Tämän salaatin yksi ainesosa on muurahaisenmunat.

Ruokatrendit eivät synny tyhjiössä

Ruokatrendit syntyvät monen ilmiön yhteisvaikutuksesta ja saapuvat Suomeen yleensä ulkomailta. Kasvispainotteinen ruokavalio jatkaa voittokulkuaan, mutta tänä vuonna sen rinnalla korostuu yhteisöllisyys.

Karppaus, raakaruoka, superfoodit. Lähiruoka, luomu, kasviproteiinit, gluteeniton ja vegaaninen ruokavalio. Suomeen rantautuu vähän väliä uusi trendiruokavalio, josta kohistaan lehtien sivuilla ja ruokablogeissa. Osa unohtuu hetken päästä, osa taas muuttaa suomalaisten syömistä pysyvästi.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan suurin osa ruokatrendeistä saapuu Suomeen pienellä viiveellä ulkomailta, kuten Yhdysvalloista.

– Viime vuonna kasvissyönti, kasviproteiinit ja veganismi tulivat esiin tai niin sanotusti trendasivat. Olin jo odottanut sitä, sillä se näkyi maailmalla ja muissa Euroopan maissa vahvasti, Mäkelä sanoo.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Vuoden 2017 ruokatrendi on Mäkelän mukaan yhteisöllisyys ja yhdessä syöminen. Se liittyy Suomi 100 -juhlintaan, mutta on samalla ilmiö, joka toistuu maailmalla.

– Aikaisemmin oli esimerkiksi hankalaa mennä yksin ravintolaan, koska yksin ravintolassa syöminen oli murheellista. Nyt asia ratkaistaan niin, että on isoja pöytiä, joihin eri seuruetta olevat ihmiset isketään syömään yhdessä, Mäkelä kertoo.

Ruoan äärellä kohtaaminen on nykyihmisille yhä tärkeää. Siinä missä aiemmin yhdessä syötiin lähinnä perheen ja oman lähipiirin kesken, on vaihtoehtoja nyt enemmän. Illallinen taivaan alla -konsepti on hyvä esimerkki uudenlaisesta yhdessä syömisestä. Siinä kaupunkilaisille katetaan ulos yhteinen, pitkä illallispöytä, johon kuka tahansa saa tulla syömään.

ATERIAPILLERIN PALUU

Vaikka yhdessä syöminen on kasvussa, noudattavat ihmiset toisaalta lukuisia erilaisia ruokavalioita. Yksilöllistä rytmiä korostavat esimerkiksi kiireiseen elämäntapaan suunnitellut juotavat ateriat. Ne ovat jatkumoa ateriapillereille, joita on yritetty tuoda markkinoille vuosikymmenien aikana useasti.

– Aikoinaan Yhdysvalloissa naisasialiikkeen parissa ajateltiin, että pilleri vapauttaisi naiset ruoan valmistuksesta. Ja kun ensimmäiset avaruuslennot tulivat ja mietittiin, mitä avaruudessa voisi syödä, tuli ajatus että tavallisetkin ihmiset voisivat syödä ateriapillereitä.

– Nyt ollaan taas tilanteessa jossa ajatellaan, että se voi olla yksi tapa räätälöidä ruokavaliota tai optimoida syömistä, Mäkelä sanoo.

Pinnan alla poreileviin, tulevaisuuden ruokatrendeihin Mäkelä lukee hyönteisproteiinin. Tosi-tv-ohjelmien ällöttävistä hyönteistensyömiskoitoksista ollaan vähitellen siirtymässä tilanteeseen, jossa osa suomalaisista olisi valmis ajattelemaan hyönteisiä mahdollisena ravintona.

Mäkelä uskoo muutoksen voivan tapahtua yllättävän nopeasti. Sekä hyönteiset että juotavat ateriat pakottavat pohtimaan syömisen tapoja sekä sitä, mikä on ylipäätään ruokaa.

HYÖNTEISILLÄ TERÄSTETTYNÄ

Ruokatrendit eivät synny tyhjiössä, vaan niihin vaikuttavat monenlaiset ruokakulttuurin ympärillä olevat ilmiöt. Ne taas kuvastavat usein muutoksia, joita elämäntavassa ja yhteiskunnassa tapahtuu.

– Kun tutkitaan ihmisten syömistä, tutkitaan aina myös ympäröivää kulttuuria ja yhteiskuntaa. Se on kurkistusikkuna siihen, mitä maailmassa tapahtuu, Mäkelä sanoo.

Ruokakulttuuri on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Jotta uudet tavat pystyvät juurtumaan luontevasti olemassa olevaan, täytyy niiden ottaa osittain kiinni aikaisemmasta. Jotta jokin trendi voi siis rantautua Suomeen, sillä pitää olla yhtymäkohta paikallisiin ruokaperinteisiin.

–  Konkreettinen esimerkki on, että hyönteisistä tehdään hyönteisjauhoa ja tehdään siitä vaikka hyönteisjauholla terästettyä näkkäriä. On eri asia ajatella että hyönteisistä tulee raaka-aine, kuin että syödään suklaalla kuorrutettuja torakoita tai heinäsirkkoja, Mäkelä sanoo.

RUOKATRENDIT AUTTAVAT VALITSEMAAN

Maailman pieneneminen ja etäisyyksien kutistuminen on mahdollistanut ruokatrendien entistä nopeamman kierron. Vaikutteita saadaan konkreettisesti ympäri maailmaa. Sosiaalinen media levittää trendejä tehokkaasti eteenpäin, ja perinteisten asiantuntijoiden rinnalle on noussut iso joukko niin sanottuja kokemusasiantuntijoita.

Trendien syntymistä selittää osittain myös se, että Suomessa eletään vauraassa kulutusyhteiskunnassa, jossa on valtava valikoima erilaisia tuotteita.

– Jo pelkästään arkinen, rutiininomainen käynti ruokakaupassa edellyttää valintojen tekemistä. Emme pärjää kulutusyhteiskunnassa tekemättä erilaisia ostopäätöksiä, Mäkelä sanoo.

Esimerkiksi hiilihydraatteja välttelevä karppaus tai eläinkunnan tuotteet kieltävä vegaaninen ruokavalio antavat selkeät ohjeet suosittavista ja vältettävistä ruoka-aineista. Ne siis vähentävät mahdollisten valintojen viidakkoa, ja paradoksaalisesti siten helpottavat valintojen tekemistä.

Mutta onko ruokatrendeissä todella kyse terveellisyydestä ja eettisyydestä, vai ovatko ne vain keino ilmaista itseään, osoittaa muille omaa varallisuuttaan ja yhteiskuntaluokkaansa? Mäkelän mukaan ruoka on aina myös identiteetin rakennusväline.

– Mutta terveellisyys ja eettisyys ovat myös osa identiteettiä. Ne kietoutuvat yhteen vyyhdiksi.

Jenni Meronen

Kuva Isttockphoto

Linkkejä:

Illallinen taivaan alla

Juotavat ateriat:

Ambronite

Soylent

 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media