Rauha katosi otsikoista

Ilmastonmuutos on syrjäyttänyt sodan suurimpana tulevaisuudenuhkana. Kiinnostus rauhanliikettä kohtaan on kuitenkin jälleen nousussa.

Maaliskuussa 2019 järjestetty globaali ilmastolakko keräsi Suomessa tuhansia osallistujia kymmenissä kaupungeissa. Rauhanmarssit sen sijaan tuntuvat loistavan poissaolollaan.

– Suurena julkisena keskustelunaiheena ilmastonmuutos tulevaisuuteen kohdistuvana pelkona on sivuuttanut sodan vaaran, Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja Kalevi Suomela vahvistaa.

Helsingin Pasilassa rauhantyön toimintakeskus Rauhanasemaa ylläpitävä Rauhanliitto on kattojärjestö 16 eri rauhanjärjestölle. Yksi niistä on Sadankomitea, jonka pääsihteerin Minna Vähäsalon mukaan rauhanliikkeen näkyvyys ja suosio on aaltomaista.

– On ymmärrettävää, että ilmastonmuutos on nyt ykkösasia, joka ajaa ihmiset kaduille osoittamaan mieltä. Kyseessä on niin eksistentiaalinen asia, joka tapahtuu varmasti, jos sitä vastaan ei toimita välittömästi, Vähäsalo sanoo.

Kiinnostus rauhanliikettä kohtaan on kuitenkin jälleen kasvussa. Syy löytyy maailmanpolitiikasta kuten Ukraina-kriisistä, ydinaseuhitteluista ja Jemenin sodasta. Perinteisiä sodanvastaisia mielenosoituksia on pidetty varsinkin Syyrian sodan vuoksi.

Iso osa rauhantyöstä tehdään suurelle yleisölle näkymättömissä. 1980-luvun suurista mielenosoituksista on siirrytty esimerkiksi some-vaikuttamiseen, eri verkostoissa toimimiseen ja poliittiseen lobbaamiseen.

EI PELKKÄÄ SODAN VASTUSTAMISTA

Minna Vähäsalon mukaan rauhanliike ei ole koskaan ollut pelkästään sodanvastainen liike. Sen erityisalaa ovat esimerkiksi robottiaseet ja asevarustelu, mutta käsitys rauhasta on niitä laajempi.

– Nyt korostuu kestävän rauhan näkökulma, johon sidotaan esimerkiksi ihmisoikeudet ja ilmastonmuutos. Toimimme yleisesti ottaen väkivaltaa vastaan. Siihen sisältyy myös ei-fyysinen väkivalta, esimerkiksi syrjintä, Vähäsalo sanoo.

Rauhanliike on myös ilmaston asialla. Ilmastonmuutos ja esimerkiksi sen aiheuttama kuivuus voi lisätä jännitteitä, ajaa ihmisiä liikkeelle ja olla siten mahdollinen konfliktien ja uusien poliittisten ääriliikkeiden lähde.

– Lisäksi esimerkiksi hävittäjillä lentäminen tuottaa paljon päästöjä. Ja sotilasmenoihin käytetyt rahat ovat aina pois jostain muusta, esimerkiksi ilmastotoimista, Vähäsalo listaa rauhanliikkeen ja ilmastoliikkeen yhtymäkohtia.

Kalevi Suomelan mukaan tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hidastamiseksi voi parhaimmillaan tarkoittaa myös rauhan lujittumista.

NUORIA KIINNOSTAA, VALTIOTA EI

Vähäsalon mukaan nuoret ovat entistä kiinnostuneempia rauhanliikkeestä. Se näkyy esimerkiksi haluna opiskella rauhantyöhön liittyviä aloja tai lähteä kriisinhallinnan tai rauhanturvaamisen tehtäviin. Sadankomitea itse kouluttaa vuosittain kymmeniä nuoria rauhanlähettiläitä.

Kasvanut kiinnostus rauhantyötä kohtaan ei kuitenkaan näy järjestöjen rahoituksessa, joka on laskenut muutaman vuoden sisällä radikaalisti. Jatkuva rahoituksen kanssa taistelu syö resursseja varsinaiselta rauhantyöltä.

– Vaikka Suomi on muissa yhteyksissä pyrkinyt profiloitumaan rauhanvälityksen tukijana, ei sitä meidän työssämme ole juuri huomannut, Rauhanliiton viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija Tuuli Vuori sanoo.

JOKAISELLA OIKEUS ELÄMÄÄN

Minna Vähäsalon mukaan rauha ei ole koskaan tila, joka kerran saavutetaan ja josta ei sen jälkeen tarvitsisi huolehtia.

– Rauhantyö perustuu ajatukseen, jonka mukaan jokaisella meistä on oikeus elämään. Se on kaikkein tärkein ihmisoikeus, ja aina ajankohtainen.  Jos kaikenlaista väkivaltaa vastaan ei toimita jatkuvasti, siitä voidaan helposti alkaa lipsua. Esimerkiksi käyvät maahanmuuttajien pakkopalautukset, Vähäsalo sanoo.

Vähäsalon mukaan nykyisessä jännitteisessä maailmantilanteessa on myös tärkeää vaikuttaa siihen, että ongelmat ratkotaan puhumalla eikä väkivallalla.

– Väkivalta vain kiihdyttää konflikteja. Vaikka se tuntuu itsestään selvältä, huomaamme, että suurvaltojen johdossa esiintyy sen tyyppistä ajattelua. Uhkaillaan esimerkiksi ydinaseiden käytöllä.

Vähäsalo pitää ydinaseiden joko tarkoituksellista tai vahingossa tapahtuvaa käyttöä ilmastonmuutoksen ohella suurimpana uhkana rauhalle. Merkittävä uhka on myös kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen, esimerkiksi rahoitusleikkauksin tai toiminnan rajoittamisena.

– Ilman toimivaa kansalaisyhteiskuntaa päädytään pahimmassa tapauksessa tilanteeseen, jossa ainoa tapa yrittää saada aikaan muutosta on väkivalta, Vähäsalo sanoo.

ASEVARUSTELUN SIJAAN YHTEISTYÖTÄ

Kalevi Suomelan mukaan rauhanliike on syntymästään lähtien toiminut soihdunkantajana parhaan mahdollisen maailmanjärjestyksen luomisessa.

– Luja ankkuri on vuonna 1945 hyväksytty YK:n peruskirja, jota edelsi Kansainliiton peruskirja. Sitä taas edelsi se työ, jota rauhanliike teki 1800-luvun lopussa, Suomela sanoo.

Suomelan mukaan rauhanliike saatetaan joskus nähdä epäisänmaallisena toimintana, sillä lyhytnäköisessä ajattelussa sotaan varustautumista pidetään ainoana keino turvata oman kansakunnan säilyminen.

– Tärkein osa suomalaista turvallisuuspolitiikkaa ei kuitenkaan ole puolustuspolitiikka, vaan viisas ulkopolitiikka, jota toteutetaan YK:ssa, EU:ssa ja naapurisuhteissa, Suomela sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media