Helleaaltojen terveysriskit kohdistuvat erityisesti iäkkäisiin ja pitkäaikaissairaisiin.

Terveellinen ympäristö lisää hyvinvointia

Terveyden edistäminen on ollut ekologisesti sokea, eikä ympäristön tilaa ole huomioitu riittävästi yhtenä ihmisten terveyteen vaikuttavana tekijänä. Terveys ja sairaus eivät kuitenkaan ole irrallaan ekosysteemien hyvinvoinnista.

Ilmastonmuutos ja erilaiset ympäristöongelmat ovat suuri uhka terveydelle. Ilmaston lämpeneminen lisää muun muassa riskiä kuolla kuumuuteen pitkien hellejaksojen seurauksena. Helleaaltojen terveysriskit kohdistuvat erityisesti iäkkäisiin ja pitkäaikaissairaisiin. Siitepölykaudet voimistuvat, punkkitaudit leviävät ja kasvavien sademäärien seurauksena rakennusten kosteusvauriot lisääntyvät.

Esimakua muutoksista saatiin myös viime talvena, kun liukkaat kelit aiheuttivat lukuisia tapaturmia ympäri Suomea lämpötilan sahatessa nollan asteen molemmin puolin. Kehittyvissä maissa ilmastonmuutos puolestaan pahentaa ruoka- ja vesipulaa ja muuttaa elinoloja entistä tukalammiksi.

Vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset eivät ole yhtä dramaattisia Pohjoismaille kuin köyhille maille, myös Suomessa ympäristöasioita pitäisi miettiä enemmän terveysnäkökulmasta. Pitkään terveyden edistämistä pidettiin yksilön omana asiana ja terveydenhuolto keskittyi sairauksien hoitamiseen. Terveysriskien juurisyyt ovat kuitenkin pitkälti terveyssektorin ulkopuolella, ja terveellistä ympäristöä voidaan edistää esimerkiksi energia- ja liikennepoliittisin sekä rakentamiseen liittyvin ratkaisuin.

– Millaisia kaupunkisuunnitteluun liittyviä ratkaisuja tehdään? Tuetaanko joukkoliikennettä ja edistetäänkö pyöräilyä vai yksityisautoilua, erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi SOSTE:sta sanoo ja jatkaa:

– Kyse on siitä, miten parannetaan yksilön mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja.

KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN

Kaarina Tamminiemi

Kaarina Tamminiemi muistuttaa, miten ilmastonmuutos tai esimerkiksi tartuntataudit eivät tunne maiden rajoja. Vaikka osa ihmisistä kärsii erilaisten kriisien seurauksista enemmän kuin toiset, ekosysteemien hyvinvointi vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin. Esimerkiksi se, miten elämän edellytykset säilyvät Afrikassa tai Etelä-Aasiassa, vaikuttaa muuttoliikkeen ja ilmastopakolaisuuden kautta myös suomalaisiin.

Ratkaisut edellyttävät eri sektoreiden välistä sekä globaalia yhteystyötä.

– Monen alan asiantuntijoiden on mietittävä näitä asioita yhdessä monesta näkökulmasta ja käytävä laajaa keskustelua omien siilojen sijaan, Tamminiemi sanoo.

Hän kertoo, miten ennen koronapandemiaa terveys sai vain vähän huomiota kansainvälisessä politiikassa. Nyt terveyden edistämiseen liittyvät asiat ovat pakon sanelemana nousseet uudella tavalla kansainväliselle agendalle. Yleinen ymmärrys terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt ja terveyden priorisoinnin tärkeys ymmärretään ja tunnustetaan paremmin.

– Pandemia näytti, että jos terveys on uhattuna, niin kaikki muukin on. Pitäisikin pystyä laajemmin näkemään erilaisia vaikutusketjuja, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Voidaan jopa sanoa, että terveyden edistäminen on tähän asti ollut ekologisesti sokea, Tamminiemi toteaa.

Nyt keskiössä olevat asiat eivät kuitenkaan ole uusia. Jo vuonna 1986 Ottawassa järjestetyssä WHO:n ensimmäisessä terveyden edistämisen konferenssissa nostettiin esiin terveyttä edistävien elinympäristöjen merkitys.

– Sen jälkeen ympäristönäkökulmat ja ekosysteemien hyvinvointi jäivät kuitenkin pitkäksi aikaa taka-alalle, ja terveyden edistäminen keskittyi lähinnä sosiaalisiin taustatekijöihin – olosuhteisiin, joissa ihmiset elivät ja kasvoivat.

TALOUSKASVU – AINOA TIE HYVINVOINTIIN?

Talouskasvu lisää hyvinvointia, koska tulojen noustessa ihmisten valinnanmahdollisuudet kasvavat.

– Tällainen talouspuhe on ollut vallitseva ajattelutapa, mutta enemmän pitäisi puhua talouden ja hyvinvoinnin suhteesta ja siitä, miten hyvinvointi jakaantuu tasaisesti kaikille. Hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä investoiva yhteiskunta kehittyy sekä voi taloudellisesti hyvin, Kaarina Tamminiemi toteaa.

Hän muistuttaa, miten luonnon hyvinvoinnilla, kuten puhtaalla ilmalla, on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Isossa osassa maapalloa puhdas luonto ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Talouskasvun myötä materiaalinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö on kasvanut huimaa vauhtia ja johtanut nykyisiin ympäristökriiseihin. Talouskasvu ei enää lisääkään terveyttä, sillä hyvinvointia ei juurikaan ole mahdollista enää kasvattaa aiheuttamatta enempää tuhoa ympäristölle.

Tamminiemestä pitäisikin puhua kohtuudesta.

– Onko aina tavoiteltava jotain enemmän, onko se ainoa tie? Nämä ovat isoja kysymyksiä.

Hän myös muistuttaa, miten nykyhetkessä tehtävät satsaukset ilmastonmuutoksen hillintään, voivat maksaa itsensä takaisin pienempinä terveydenhuoltokustannuksina tulevaisuudessa.

KAUPUNGIT AVAINASEMASSA

Tamminiemi pohtii myös, miten hyvinvointi siirretään seuraaville sukupolville. Hän kertoo, miten kaupungit ovat globaalisti avainasemassa ekologisen kriisin ratkaisemisessa, koska suurin osa maapallon väestöstä asuu jo nyt kaupungeissa, ja kaupungistuminen kiihtyy kovaa vauhtia.

Tamminiemi toivoo nykypäättäjiltä kykyä ja halua katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakentamisessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat vuosikymmenten päähän.

– Nyt tehtävät ratkaisut eivät konkretisoidu päättäville tahoille heidän elinaikanaan, vaan ne vaikuttavat heidän lastensa ja lastenlastensa elämään. Siksi tehtäviä päätöksiä kannattaisi miettiä lasten ja nuorten kannalta ja yli vaalikausien.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

2 ajatusta aiheesta “Terveellinen ympäristö lisää hyvinvointia”

  1. Marjatta Jokinen

    Talousajattelun on yksisilmäistä. Hyvinvointia ei voi mitata pelkillä luvuilla. Tunne-elämä on osa hyvinvointia. Asumisessa olisi otettava myös työmatkan sujuvuus huomioon. Myös perheiden asumisen tarpeet, kuten koulumatkat, päivähoidon järjestäminen ja kaupassa asiointi. Pienissä taajamissa olisi voitava järjestää perheiden asuminen. Asunnot ovat niissä vielä edullisia, ja kauppoja sekä kouluja on vielä jäljellä. Taajamien säilyttäminen olisi mahdollista raideliikenteen palauttamisella ympäri Suomea. Perheet eivät hyödy nykyisestä kaupunki keskeisestä asumismallista.

  2. Christer Björkman

    Mieleeni tulee tälläisiä perus asioita.
    Ihmiset ovat erilaisia.
    Onko viisasta että näin suuri ihmismäär asuu näin pojolassa? Kun sen energia kuluttava määrä etelässä olisi paljon pienpi.
    Vauarutta maailmassa on jo nytt tarpeeksi, eli rahaa. Eli ainoastaan sen epätasainen jakantuminen on pulma isomalle joukkoa ihmiskuntaa ( noin 5 % tyytyväisiä ).
    Mistä tule tälläinen pakkomieli että täytyy lentää etelään joka lomalla vaikka tietää sen haitalliset vaikutukset ilmastolle. Itse lomaaika hän pieenen useinmille siinä konessa istuessa 2 -20 tuntia.
    Miten torjua sodat? ne ovat ihmiskunnalle suurin tuhotumisen uhka, ehkä ei luonnolle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media