Tiedä, mitä haluat

Psykologi, järjestöaktiivi, kouluttaja ja konsultti Vesa Hulkkosen Kansalaisen yhteistyö- ja johtamistaito-opas (Melior Oy 2021) painottaa itsetutkiskelun ja tietoisten omaa toimintaa koskevien valintojen tekemistä. Itsetutkiskeluun kirjassa on myös harjoituksia. Arvojen merkitystä Hulkkonen korostaa kautta linjan, joskin tilannetekijät usein saavat ohittamaan omat arvomme.

Yhteistyö- ja johtamistaito-oppaansa alkuosan Vesa Hulkkonen käyttää kansalaisen ja sivistyneen toiminnan kuvailuun. Hän luettelee läpi perustuslain lähtökohdat ja kokoaa demokraattisen yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Kiinnostavimmat luvut löysin kuitenkin persoonaa, itsetuntemusta ja vuorovaikutustilanteiden arviointeja koskien. Kirjan lopun harjoitukset sisältävät useita näkökulmia oman toiminnan tarkkailuun.

Hulkkonen nostaa kirjassaan vahvasti esiin omien aktiivisten ja tietoisten valintojen merkityksen. Oma mielihyvä vai uskollisuus ja rakkaus? Ihmiset vai asiat? Vastuu itsestä vai vastuu muista? Tilanteeseen sopiva tapa toimia vai tilannetta muuttava toiminta? Usein voi valita molemmat – olennaista on, että tietää, mitä valitsee ja miksi. Tahto, harkittu valinta, löytyy jostain eri vaihtoehtojen välistä.

TIEDÄ, KUKA OLET

Miksi valitsemme, mitä valitsemme? Itsetuntemus, se on moniulotteinen asia. Hulkkosen ohjeistuksen mukaan Itsetuntemusta voi oppia omaa toimintaa tarkkailemalla ja arvioimalla sitä tilanteiden jälkeen. Ihmiset, joihin samaistut, kertovat sinulle jotain itsestäsi. Kun mietit, miten toimit esimerkiksi vaikeissa tilanteissa, voit tunnistaa omia valmiuksiasi. Vetäydytkö syrjään konflikteissa? Autatko kiusattua? Tuetko vahvinta vai menetkö heikomman puolelle? Miten käyttäydyt stressattuna? Oman asemasi ryhmässä löydät, kun mietit, keiden kanssa toimit mielelläsi ja keitä mieluiten väistät. Itsetuntemuksen karttuessa pystyt harkitusti ja osuvasti valitsemaan aikaisempaa sopivampia tapoja toimia.

Tämä voi olla jopa vaikeampaa ihmiselle, jolla on puhe hallussa. Monella hiljaisella, tarkkaavaisella, varovaisella, ujolla voi olla itsestään selkeä kuva ja siitä lähtökohdasta hyvät mahdollisuudet kehittää panostaan johtajuudessa. Kun ekstrovertti toimii siekailematta, tyhmästikin, voi introvertti nähdä, miten olisi toimittava. Teko vain jää tekemättä!

Suoraan jatkumoa tähän löytyy aiempaa kirjasta. Tiedostamattomat palautumiskeinot pettymystilanteissa -luettelossa on kahdeksan kohtaa. Hyvä harjoitus voisi olla pyrkiä tunnistamaan mitä niistä tulee käytettyä, milloin – ja miksi. Siitä voisikin jatkaa henkilökohtaisen pettymyksen käsittelyn kehittämiseen.

Luettelossa on tietysti vihamielisyys, syyllisten etsiminen, tosiasioiden kiistäminen, torjunta ja taantuminen. Kiinnostavin on päiväunelmointi, jota voi pitää listan ainoana myönteisenä keinona pettymysten käsittelyyn. Itse ottaisin järkeistämisen kuitenkin mukaan myös myönteisenä keinona. Kielteisten tai ylipäänsä suurten tunteiden käsittelyyn tunteiden erittely ja tiedollinen käsittely on niin sanotusti oikein käytettynä tehokasta. Tunteita ei pidä pyrkiä tukahduttamaan, sen sijaan lapsiakin ohjataan sanoittamaan tunteensa juuri siksi, että tunteiden tunnistaminen auttaa niiden hallinnassa jo itsessään. Tällä viittaan aivojen kehitystä koskeviin tutkimuksiin, joiden mukaan tunteiden nimeäminen aktivoi samoja aivoalueita, joita tunteiden hallinnassakin tarvitaan. Lisäksi tunteiden sanoin tunnistamisessa on apua myös tarkoituksellisessa tunteiden käsittelyn harjoittelussa; on vaikeampi saada otetta sellaisesta, mille ei ole edes sanoja.

TIEDÄ, MITEN JOHDAT

Kirjan toisessa osassa Hulkkonen kuvaa tilannejoustavuutta, joka on yhteydessä myös persoonallisuuteen ja kulloisenkin tilanteen vaatimusten ymmärtämiseen. Muiden toimintaa voi tarkkailla erilaisissa tilanteissa. Kiinnostavampi onkin Hulkkosen seuraava vinkki: omien reaktioiden ennustaminen ja arvailu. Tuskin hämmästyt, kun huomaat, miten helppo on arvata omaa tolkutontakin käytöstä. Se sotkee kummasti omia konsepteja ja niin on hyvä.

Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa tuodaan esiin, että saatamme usein erheellisesti olettaa muiden toimivan arvojensa pohjalta. Todellisuudessa ihmiset useammin sopeutuvat erilaisiin vallitseviin tilanteisiin. Tähän nähden Hulkkonen tuo arvojen merkityksen toiminnan selittäjänä varsin vahvasti esiin. Arvojen luokitteluja koskevat osiot ovat silti kiinnostavia, ja kyllähän arvotutkimuksessa Hulkkosen tapaan pidetään arvoja elämäämme ohjaavia syvimpiä periaatteina. Lisäksi tutkimustieto osoittaa sellaista, mitä voimme helposti myös tuntea todeksi: silloin, kun voimme toiminnassamme toteuttaa arvojamme, voimme hyvin.

Siihen, miten se onnistuu, vaikuttaa tietysti moni seikka. Kirjansa kolmannen osan Hulkkonen omistaa johtamistaidoille. Jokainen meistä johtaa joskus jotakin ja joitakin. Perusjaotteluun Hulkkonen lukee mukaan perin arkisia toimintoja: ongelmien ratkaisu, sopiminen ja vuorovaikutus. Ajoittaisia johtamistekoja edustavat suunnittelu ja ennakointi, työnjako ja organisointi, toiminnan ohjaus ja asioiden seuraaminen.

Ihminen kehittyy johtajuudessa, kun katselee ympärilleen, menee omalle epämukavuusalueelle, ihmettelee ja harhauttaa ajatuksiaan taiteen parissa.

Pahaenteisintä on ihmisten arvon mittaaminen suorituskyvyn ja yhteiskuntahyödyllisyyden kannalta.

Itsensä ja johtamisensa kehittäminenkin on joukko aktiivisia, tietoisia valintoja. Näin kolmas luku nojaa ensimmäiseen ja toiseen, joissa Hulkkonen painotti sivistystä, vahvaa arvopohjaa ja itsetuntemusta.

Inari Juntumaa

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media