– Oli mielenkiintoista keskustella eri aloja edustavien liittojen edustajien kanssa, mitä kestävä kehitys tarkoittaa heidän työssään, Amalia Ojanen pohtii.

Reilu työelämä kuuluu kaikille

Kestävä kehitys ei liity vain energiatehokkuuteen ja resurssien viisaaseen käyttöön vaan myös reiluun työelämään, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.

Kestävä työ tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua, ekologisempia tuotantoketjuja ja etätyön edistämistä.

Kestävän työn merkitystä ja mahdollisuuksia pohdittiin keväällä 2015, kun TSL ja TJS Opintokeskus järjestivät ensimmäiset Kestävä työ -koulutukset ammattiliittojen työntekijöille.

Tarkoituksena oli tarjota perustietoa kestävän kehityksen muodoista ja siitä, miten työntekijät voivat itse kehittää työtään ja edistää kestävän työn periaatteita työpaikallaan. Koulutetut saivat myös Kestävä työ -kouluttajasertifikaatin eli he voivat järjestää konseptin mukaisia koulutuksia itsekin.

Miten kurssin käyneet ovat vieneet vuoden aikana oppia teenpäin?

KOHTI KESTÄVÄÄ YHTEISKUNTAA

Opiskelija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanen Akavan Erityisaloista ilmoittautui koulutukseen, koska sen teemat olivat kiinnostavia.

– Halusin tietää lisää liittojen yhteiskuntasitoumuksesta eli nykyisestä Sitoumus2050:stä. Työelämän sosiaalisesti kestävä kehitys on ammattiliittojen ydintoimintaa, Ojanen sanoo.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tavoite tulevaisuuden Suomesta. Sitoumus2050-sivustolla yritykset, organisaatiot ja yksittäiset ihmiset kertovat omista sitoumuksistaan, joita he ovat tehneet kestävän kehityksen hyväksi.

Ojanen mainitsee myös kuntien hankintasopimukset ja etätyön. Hankintasopimuksilla päätetään periaatteista, eli esimerkiksi siitä, suositaanko kunnallisissa hankinnoissa kotimaisia tai reilun kaupan tuotteita vai ratkaiseeko hankinnan hinta.

REILU JA OIKEUDENMUKAINEN PALKKAUS

Omassa arkityössään Amalia Ojanen aikoo viedä eteenpäin koulutuksen antia muun muassa keräämällä jäsenistön keskuudesta hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä. Myös eri työpaikkojen luottamusmiehiä voisi herätellä entistä enemmän pohtimaan, miten työolosuhteisiin voisi paremmin vaikuttaa omalla työpaikalla.

Inhimillisesti kestävää työ on Ojasen mukaan silloin, kun työntekijöille vaaditaan kohtuullista työtaakkaa ja -aikaa ja riittäviä resursseja työ tekoon. Taloudellisesti kestävää työelämä on taas silloin, kun työllä voi elättää itsensä säällisesti, ja palkkaus on oikeudenmukaista ja reilua.

– Työpaikan on toimittava taloudellisessa mielessä vastuullisesti myös suhdanteiden tilapäisistä vaihteluista huolimatta, Ojanen sanoo.

POIS TUOTANNON PIKAVOITOISTA

Alueasiamies Olli Järvelä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytystä ajaa työkseen julkisen sektorin toimihenkilöiden etuja. Hän pitää tärkeänä, että kunnat ja kaupungit käyttäisivät valtaansa tehdessään julkisia hankintoja ja suosisivat eettisiä valintoja, jotka edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista.

– Ay-liikkeenä meidän täytyy ajatella myös Suomea pitemmälle – miten ajamme jäsentemme etua, mutta myös globaalisti työntekijöiden etua. Tuotannossa ei pitäisi lähteä pikavoittojen perässä vaan tuotannon olisi oltava kestävää myös kaikille työntekijöille.

Tuomo Tarvas
Kuva: Uzi Varon

 Lue lisää

Kestävä kehitys -koulutusaineisto

Sitoumus2050-sivusto

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media