Maa- ja metsätalousministeriön mukaan retkeilijöiden ei tarvitse pelätä, että liikkuminen kansallispuistoissa ja suojelualueilla muuttuisi maksulliseksi.

Talous jyrää luontoarvot valtion metsissä?

Metsähallitusta koskevasta lakiuudistuksesta kehkeytyi pitkä riita. Vastustajien mielestä taloudelliset tuottovaatimukset uhkaavat jyrätä alleen metsien luonto- ja virkistysarvot.

Pitkä kiista Metsähallituksen organisaatiouudistuksesta huipentuu lähiaikoina, kun eduskunnan on määrä äänestää uudesta metsähallituslaista.

Hallituksen esityksen mukaan Metsähallituksesta tehdään erityisliikelaitos, jossa lakisääteiset hallintotehtävät tulevat omaan yksikköönsä ja markkinaehtoinen liiketoiminta erilliseen yhtiöön. Perustettavalla Metsätalous Oy:llä olisi yksinoikeus hakata valtion metsiä.

Vastustajien mielestä yhtiöittäminen heikentäisi olennaisesti mahdollisuuksia saada tietoa Metsähallituksen toiminnasta.

– Osakeyhtiössä osa asioista voidaan salata liikesalaisuuksiin vedoten. Edes eduskunnalla ei olisi mahdollisuutta saada kaikkia tietoja, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen sanoo.

EU EDELLYTTÄÄ MUUTOKSIA

Keskeinen perustelu lakiuudistukselle ovat EU:sta tulevat vaatimukset. EU:n julkisia hankintoja koskeva direktiivi tulee voimaan huhtikuussa. Hallituksen mukaan Metsätalous Oy on saatava pystyyn ennen sitä, jotta yhtiö voi saada yksinoikeuden hakkuisiin ilman kilpailutusta.

EU edellyttää kilpailuneutraliteettia eli julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Tämä esimerkiksi tarkoittaa, että valtion liikelaitoksilla ei ole konkurssisuojaa tai kilpailua vääristäviä veroetuja.

Kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä (kok.) sanoo, että yhtiöittäminen on tarjolla olevista vaihtoehdoista järkevin tapa hoitaa EU- velvoitteet.

– Yhtiöittäminen ei aiheuta Metsähallituksen hyviin toimintatapoihin oleellisia muutoksia. Yhteiskuntavastuut säilyvät ennallaan. Tarkoitus ei ole lähteä hakkaamaan luonnonsuojelu- tai retkeilyalueita, Eestilä korostaa.

Hänen mielestään yhtiöittämisestä on maalailtu tarkoitushakuisesti vääriä uhkakuvia.

– Valtion vesi- ja maaomaisuus pysyy jatkossakin valtion suorassa omistuksessa. Metsätalous Oy ei omista valtion metsiä, eikä se saa myydä oikeuksia tai vuokrata niitä eteenpäin, Eestilä sanoo.

UHKANA ULKOMAISET SIJOITTAJAT

Entinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) vaikutti viime vaalikaudella aktiivisesti siihen, että Metsähallitusta koskeva lakiesitys palautettiin uudelleen valmisteluun.

Uudessa lakiversiossa on hänen mielestään edelleen isoja valuvikoja.

– Suurin huolenaihe on yhtiöittäminen. Päätösvalta kansallisvarallisuudesta on säilytettävä eduskunnalla. Sitä ei pidä antaa osakeyhtiölle.

Hallituksen esityksen mukaan mahdolliset omistusmuutokset valtion omistamassa Metsätalous Oy:ssä edellyttäisivät aina eduskunnan suostumusta.

– Tämä ei anna riittäviä takeita siitä, etteikö valtion metsäomaisuutta voitaisi myydä tulevaisuudessa esimerkiksi ulkomaisille sijoittajille. Pidän tätä hyvinkin todennäköisenä.

METSÄVARAT KIINNOSTAVAT KIINAA

Kari Rajamäki huomauttaa, että etenkin Kiina haalii suuria määriä raaka-aineita eri puolilta maailmaa, koska sillä ei ole niitä riittävästi omasta takaa.

– Esimerkiksi Australiassa paikallinen puunjalostusteollisuus kärsii jo siitä, että puuta viedään niin paljon Kiinaan. Itä- ja Pohjois-Suomen sahateollisuuden puuhuollolle Metsähallitus on keskeinen toimija.

Tällä hetkellä suomalaisen puun rahtaaminen maailman toiselle puolelle ei ole kannattavaa. Rajamäen mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua tulevina vuosikymmeninä, kun arktiset jääalueet vetäytyvät ja Koillisväylästä tulee varteenotettava meritie Pohjois-Euroopasta Aasiaan.

– Kaivosalalla Suomesta on tullut jo siirtomaa, joka oman kasvun sijaan ruokkii muuta maailmaa raaka-aineilla. Sama ei saa tapahtua metsissä ja vesivaroissa.

Paloma Hannosen mielestä metsälakiuudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla halutaan lisätä puun käyttöä Suomessa. Puun kysyntää lisäävät useat rakenteilla tai suunnitteilla olevat biotehtaat.

– Suomen metsiä halutaan entistä laajemmin kaupalliseen käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä hakkuita, vähentää samaan aikaan luonnonsuojelua ja taloudellista toimintaa koskevaa ympäristösääntelyä, Hannonen sanoo.

TUOTTOVAATIMUKSET KASVAVAT

Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää Metsähallituksen johtamisjärjestelmää, jossa osa toiminnoista on maa- ja metsätalousministeriön ja osa ympäristöministeriön ohjauksessa.

Paloma Hannosen mielestä uusi laki kaventaisi oleellisesti ympäristöhallinnon toimivaltaa.

Ympäristöjärjestöjä huolestuttaa myös se, että entistä suuremmille alueille on tulossa tuottovaatimuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön mielestä syytä huoleen ei ole. Suurin osa Metsähallituksen hallinnoimista maa- ja vesialueista olisi jatkossakin tuottovaatimusten ulkopuolella.

Retkeilijöidenkään ei tarvitse ministeriön mukaan pelätä, että liikkuminen kansallispuistoissa ja suojelualueilla muuttuisi maksulliseksi.

– Valtion maat ovat tärkeitä myös maa- ja vesialueita omistamattomien metsästys- ja kalastusmahdollisuuksille. Nämä oikeudet on turvattava, Kari Rajamäki sanoo.

Lakihankkeen vastustajat ovat vedonneet kansanedustajiin vielä viime metreillä keräämällä nimiä Pysäytetään metsähallituslaki -nettiadressin. Maaliskuun kahdeksanteen päivään  2016 mennessä siihen oli tullut noin 120 000 nimeä.

 

Matti Remes
Kuva Istockphoto

Download PDF

2 ajatusta aiheesta “Talous jyrää luontoarvot valtion metsissä?”

  1. Jukka Tammi

    Jostain dokumentista on jäänyt korvamadoksi Stalinin lausuma sodan päätyttyä. Teitä ei voinut voittaa sodalla, mutta teidät voi ostaa. Näin on monelta osin jo käynyt ja ilmeisesti se halutaan viedä loppuun asti. Voiko valtiota joka on täysin yhtiöitetty pitää itsenäisenä valtiona kun taloudellinen ylivalta on ylikansallisten yhtiöiden päätettävissä. Ajaudumme tilanteeseen joka muistuttaa aikaa Ruotsin alaisuudessa. Aikaa jossa kuningas jakoi läänityksiä suosikeilleen ja sotapäälliköilleen. Suuryhtiöstä tulee helpolla uusi lääninherra joka sanelee miten kunnassa eletään. Vai onko tarkoitus ehkä tehdä kunnistakin osakeyhtiöitä pörssiin. Sehän olisi vain luonnollinen jatke nykyiselle toimialoittaiselle kilpailutukselle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media