Klassikkokirjan ovat selkokielelle mukauttaneet selkokirjoittaja Pertti Rajala ja kustannustoimittaja Helvi Ollikainen. Kirjaa on käytetty kehitysvammaisten ja maahanmuuttajien koulutuksessa.

Selkokieli on tarpeen kun yleiskieli ei mene perille

Selkokieli tukee niiden ihmisten tiedonsaantia, joille hyvä ja ymmärrettävä yleiskieli on liian vaikeaa. Joillekin ryhmille selkokielen tarve on jatkuva, toisille tilapäinen.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli suunnataan erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokielen kohderyhmiin, niihin jotka tarvitsevat selkokieltä opiskelussa ja työelämässä tai palveluissa, kuuluu Suomessa 8–12 prosenttia väestöstä eli 430 000–650 000 ihmistä. Tässä luvussa eivät ole vielä viime aikoina turvapaikkaa hakeneet ihmiset.

Hyvän selkokirjoittajan kieli on elävää ja ilmaisuvoimaista. Kirjoittamista tukeva koulutus ja kielen taju auttavat selkokirjoittajaa ymmärtämään käyttäjien tapaa ajatella ja toimia.

”Kielesi on liian helppoa”

Maakuntajohtaja Pertti Rajala on selkokielen asiantuntija ja selkokirjoittaja. Hänen kynästään on lähtenyt niin selkokielelle mukaeltu Seitsemän veljestä kuin lukemattomat asiatekstit.

– Saan palautetta, että kieleni on liian helppoa, Pertti Rajala sanoo.

Puheen ja kirjoitetun tekstin helppous selittyy Rajalan pitkällä kokemuksella. Työuransa alkuaikoina hän toimi kehitysvammaisten erityisopettajana. Kieli kiinnosti ja hän teki gradunsa kielen yksinkertaistamisesta. 1980-luvun alun viestintägurun Osmo A. Wiion oppien pohjalta Rajala laski indeksit ja piirsi kaaviot osoittaen, että kielen selkeys helpottaa viestin perillemenoa.

– 80-luvun alussa ei käytetty sanoja selkokieli tai syrjäytynyt, vaikka henkilö joka ei pystynyt käyttämään yleiskieltä, syrjäytyi, Rajala sanoo.

Mallia otettiin länsinaapurista kuten monessa muussakin asiassa. ”Lättläs” kääntyi suomen kielen ”selko”-sanaksi. Rajala hurahti selkokieleen ja siitä tuli rakas harrastus ja puoli työtä.

Politiikan kieli taipuu vaikeasti selkokielelle

Pertti Rajalalla on maakuntajohtajana poliittinen tausta. Ehkä tästä syystä valtioneuvoston kanslia pyysi muutama vuosi sitten selkokielen asiantuntijaa mukauttamaan Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon selkokielelle.

– Se oli kompromissien kompromissi. Hävettää vieläkin, Rajala naurahtaa.

Hallituksen selonteon mukauttaminen selkokielelle ei ollut helppoa. Työn aikana tuli hyvin esille konsensuspolitiikan vaikeus. Poliittinen ohjausryhmä ei halunnutkaan sanoa mitään selkeästi.

Politiikan kieli taipuu kankeasti selkokielelle. 1990-luvulla sosialidemokraattinen puolue uudisti periaateohjelmaansa. Rajala oli valmis mukauttamaan ohjelman selkokielelle. Tarjoukseen ei tartuttu.

SDP:n periaatteet selkokielelle?

SDP on jälleen uusimassa periaateohjelmaansa. Rajalaa on jälleen kehotettu uusimaan tarjouksensa selkokielisestä versiosta. Satakuntalainen odottelee ja katselee.

– Jollet voi sanoa ymmärrettävästi jotain, älä sano mitään, Rajala kertoo neuvovansa aloittelevia poliitikkoja.

Päivän poliittisesta keskustelusta, valheellisista uutisoinneista ja yltiöpopulismista kokenut politiikan seuraaja toteaa vain, että yksinkertaistettu viesti ei mene perille, ellei se ole totta. Rajala myöntää, että hänellä on ikävä arvioivaa ja eri kanteilta asioita tarkastelevaa uutisointia.

Hyvälle yleiskielelle on aina tilaus

Toisilla selkokielen tarve säilyy läpi elämän. Heitä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset. Joillekin taas selkokieli on kanava päästä uuteen kieleen sisälle.

Selkokieltä täytyy siten kohdentaa eri tavoin kantasuomalaiselle kehitysvammaiselle ja turvapaikkaa hakevalle somalitaustaiselle tohtorille. Jälkimmäinen kun oppii aikaa myöten hyvän ja ymmärrettävän yleiskielen.

Yleisradio käynnisti muutama kuukausi sitten selkokieliset uutislähetykset.

– Se on hieno juttu, Rajala sanoo.

Hän ei voi kuitenkaan olla lisäämättä, että oli useasti kahdenkymmenen vuoden aikana monen muun selkokirjoittajan kanssa esittänyt uutishanketta Ylen johdolle ja poliittisille päättäjille. Viime syksynä Yle laittoi uutistoimituksen pystyyn parissa viikossa. Turvapaikanhakijoiden tulva muutti tilanteen.

Yksi neuvo Rajalalla on Ylen uudelle uutistoimitukselle. Uutisreportaaseihin pitää saada juontaja näkyviin. Selkokielen käyttäjälle on tärkeää, että hän näkee puhujan.

Sisällissota odottaa tekijäänsä

Maakuntajohtaja jää eläkkeelle ensi vuonna. Sitten on aikaa rakkaalle harrastukselle. Kustannusosakeyhtiö Avain on julkaissut Rajalan selkokieliset kirjat Talvisota ja Jatkosota. Näitä kirjahankkeita avitti SA:n kuva-arkistojen vapautuminen tekijänoikeuksien piiristä.

– Sata vuotta täyttävä Suomi tarvitsisi myös selkokielisen Sisällissodan, Rajala pohtii.

Selkokirjailijalla on monta rautaa tulessa muutenkin. Tulossa on Sata totuutta Suomesta. Kirjassa käsitellään esimerkiksi sitä, mikä on sauna, tai kuinka bussissa käyttäydytään eli selkokielisiä perusasioita suomalaisesta yhteiskunnasta maahan muuttaneelle.

Pian julkistetaan painosta tullut Rajalan uusin, hyvällä yleiskielellä kirjoitettu kirja Työväenjohtaja Eetu, kertomus Eetu Salinin elämästä. Julkistamispäivä on 17. maaliskuuta, jolloin Salinin syntymästä tulee kuluneeksi sataviisikymmentä vuotta.

Ristiriitainen persoona Eetu Salin on Rajalan mielestä kirjan ansainnut tänäkin päivänä. Suutari Salin oli työväenliikkeen aatteellisia johtajia aikanaan, SDP:n perustajäseniä sekä ammatillisen ja osuustoiminnallisen liikkeiden käynnistäjiä. Rauhanmiehenä tunnettu Salin kuoli sisällissodan jälkeen vankeudessa vuonna 1919.

 

Merja Leskinen

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media