Sanojen käytön mestari

Reino Helismaa -palkinnon voittaja Paula Vesala ottaa sanoituksissaan kantaa naisten asemaan ja muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Työväen Sivistysliitto jakoi seitsemännen Reino Helismaa -sanoittajapalkinnon muusikko Paula Vesalalle. Tunnustus myönnetään muutaman vuoden välein ansioituneelle suomalaiselle lauluntekijälle.

– Olen todella otettu ja liikutuin, kun kuulin että minulle on myönnetty tämä palkinto. Sitä vaan tekee musiikkia ja projekteja ja kun tämmöinen kunnia osuu kohdalle, niin kyllä se koskettaa.

Toisinaan kappaleen esittäjää pidetään myös sen tekijänä. Varsinaiset tekstinikkarit harvoin ovat esillä. Suomessa on nytkin hukeita sanoittajia, jotka kirjoittavat suurin piirtein kaikille artisteille, mutta suuri yleisö ei tiedä heitä.

– Lauluntekijät ja tuottajat työskentelevät useimmiten poissa parrasvaloista. Osoittaa artistilta suurta sydäntä ja hyvää itsetuntoa, että osaa antaa kiitoksen sille, joka hänen kappaleensa on kirjoittanut. Ilman lauluntekijää ei ole biisiä, ja toisaalta ilman artistia kappale ei herää eloon ja saavuta yleisöään.

Vain sanoittaja itse oikeasti tietää, mitä rivien välissä on, eikä välttämättä koskaan paljasta kaikkia tekstin merkityksiä.

– Biisin esittävä artisti puolestaan voi kertoa, mitä kyseinen kappale hänelle kertoo, mistä löytyy hänen tulkintansa kiintopiste, mitä hän tulkinnallaan välittää kuulijoille.

Musiikilla voi vaikuttaa ja ottaa kantaa, mutta saarnaaminen – se, että artisti kertoo, miten asiat on – ei Paulan mielestä toimi.

– Kuulijalle pitää jättää tilaa ajatella itse.

PALJON TEKSTEJÄ, MUTTA EI TEHTAILUA

Paula Vesala kirjoittaa sekä itselleen että muille artisteille. Hän on myös kääntänyt suomeksi musikaaleja ja muita tekstejä. Itseään Vesala pitää enemmän musiikin tekijänä kuin artistina. Vaikka kappaleen kirjoittamiseen ei menisi kuin päivä, sitä on kuitenkin edeltänyt pitkä työ.

– Lyriikan kirjoittamiseen vaikuttaa tietysti kaikki mitä on lukenut, nähnyt ja kokenut, mutta tärkein juttu on uskaltaa kirjoittaa ne ihan omat havaintonsa tekstiin.

– Olen lukenut runoja jo ennen kuin menin kouluun. Meiltä löytyi kotoa hyllystä paljon kirjoja, ja olin kova koluamaan kirjastoa.

Vesala muistuttaa, että esimerkiksi vanhoissa tietosanakirjoissa säilyvät eri aikakaudet asenteineen ja poliittisine ilmastoineen, ja kirjoittajille vanhat teokset voivat olla varsinaisia aarreaittoja. Musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa opiskellut Vesala toivoo, että peruskoulussa annettaisiin hyvää musiikkikasvatusta.

– Suomalainen musiikkikasvatus on tosi laadukasta.

Vesalan omat ensimmäiset biisit syntyivät musiikkiopistossa perustetun bändin innoittamana Kantelettaren teksteihin.

– Se, että harrastin niin klassista kuin kansanmusiikkia, on vaikuttanut oleellisesti omaan tekemiseeni. Minulle oli supertärkeää musiikkiopiston kansanmusiikkibändi.

Myös äidinkielen opettajilla on ollut suuri merkitys.

BIISEJÄ KAIKESTA MAHDOLLISESTA

Musiikkityöläisenä Paula Vesala arvostaa tekijöitä, jotka kirjoittavat monenlaisia biisejä ja eri käyttötarkoituksiin. Silti hän itse ei halua tehtailla musiikkia liukuhihnalta tai seurata striimi- tai spotify-lukuja.

Vesala on tehnyt kappaleita niin yhteiskunnallisista aiheista kuin tietoisesti ottanut kantaa naisten asemaan. Esimerkiksi PMMP:n tytöt -kappale nosti tarkoituksellisesti esiin naiseuteen liittyviä kliseitä.

– Tytöt -kappaleessa räppäsi myös Mariska, joka kirjoitti omat räppinsä. PMMP:tä fanittivat myös pikkutytöt ja nuoret naiset, ja halusin Mariskan kanssa tehdä biisin, jossa sanotaan, että olet oikein just tuollaisena. Oli tärkeää, että me olimme naisartisteja, jotka olivat hikisiä ja vihaisia, mutta myös riemukkaita ja joille kaikki oli sallittua.

PMMP:n alkuaikoina Vesalaan että bändikaveri Mira Luotiin lyödyt stereotypiat ja leimat olivat kovat.

– Sieltä oli todella vaikea tulla läpi, mutta sitä oli nuori ja hullu ja ajatteli, että kaikki onnistuu. Ja sitten se tapahtui, Vesala iloitsee.

VAIKUTTEITA VANHOISTA ISKELMISTÄ

Paula Vesala kirjoittaa tekstinsä suomeksi, mutta musiikkiin hän on saanut paljon vaikutteita myös muualta. Pienenä Vesala kuunteli nyt jo edesmenneiden isänsä ja isäpuolensa vinyylejä: amerikkalaista folkmusiikkia, bluesia ja jazzia, mutta myös vanhoja suomalaisia iskelmiä, joita hän osaa edelleen ulkoa suuren määrän.

Vesalasta amerikkalaiset vaikutteet suomalaismusiikissa eivät ole vain huono asia. Esimerkiksi kappaletta Tequila ei olisi syntynyt, jos hän itse ei olisi asunut Kaliforniassa.

– On eri asia vaikuttua ja inspiroitua kuin matkia. Inspiroituminen on ihanaa, ja joskus laulunteksti voi syntyä vastauksena jonkun toisen kappaleelle tai toisen tekemästä jutusta voi tulla olo että hei hitto, minäkin haluan kirjoittaa tuosta aiheesta.

Aikamerkki
Kuva: Tuomas Finne

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media