Itsenäisyyspäivä on myös vammaisten juhla. Suomi on aina selvinnyt sillä periaatteella, että kaveria ei jätetä, ja se pitäisi pitää mielessä myös jatkossa.

”Suomi selviää, kun kaveria ei jätetä”

.

Itsenäisyys on koko Suomen juhla, mutta mitä on suomalaisuus ja miten yhdenvertaisuus toteutuu nyky-Suomessa? Tätä tarkastellaan Aikamerkin Itsenäisyyspäivän juttusarjassa.

 

Vammaiset ovat varsinkin korona-aikana saaneet tapella oikeuksistaan. Itsenäisyyspäivänä Suomen pitäisi menneiden saavutusten lisäksi katsoa myös tulevaan, sanoo Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki.

Vammaiset ovat lain tasolla yhdenvertaisia muiden suomalaisten kanssa, sanoo Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että käytännön toteutuksessa on puutteita.

Vammaisfoorumi on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Mahlamäen mukaan vammaisilla on yhä ongelmia päästä kiinni yhteiskunnan järjestelmiin, jotka mahdollistaisivat normaalin elämänkaaren: koulutukseen, ammattikoulutukseen ja työelämään.

– Peruskoulutuksen osalta kaikki vielä jotenkin sujuu, tosin sielläkin avustusta ja tukea on vähennetty ja se on vaikuttanut oppimistuloksiin. Mutta monilla, muun muassa kuulo- ja näkövammaisilla ja kehitysvammaisilla on ongelmia päästä toisen asteen koulutukseen, Mahlamäki sanoo.

Vaikka vammaispalvelujärjestelmiä koskevat lakitekstit eivät ole muuttuneet, ovat niiden tulkinnat ja kriteeristöt viime vuosien aikana tiukentuneet. Myös suomalaisten asenteet vammaisia kohtaan ovat Mahlamäen mukaan edelleen kielteisiä.

KORONA HEIKENSI ELÄMÄNLAATUA

Koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on pahentanut vammaisten syrjäytymistä. Pirkko Mahlamäen mukaan kättä on saatu vääntää elämän perusasioista.

– Kriisin alussa tarvittiin eri vammaisjärjestöjen voimakasta vaikuttamistyötä, että henkilökohtaiset avustajat saatiin mukaan välttämättömien työntekijöiden listalle. Lisäksi Kela lopetti kuntoutukset kuin seinään, vaikka monelle se on kirjaimellisesti elinehto niin, että toimintakyky säilyy. Onneksi päätös muutettiin pian.

Kun erilaisia toimenpiteitä ja apuvälineiden myöntämistä ja mittaamista on siirretty, kertyy hoitovelkaa. Sen purkaminen vaikeutuu koronatilanteen pitkittyessä.

– Huomattava vaikutus on myös sillä, että kaikki arkea pehmentävät ja sujuvoittavat toiminnot katkaistiin koronan myötä. Kehitysvammaisten asumispalveluista ei ole päästy vapaa-ajan toimintoihin, ja sosiaaliset yhteydet katkesivat, Mahlamäki sanoo.

KATSE TULEVAISUUTEEN

Vaikeuksista huolimatta Mahlamäki kertoo juhlivansa itsenäisyyspäivää voitokkaalla mielellä. Hän kokee kyseessä olevan kaikkien suomalaisten, myös vammaisten juhla.

– Suomi on aina selvinnyt todella vaikeistakin tilanteista. Se on tehnyt sen yhteistyöllä ja sillä periaatteella, että kaveria ei jätetä. Tämä periaate meidän pitäisi muistaa ja pitää mielessä jatkossakin. Suomi on selvinnyt ja Suomi selviää.

Vammaisjärjestöt ja esimerkiksi vammaisurheilijat on aiempina vuosina huomioitu Linnan juhlissa kiitettävästi, Mahlamäki sanoo. Hän kertoo kuitenkin odottavansa mielenkiinnolla tämän vuoden vaihtoehtoista itsenäisyyspäivän ohjelmaa.

– Niin tärkeä kuin sodalla ja tuhansien ihmisten uhrauksilla ostettu itsenäisyys Suomelle onkin, toivoisin sen rinnalle näkymää tulevaisuuteen. Miten rakennamme Suomea 2000-luvulla? Miten valmistaudumme tuleviin kriiseihin ja pidämme yllä keskinäisen luottamuksen sekä luottamuksen viranomaisiin?

Jotta kaikki kansanosat kokisivat juhlat omakseen, niissä tulisi Mahlamäen mukaan osoittaa Suomen monimuotoisuus.

– Voisi näyttää, että Suomi on eri näköinen ja eri kokoinen, eri sukupuolia ja eri sukupolvia. Pitää tuoda esille myös nuorten eteenpäin menevää osaamista. Suomi ei ole välttämättä enää se paperikoneen Suomi, vaan meillä on uusia vahvuuksia.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää:
Vammaisten ihmisten oikeudet ja niiden toteutuminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa
Vammaisfoorumi

Lue sarjan muut jutut tästä:
Ajatus yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on yksinkertaistettu ja historiallisesti väärä
Suomi on maailman paras maa romaneille
”Transihmisten ääni ei kuulu yhteiskunnassa”
”Saamelaisia pitää kunnioittaa omana kansanaan”

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media