Kierrätystaide voi toimia esimerkkinä, sillä se nostaa jäteongelman esille.

Roskasta taidetta

Kierrätystaiteesta on ilmastonmuutoksen ahdistamassa maailmassa tullut merkittävä taiteenmuoto. Mutta voiko jäte olla jopa kaunista?

Roskakuskiin voi aina luottaa. Jätteet voi surutta heittää pois, sillä roskakuski tulee ja korjaa talteen hylkäämämme asiat. Mutta heitämmekö samalla pois osan itseämme ja tekemiämme valintoja?

Tämä on lähtökohta Sampo Laaksosen The trashman will come eventually -näyttelylle, joka on esillä Galleria Huudossa 21. huhtikuuta asti. Laaksonen vastustaa poissa silmistä, poissa mielestä -ajattelutapaa tuomalla roskat taidemuseoon.

– Näyttelyn materiaalit ovat suureksi osaksi kierrätettyjä. Itse tuotetun roskan kuten elintarvikepakkausten ja kangaspalojen lisäksi olen ostanut esimerkiksi vanhoja aikakauslehtiä kirpputoreilta ja antikvariaateista ja kerännyt käytettyjä kiilapuita roskalavalta, Laaksonen kertoo.

Laaksosen mukaan erilaisista kollaaseista koostuva näyttely on vastaveto länsimaiselle kulutushysterialle. The trashman will come eventually rinnastaa roskat ihmisiin.

– Roskat ovat ikään kuin kuvia meistä. Ne edustavat meitä ja meidän elämäntyyliämme.

Aikamerkin Tuomaksen vieraana -podcastissa Laaksonen paljastaa, että roskakuskin voi tulkita myös kuoleman symboliksi. Viikatemieheksi, joka tulee korjaamaan kulutusjuhlan jäljet.

TAIDETTA, JOLLA ON SANOMA

Laaksosen mukaan idea kierrätysmateriaaleista tehtävään näyttelyyn on peräisin kymmenen vuoden takaa, jolloin hän suunnitteli Taideteollisessa korkeakoulussa jätteen estetiikkaa käsittelevää maisterintyötä. Kun Laaksonen vuokrasi kaksi vuotta sitten työhuoneen, muodostui kerätyistä materiaaleista lopulta näyttelykokonaisuus.

– Taustalla oli oma kriisini. Pelkäsin, että maalaukseni tulkittaisiin sisustustaiteeksi, siis kauniiksi esineiksi ilman sisällöllistä merkitystä. Minun piti perustella ja oikeuttaa itselleni se, miksi tuotan lisää esineitä tähän krääsää täynnä olevaan maailmaan.

Vaikka kierrätys- tai roskataidetta on tehty aina, on se viime aikoina yleistynyt sekä Suomessa että maailmalla. Aalto-yliopistossa Visual Cultures, Curating and Contemporary art eli ViCCA -maisteriohjelmaa vetävän Max Ryynäsen mukaan nykyisenlainen roskataide sai alkunsa 1960-luvulla Pohjois-Italian Arte Povera -taidesuuntauksesta.

RecycledArt.fi-sivuston mukaan kierrätysmateriaalien käyttön on yleistynyt Suomessa esimerkiksi julkisissa veistoksissa.

Sampo Laaksosen teoksissa käytetyt akryylimaalit eivät ole kierrätettyjä, eikä Laaksonen miellä itseään kierrätystaiteilijaksi vaan taidemaalariksi. Osa taiteilijoista palaa kuitenkin toistuvasti kierrätysmateriaalien pariin.

Suomessa merkittäviä kierrätystaiteilijoita ovat esimerkiksi kierrätysvaatteista valtavia installaatioita tekevä Kaarina Kaikkonen ja autojen romuista lehmiä rakentanut Miina Äkkijyrkkä. Tapoja tehdä kierrätystaidetta on kuitenkin yhtä paljon kuin tekijöitäkin.

– Monet taiteilijat käsittelevät teoksissaan omia aiheitaan ja kokemuksiaan esimerkiksi suhteessa ilmastonmuutokseen. Paljon on näkyvillä sellaista, että halutaan aktivoida yleisöä pohtimaan näitä asioita, Ryynänen sanoo.

Ammattitaiteilijoiden lisäksi myös erilaiset harrastajat ja lapset ovat kunnostautuneet kierrätystaiteen saralla.

ROSKIEN ESTETIIKKA

Vaikka kierrätystaide yleensä ottaa jo materiaalivalinnallaan kantaa ympäristön puolesta, ei sen ainoa tarkoitus ole herätellä ihmisiä. Sampo Laaksosen mielestä jäte voi olla jopa kaunista.

– Yleensä graafiset suunnittelijat ovat suunnitelleet esimerkiksi elintarvikepakkaukset mahdollisimman vetävän näköisiksi. Eivät ne siitä juuri muutu sen jälkeen, kun pakkaus on avattu, ne ovat vain vähän repaleisempia.

Roskissa Laaksosta kiehtoo niiden patina. Hän kertoo viehättyvänsä esimerkiksi suurkaupungeista löytyvistä seinistä, joissa on kerroksittain liimattuja ja poisrevittyjä julisteita.

Ryynäsen mukaan taidemaailmassa on käyty paljon teoreettista keskustelua jätteiden ja roskien estetiikasta.

– Omasta mielestäni jäte voi herättää suuriakin kauneuskokemuksia. Toisten mielestä kauneus vaatii aina eettisen ulottuvuuden, eikä saastunutta asiaa siis voi pitää kauniina, Ryynänen kertoo.

Ryynänen itse kertoo pitävänsä varsinkin muovikasseista tehdyistä installaatioista sekä muovikrääsästä tehdyistä veistoksista ja kasoista.

JÄTTEET NÄKYVIKSI

Ryynäsen mukaan ei ole yksinkertaista sanoa, minkälainen yhteiskunnallinen vaikutus kierrätystaiteella on.

– On hyvä kysymys, kuinka paljon nykytaiteella yleensä on vaikutusta. Lasten kuvataidekoulussa vaikutus on varmasti suurimmillaan, Ryynänen sanoo.

Laaksosen mielestä kierrätystaide voi toimia innoittajana ja esimerkkinä muille, sillä se nostaa jäteongelman niin sanotusti pöydälle.

– Kun tuon roskia taidenäyttelyyn, teen ongelman näkyväksi. Koska roskat on niin helppo pistää roskikseen ja joku vie ne kaatopaikalle, niitä ei ikinä näe. Kaduillakin on suhteellisen siistiä verrattuna siihen, miten paljon roskaa oikein on olemassa.

Laaksonen kertoo selvinneensä omasta kriisistään ajattelemalla, että pahan eli jätteen voi muuttaa hyväksi.

– Se, että maailma on täynnä roskaa, ei ole loppu vaan se voi olla alku jollekin muulle, esimerkiksi taiteelle. Se inspiroi, eikä lannista.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lisätietoja:

Kierrätystaide 
Sampo laaksonen 
The trashman will come eventually -näyttely Galleria Huudossa 29.3–21.4.2019 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media