Globalisaation hedelmät eivät ole jakautuneet tasaisesti. Esimerkiksi Intiassa kolmannes väestä elää äärimmäisessä köyhyydessä samalla kun keskiluokka ottaa kovaa vauhtia kiinni läntisten teollisuusmaiden keskiluokkaa.

Tuloerot kasvavat aalloissa

Maailman johtava tuloerojen tutkija Branko Milanovic uskoo tuloerojen kasvavan ja pienentyvän sykleissä. Kestämättömän suuret tuloerot voivat purkautua esimerkiksi sotana.

Kun Nobel-palkittu ekonomisti Simon Kuznets laati 1950-luvulla kuuluisan hypoteesinsa tuloerojen kehityksestä, näytti tulevaisuus ruusuiselta. Kuznets uskoi, että maiden teollistuessa ja keskitulojen kasvaessa tuloerot ensin kasvavat mutta sitten supistuvat, ja jäädä alhaiselle tasolle.

1980-luvulla tapahtui kuitenkin jotain erikoista. Tuloerot olivat kaventuneet hypoteesin mukaisesti suurimman osan 1900-lukua, mutta yllättäen ne kääntyivät jälleen kasvuun. Maailman johtava tuloerotutkija Branko Milanovic uskoo taloudellisen eriarvoistumisen kulkevan ylösalaisin olevan U-kirjaimen sijaan sykleissä, niin sanotuissa Kuznetsin aalloissa.

Milanovic johti vuosia Maailmanpankin tutkimusosastoa. Financial Times palkitsi hänen kirjoittamansa, vastikään suomennetunTuloerot globalisaation aikakaudella vuoden 2016 parhaana talouskirjana.

– Tuloeroja voivat vähentää kahdenlaiset voimat. Ensimmäisiä kutsun vahingollisiksi voimiksi, niitä ovat esimerkiksi sodat, tautiepidemiat ja vallankumoukset. Ne vähentävät eriarvoisuutta tuhoamalla pääomaa, käynnistämällä hyperinflaation ja tappamalla ihmisiä. Kun suuri osa kansasta kuolee, henkiinjääneiden arvo työvoimana kasvaa ja palkat nousevat, Milanovic kertoo puhelimitse New Yorkista, jossa hän toimii vierailevana professorina City University of New York -yliopistossa.

Suotuisia tuloeroja vähentäviä voimia sen sijaan ovat esimerkiksi koulutus, sosiaaliset tulonsiirrot, verotus, työntekijäjärjestöt ja ammattiliitot.

GLOBAALI ERIARVOISUUS ON LASKUSSA

Branko Milanovicin mukaan maailma on tänään eriarvoisempi paikka kuin 200 vuotta sitten, sillä 1800-luvulla suurin osa maailmasta eli melko pienillä tuloilla.

– Erot maailman eri osien välillä olivat pienet. Sitten teollisen vallankumouksen ja Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa tapahtuneen kehityksen myötä joistain maista tuli paljon rikkaampia. Niiden ja toisaalta esimerkiksi Intian, Kiinan ja Afrikan välinen ero oli suurimmillaan 1900-luvun loppupuolella, Milanovic kertoo.

Globaalit tuloerot ovat lisänneet siirtolaisuutta, sillä syntymä- ja asuinmaa määrittelee jopa kaksi kolmasosaa ihmisen elinikäisistä tuloista. Viimeisen 15-20 vuoden aikana ero rikkaiden ja köyhien maiden välillä on kuitenkin pienentynyt, kun Kiina ja Intia ovat ottaneet kiinni länsimaita. Samalla eriarvoisuus maiden sisällä on kasvanut.

– Jos sama kehitys jatkuu, voisimme periaatteessa 200 vuoden päästä elää maailmassa, jossa maiden väliset erot ovat yhtä pieniä kuin ne nyt ovat EU15-jäsenmaiden välillä, Milanovic sanoo.

MISTÄ ERIARVOISUUS SYNTYY?

Globalisaation hedelmät eivät ole jakautuneet tasaisesti. Sen voittajia ovat Aasian köyhät ja keskiluokka sekä länsimaiden rikkain kansanosa, häviäjiä taas rikkaan maailman keskiluokka.

Branko Milanovicin mukaan kehittyneissä maissa eletään parhaillaan Kuznetsin toisen aallon nousua. Taloudellista eriarvoistumista kasvattaa tekniikan, varsinkin informaatioteknologian kehitys, joka on synnyttänyt ylisuuria voittoja. Työvoimaa on korvattu koneilla ja työntekijät ovat siirtyneet teollisuudesta palvelusektorille. Palvelusektorin järjestäytyminen on ollut vaikeampaa, ja ammattiyhdistysliikkeen vetovoima on heikentynyt.

Milanovic ei usko aallonhuipun vielä koittaneen, vaan tuloerot jatkavat kasvuaan. Tällä kertaa niitä kuitenkin tasaavat työttömyyskorvauksien, eläkkeiden ja sosiaaliavun kaltaiset järjestelmät.

– Voi olla että nykymaailmassa aallot ovat lievempiä kuin menneisyydessä. Tämä on spekulointia, mutta voi myös olla, että jos tekniikan kehittyminen kiihtyy, aaltoja tulee tiheämpään tahtiin. Ehkä 10-15 vuoden välein.

SUURET TULOEROT LUOVAT EPÄVAKAUTTA

Branko Milanovicin mukaan suuret tuloerot liittyvät lähes aina eriarvoisiin mahdollisuuksiin.

– Se taas on huono talouskasvun kannalta, sillä voi olla että merkittävä osa kansasta ei kykene antamaan omaa panostaan yhteiskunnalle. Voi olla älykkäitä lapsia, jotka eivät pysty opiskelemaan, koska heidän vanhemmillaan ei ole riittävästi rahaa. Toinen suurten tuloerojen aiheuttama ongelma on rikkaiden kyky kontrolloida politiikkaa ja kirjoittaa säännöt mieleisikseen, Milanovic sanoo.

Milanovicin mukaan suuret tuloerot muodostuvat lopulta kestämättömiksi. Hän uskoo maiden sisäisillä tuloeroilla olleen tärkeä rooli ensimmäisen maailmansodan syttymisen taustalla.

– Voidaan väittää, että rikkaiden maiden suuri eriarvoisuus sai aikaan sen, että rikkaille kertyi paljon ylimääräistä rahaa. Koska kotimaasta ei löytynyt tuottavia sijoituskohteita, he sijoittivat varat ulkomaille. Se johti ryntäykseen uusien alueiden valloittamiseksi, kolonialismiin, imperialismiin ja lopulta sotaan.

Vaikka samanlaista imperialismia ei enää ole, luo eriarvoisuus Milanovicin mukaan sisäistä epävakautta, joka voidaan joskus ratkaista ryhtymällä sotaan.

– Siinä mielessä suuret tuloerot ovat potentiaalinen konfliktinaiheuttaja, Milanovic sanoo.

LUE LISÄÄ

Tuloerot globalisaation aikakaudella

Jenni Meronen
Kuva: Natasha Petrell

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media