettimään sitä, että onkohan elämänkokemuksella ja vanhenemisella yhteyttä sivistymiseen?

Jouko Muuri
TSL:n pääsihteeri

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media