Työn luonne muuttuu. Esimerkiksi asiakastyössä teknologia mahdollistaa entistä suuremmat joustot, kun työ ei ole ajasta tai paikasta riippuvainen.

Tulevaisuuden työelämässä korostuu empatia

Sosiaalisen median työelämän vertaisverkosto Ompeluseuran Upea ura -seminaarissa pohdittiin työelämän muutosta. Vuorovaikutus- ja itsetuntemustaidot sekä itsensä ja ihmisten johtaminen ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Myös perheystävällisyys korostuu.

Johtajan tärkein viesti alaisilleen on, että työntekijä ymmärtää työnsä merkityksen ja merkityksellisyyden ja tämä kokee työnsä palkitsevaksi. Johtajan on tärkeää kuulla yksilöitä: onko tämä sitä työtä, mitä hän haluaa tehdä. Jos ei ole, hyvä johtaja pyrkii löytämään ratkaisuja, avaa Jenna Karraksen kanssa tapahtuman tuottanut Katri Manninen tulevaisuuden työn teemaa. Itse Manninen työskentelee Insinööriliitossa asiantuntijatehtävissä.

Tapahtumassa tuotiin esille, miten alasta, koulutus- tai työtaustasta, alueesta tai asemasta riippumatta jokaisen kannattaa tuntea omat vahvuutensa ja opetella johtamaan itseään. Toisaalta myös organisaatioiden on muututtava, kun koneistamisen myötä monesta suorittavasta työstä tulee asiantuntija- eli ajatustyötä.

TUO OMAT PELOT JULKI

Oman uran kehittäminen ja suunnittelu alkavat omien vahvuuksien tunnistamisesta. Luovuusvalmentaja, kirjailija ja taideterapeutti Krista Launosen mielestä tekosyyt ovat este unelmien tavoitteluun.

Usein esteemme ja estomme ovat tiedostamattomia, eli tekosyitä. Kannattaakin kaivaa pinnan alle, jotta löytää unelmien tiellä olevat estot ja jopa pelot, Launonen kuvaa.

Launosen mukaan meitä ohjaa kaksi asiaa: itsenäisyys ja turva.

– Ensinnäkin haluamme elää omannäköistä elämää ja toteuttaa unelmiamme ja osaamistamme. Toisaalta haluamme olla turvassa. Turvan tunne tulee siitä, että olemme hyväksyttyjä. Toiveet, joita meillä on, liittyvät unelmien toteuttamiseen, ja pelot siihen, että menetämme turvan.

Omia toiveita ja tiedostamattomia pelkoja voi arvioida miettiessään uraansa, Launonen huomauttaa. Itsensä Launonen esitteli tapahtumassa epäonnistuneena näyttelijänä. Unelmien tavoittelu edellyttää kokeilua. Ovien sulkeutuminen mahdollistaa uuden. Pelkonsa kannattaa tunnistaa.

Myös esimerkiksi huippurekrytointeja toteuttanut Cambridge Analytica halusi tietää, mitä ihmiset pelkäävät, sillä valinnat tehdään tunteilla.

– Jos tiedämme, mitä läheisemme pelkäävät, tunnemme heidät todella hyvin, Launonen korostaa.

Työelämässä yksi ratkaisu on mentorointi, jossa kyse on kokeneemman ja kokemattomamman henkilön välisistä tavoitteellisista keskusteluista. Mentorointi auttaa hahmottamaan ja rohkaisee tarvittavien askelten ottamiseen.

Mentorointi on väylä siirtää hiljaista tietoa vanhemmalta nuoremmalle, mutta myös tämä on muuttumassa: nuoremmillakin voi olla siirrettävää vanhemmille.

– Toivottavasti mentoroinnista tulee arkinen osa esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytystä, Suomen mentorien toiminnanjohtaja Laura Ihamuotila ja mentorointiprosessin läpikäynyt Tiina Kostamo toteavat.

Vastuu kokemattomamman henkilön, aktorin, kehittymisestä tai työelämässä eteenpäin siirtymisestä ei ole kokeneemmalla, mentorilla. Vastuu on aktorilla: pitää olla aktiivinen, avoin ja sitoutunut löytämään ratkaisuja.

– Jokainen voi työpaikallaan myös aivan itse pyytää sopivaa henkilöä mentoroimaan ja sparraamaan, Ihamuotila vinkkaa lopuksi.

PERHEEN JA TYÖN YHDISTÄMINEN

– Suomessa syntyvyys laskee, mutta lemmikkien määrä nousee. Lainsäädäntö ei kuitenkaan turvaa lemmikkien hoitoa, vaan esimerkiksi sairauden vuoksi poissaolosta on sovittava erikseen töissä, Väestöliiton Anna Kokko totesi oman puheenvuoronsa aluksi.

Väestöliitossa lähdetään siitä, että ihmiset itse määrittelevät, keitä perheeseen kuuluu.

– Monimuotoisuus on voimavara, mutta entä, kun nykyinen tai entinen anoppi pitäisi viedä lääkärille? Miten silloin omat työt järjestetään, Anna Kokko kysyy.

Hänestä olisi hyvä, jos erilaisista sijaisjärjestelyistä olisi työpaikoilla sovittu etukäteen.

Väestöliitto on kehittänyt perheystävällisen työpaikan prosessia ja ohjelmaa parinkymmenen organisaation kanssa. Aluksi tehdään kartoitus, ja sitten kehittämissuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Lopuksi on kokonaisarviointi.

Kyse on yhteisen ymmärryksen löytämisestä: Jos henkilöllä on huoli perheestä, hän ei ole toimintakykyinen. Jos henkilö ei voi puhua perheestään, hän ei ole kokonainen. Yhteisen ymmärryksen löytyminen on kaikkien etu.

Perheystävällisyys näkyy muun muassa työpaikan arvoissa ja asenteissa, johdon toimintana sekä siinä, miten perhevapaita ja joustoja tosiasiallisesti käytetään. Työntekijän näkökulmasta perheystävällisyys näkyy siinä, uskaltaako pitää kiinni lakisääteisistäkin oikeuksista, ovatko työ ja perhe tasapainossa ja millaiseksi alaiset kokevat johdon toiminnan.

Työnantajan näkökulmasta perheystävällisyyteen vaikuttavat muun muassa se, että tulosta olisi tehtävä ja toisaalta tuen ja osaamisen puuttuminen. Johdossa voi olla myös huoli siitä, että ratkaisut ovat varmasti tasapuolisia. Johto voi myös olla sitä mieltä, ettei työpaikkaa enää voi kehittää perheystävällisemmäksi.

Anna Kokko kertoo esimerkin DNA:lta. Siellä päätettiin, että isovanhemmat saavat pitää vuosittain palkallisen viikon mittaisen isovanhempainvapaan. Väestöliitto oli mukana toteuttamassa seurantakyselyä, jonka mukaan käytäntö koettiin todella reiluksi. Nekin, jotka eivät olleet vapaan kohderyhmää, iloitsivat yrityksen linjasta.

Työn luonteen muuttuessa joustojen mahdollisuudet lisääntyvät, Anna Kokko summaa. Esimerkiksi asiakastyössä teknologia mahdollistaa entistä suuremmat joustot, kun työ ei ole ajasta tai paikasta riippuvainen.

TULEVAISUUS ON TÄSSÄ JA NYT

– Tulevaisuus on jo täällä, mutta se on epätasaisesti jaettu, tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo 11HKI-yrityksestä siteerasi sanontaa.

– Moni elää jo sitä tulevaisuutta, johon toiset ovat vasta siirtymässä. Esimerkiksi koneäly kehittyy. Haluaako siinä olla mukana vai jättää sen muille? Sekin on päätös, että ei ole kiinnostunut eikä ota selvää.

Minna Koskelo korostaa, että tärkeintä on itse ottaa ratkaisut omiin käsiin. Muutoin tulevaisuuden ottaa haltuun joku muu.

Tulevaisuuden työelämätaidoista Koskelo otti esiin ensinnäkin tunnetaidot ja empatian. Tunne ohjaa meitä. Jatkuvasti tunnemme jotakin, ja järki vain perustelee sen. Vuorovaikutustaidot pohjautuvat tunnetaidoille. Niinpä itsetuntemus on kolmas Koskelon esiin nostama työelämätaito.

Ihmiskunta on kehittynyt yhteistyö- ja empatiataitojen avulla. Tulevaisuuden työelämätaidot ovat siis täysin perustaitojamme. Erityisesti työn muutoksessa ne korostuvat organisaatioissa.

Työkseen Koskelo auttaa yrityksiä ja yksilöitä kasvattamaan tulevaisuus- ja ennakointikyvykkyyttä ja luomaan haluttua tulevaisuutta. Kouluttaessaan ja valmentaessaan Koskelo käyttää yhteiskehittämisen menetelmiä. Tapaamisissa pohditaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja määritellään, mihin halutaan. Yhdessä pohditaan muun muassa, millaisia strategioita, osaamista ja resursseja tarvitaan, jotta päästään haluttuun tulevaisuuteen. Esimerkiksi ymmärrys ilmastonmuutoksesta voi auttaa tekemään ratkaisuja, jotka ovat tulevaisuuden kannalta kestävämpiä.

ANNA, ÄLÄ OTA

Upea ura -tapahtuma oli tarkoitettu naisille ja naiseksi itsensä kokeville. Tapahtuma oli työelämäverkosto Ompeluseuran toinen suurtapahtuma. Verkostossa on yli 25 000 jäsentä.

Yksi Ompeluseuran ylläpitäjistä ja päivän toinen tuottaja Katri Manninen avaa Ompeluseuran tarpeellisuutta työelämän tasa-arvon kautta: se ei sitä ole, kuten tutkimuksetkin osoittavat.

– Niin kauan kuin on piilotettuja ja näkyviä rakenteita jotka syrjivät naisia, tarvitaan verkostoja, joissa naiset voivat ryhmässä sparrata toisiaan ja löytää omia vahvuuksiaan, Manninen summaa.

Tapahtuma on koottu vapaaehtoisvoimin. Naiset tulivat sinne jakamaan osaamistaan ja verkostoitumaan. Tässä toteutuu Mannisen mukaan Ompeluseuran perusajatus: anna, älä ota.

 

Inari Juntumaa
TSL:n koulutuspäällikkö ja
vuoden 2017 Upea ura -tapahtuman sisällöstä
vastanneen tiimin vetäjä
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

Upea ura -tapahtuma

Artikkeli työelämän Ompeluseurasta 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media