Lasten harrastusvalintoja ohjaavat vahvasti ulkoiset paineet ja käsitykset tytöille ja pojille sopivista lajeista.

Sukupuoliroolit elävät urheilussa vahvoina

Sukupuolen moninaisuus on urheilumaailmassa yhä tabu, ja liian miesmäinen naisurheilija saattaa menettää kilpailulupansa. Ahtaat sukupuoliroolit ovat voimissaan myös koululiikunnassa.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa urheilumaailmassa nykyistä paremmin huomioon, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori ja urheilupsykologi Marja Kokkonen. Keskustelu aiheesta ryöpsähti heinäkuussa, kun kahdelta namibialaisjuoksijalta evättiin lupa osallistua Tokion olympialaisiin näiden liian korkeiden luonnollisten testosteroniarvojen takia.

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sitä, etteivät kaikki ihmiset ole joko miehiä tai naisia. Siihen kuuluu intersukupuolisuus, jossa ihmisen sukuelimet tai kromosomit voivat olla osittain ristiriidassa tämän juridisen sukupuolen kanssa. Laki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella

Tiukka jako kahteen sukupuoleen tuottaa Kokkosen mukaan psyykkistä pahoinvointia niin koulun liikuntatunneilla kuin kilpaurheilussa.

– Urheilija voi joutua kilpailemaan sarjassa, johon ei itse identifioidu, tai piilottelemaan esimerkiksi omaa intersukupuolisuuttaan, Kokkonen sanoo.

Kokkosen mukaan tyypillistä on, että sukupuolen moninaisuus nähdään urheilussa uhkana. Joko se vaarantaa muiden oikeuden urheilla, ilmapiirin tai urheilulajin uskottavuuden. Huomionarvoista on, että epäilyt ”väärästä” sukupuolesta kohdistuvat ainoastaan naisten sarjassa urheileviin.

– Jos ajatellaan vain kromosomien kautta, niin naisurheilijoitakin on miesten sarjoissa, mutta heillä ulkonäkö ei paljasta sitä, Kokkonen sanoo.

Suomessa urheilun sukupuolirooleja on ravistellut esimerkiksi poikien sarjassa kilpaileva korkeushyppääjä Jade Nyström. Lisäksi kilpaurheilussa puhututtavat sukupuoltaan korjanneiden ihmisten oikeudet ja mahdollisuudet.

MEDIAKOHUJA JA ITSEMURHAYRITYKSIÄ

Yksittäiselle urheilijalle sukupuoleen kohdistuva epäilys on rankkaa niin taloudellisesti kuin henkisesti. Jo menestynyt urheilija saattaa menettää sponsoreita, starttirahoja ja kilpailulupansa sekä joutua mediakohun keskelle.

– On myös iso nippu urheilijoita, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa sukupuolen testaamisen jälkeen. Iso osa heidän identiteettiään kyseenalaistetaan, ja se tapahtuu julkisesti. Aiemmin sukupuolen varmentamismenetelmät olivat myös yksilöön kajoavia, nolaavia ja häpäiseviä, Marja Kokkonen kertoo.

Helppoa ratkaisua tilanteeseen ei löydy. Radikaali ehdotus olisi se, että ihminen saisi määritellä sukupuolensa itse. Kokkola itse kannattaa linjaa, jonka mukaan urheilija saisi osallistua juridisen sukupuolensa mukaiseen sarjaan.

– Itse kummeksun todella paljon sitä, että joku urheiluorganisaatio pystyy kävelemään valtion yli ja sanoa, ettei urheilijan passissa lukeva sukupuoli pidä paikkaansa.

NAISTEN SARJAT TASA-ARVOTEKO?

Historiallisesti miesten ja naisten jako urheilussa eri sarjoihin on tapahtunut tasa-arvon varjolla. Koska miehet ovat fyysisesti keskimäärin voimakkaampia ja pidempiä, on naisillekin haluttu antaa mahdollisuus menestyä.

Marja Kokkosen mukaan historian saatossa on kuitenkin ollut tapahtumia, jotka ovat saaneet kyseenalaistamaan sen, onko oikeasti kyse tasa-arvon edistämisestä.

– Vuonna 1992 Barcelonan olympialaisissa nainen voitti skeet-ammunnan olympiakultaa ja hopea- ja pronssimitalistit olivat miehiä. Seuraavissa olympialaisissa skeet-ammuntaa ei ollut lajina ollenkaan, ja sitä seuraavissa naiset ja miehet oli jaettu eri sarjoihin.

Tuoreempi esimerkki on jään alla sukeltaminen, jossa suomalainen Johanna Nordblad piti tänä vuonna hetken hallussaan maailmanennätystä. Nordbladin sukeltama 103 metrin matka ylitti niin naisten kuin miesten aiemmat ennätykset.

– Sekin viritti aikamoista keskustelua urheilupiireissä. Sitä koitettiin selittää uimapuvuilla ja vaikka millä, Kokkonen sanoo.

JÄÄKIEKKOA TENNISPALLOLLA

Poikien ja tyttöjen jako eri urheilulajien pariin alkaa jo nuorina. Lapsen harrastusvalintoja ohjaavat vahvasti ulkoiset paineet ja käsitykset tytöille ja pojille sopivista lajeista.

Peruskoulun nykyisen opetussuunnitelman mukaan koululiikunnan opetussisällöt ja oppimistavoitteet ovat samat kaikille. Siitä huolimatta liikuntaryhmät jaetaan usein yhä kahtia.

– Pojilla on palloilulajeja huomattavasti enemmän, kun taas tytöille tarjotaan enemmän esimerkiksi kehonhuoltoa, joogaa ja tanssitunteja, Kokkonen kertoo.

Lisäksi urheilulajeja mukautetaan. Kun pojat pelaavat jääkiekkoa kiekolla, saattavat tytöt pelata sitä tennispallolla. Kokkosen mukaan perusteluna on, että tyttöihin sattuu enemmän ja heitä pitää suojella enemmän kuin poikia.

– Urheilumaailma ohjaa tyttöjä alisuoriutumaan. Pahin esimerkki mikä minulle on kerrottu, on ollut, että telinevoimistelutunnilla pojat ovat harjoitelleet voltin tekemistä ja tytöt hernepussikävelyä eli hyvää ryhtiä hernepussi pään päällä.

Sukupuoliroolit vaikuttavat myös eri lajien saamaan näkyvyyteen ja rahoitukseen. Ruotsin Jönköpingissä huomattiin, että liikunnan rahoista 90 prosenttia kohdennettiin poikien jalkapalloon. Kun ilmiö tuotiin näkyväksi, vuotta myöhemmin liikuntarahat jaettiin lähes tasan tyttöjen ja poikien välillä, Naisjärjestöjen keskusliiton kuntavaalikampanjassa kerrottiin tänä keväänä.

Kokkonen on tutkinut sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää urheilumaailmassa myös osana johtamaansa PREACT-hanketta Jyväskylän yliopistossa.

– Närää ei aiheuta pelkästään sukupuoli, vaan se, miten sitä ilmaistaan. Urheilussa on tarkkoja ajatuksia siitä, miten nainen tai mies heittää palloa, kävelee tai juoksee. Ahtaat sukupuolikäsitykset koskevat myös urheiluvaatetusta. Ikävä kyllä siihen liittyy myös kiusaamisen ja syrjinnän riski.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää:

Jade Nyström, 17, on transsukupuolinen korkeushyppääjä – äiti auttoi löytämään uuden nimen lapselleen
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen urheilussa ja koululiikunnassa: sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulma (PREACT) 
Sukupuolen moninaisuus | Seta ry

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media