Työn murros ja digitalisaatio

Lähes joka työssä tarvitaan digitaitoja, ja moni asiointi tapahtuu netin kautta.  Heikot digitaidot syrjäyttävät yhteiskunnasta. Siksi digitaitojen parantaminen on tärkeää, Katri Söder kirjoittaa Näkökulmassa.

Muistelen joskus huvittuneena, miten yläasteella mietin tarkkaan valinnaisten aineiden valitsemista siten, että ne olisivat hyödyllisiä tulevan työurani kannalta. Tarjolla oli myös oppiaine nimeltä ATK. Sitä en valinnut, sillä en uskonut tulevassa työssäni tarvitsevani tietokoneita. Nykypäivänä ajatus tuntuu naurettavalta, tavallisena työpäivänä en pysty tekemään yhtään mitään, jos unohdan tietokoneen kotiin.

Nykypäivänä on vaikea löytää työpaikkaa, jossa tietokoneita ei tarvittaisi mihinkään. Äitini työskenteli päiväkodissa, ja viimeisinä työvuosina ilmeni suuria ongelmia, kun päiväsuunnitelmat ja lomat oli kirjattava tietokoneelle. Digitaalisten perustaitojen puuttuminen voi pahimmillaan johtaa työpaikan menettämiseen.

Myös työn hakemisessa tarvitaan tietokoneita ja digitaitoja. Työhakemukset ja ansioluettelot pitää osata laatia, tallentaa ja jakaa digitaalisesti. Muodolla ja visuaalisella ilmeellä on merkitystä. Monin paikoin edellytetään jopa videohakemuksen laatimista. Työpaikkojen löytämisen kannalta myös tiedonhakutaidoilla on merkitystä.

Vaikka heikkojen digitaalisten taitojen kanssa pystyisi toimimaan työelämässä, saattaa työn jumiutuminen heikkojen digitaalisten taitojen vuoksi johtaa turhautumiseen, väsymiseen ja työhyvinvoinnin vähenemiseen. SAK:n tekemän tutkimuksen mukaan miltei joka neljäs työntekijä kokee työn muuttuneen teknologisen kehityksen myötä henkisesti raskaammaksi, ja useammalla kuin joka kolmannella on kokemus teknologian armoilla olemisesta. Vielä selvästi yleisempää on kokemus työn jumiutumisesta laitteiden hitauden tai häiriöiden vuoksi. Tämän kokemuksen ja sen tuoman turhautumisen tunnistan omastakin työstäni.

Vaikka suomalaisten osaaminen on yleisesti ottaen hyvällä tasolla moniin muihin maihin verrattuna, on PIAAC-tutkimuksen mukaan kolmellakymmenellä prosentilla aikuisista puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot – siis noin miljoonalla aikuisella! Tämän tiedon valossa tavoite työurien pidentymisestä tai palveluiden siirtämisestä enenevissä määrin verkkoon tuntuu olevan vielä melko kaukana.

DIGITAALISET TAIDOT JA YHTEISKUNTALUOKKA

Työttömyyden lisäksi heikot digitaaliset taidot aiheuttavat helposti syrjäytymistä. Jos palveluita ei pysty käyttämään netissä, on yhä suurempana vaarana jäädä palveluiden ulkopuolelle. Viranomaisasiat, pankkiasiat ja yhä enemmän myös terveydenhuoltoon liittyvä asiointi tapahtuu netin kautta. Edes niin sanotut diginatiivit eivät välttämättä pysty käyttämään nettipalveluita. Digiosaamisen ja verkkolukutaidon lisäksi kotoa saattaa puuttua tietokone ja internet-yhteys. Ihmisen kotitausta voikin vaikuttaa yllättävän paljon myös digitaaliseen osattomuuteen.

PIAAC-tutkimuksen mukaan koulutustaustalla on iso vaikutus osaamiseen. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen oli kautta linjan muita heikompaa. Työttömistä joka viidennellä on heikot perustaidot. Lisäksi heikoimmin koulutetut osallistuvat muita vähemmän aikuiskoulutukseen. Vuonna 2012 korkea-asteen suorittaneista jopa 70 prosenttia osallistui aikuiskoulutukseen, kun keskiasteen suorittaneista osallistui 47 prosenttia ja perusasteen varassa olevista 34 prosenttia.  (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8.) Vuonna 2017 ylempien toimihenkilöiden luokkaan kuuluva palkansaaja sai yli kaksinkertaisen määrän henkilöstökoulutusta, verrattuna työntekijöiden asemaan kuuluvaan palkansaajaan (Tilastokeskus: Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017).

TSL tavoittaa jäsenjärjestöjensä kautta erityisen hyvin heidät, joiden koulutustaso on joko perus- tai keskiaste. Näiden ryhmien digitaalisten taitojen parantaminen on tärkeä haaste ja mahdollisuus koko yhteiskunnalle. Me emme saa antaa ihmisten syrjäytyä ja jäädä osattomaksi digitaalisesta yhteiskunnasta, kun koulutuksen avulla pystymme asiaan puuttumaan. Satavuotisjuhlaa viettävän TSL:n strategiaan onkin kirjattu tärkeäksi painopisteeksi aikuisten perustaitojen parantaminen.

TULE OPPIMAAN DIGIOSAAJAKSI!

TSL tarjoaa maksutonta digitaitojen koulutusta ympäri Suomen. Tiedot ja ilmoittautumislinkit löytyvät täältä.

TSL:n jäsenjärjestöt voivat myös tilata jäsenilleen maksutonta digitaitojen koulutusta.

Katri Söder
koulutusjohtaja, rehtori, TSL

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media