SDP:n puheenjohtajakilpailu Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen kesken oli äärimmäisen tiukka.

Pitkä kampanja ratkaisi pelin

Antti Rinne luotti pitkään kampanjaan SDP:n puheenjohtajakisassa, mutta Jutta Urpilaisen loppukiri oli lähellä onnistua. Kampanjapäälliköiden mielestä kisa oli enimmäkseen reilu – paitsi Facebookissa.

SDP:n puheenjohtajakilpailu Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen kesken päättyi toukokuun puoluekokouksessa Rinteen äärimmäisen niukkaan voittoon äänin 257–243.

Äänestystä edelsivät tiiviit kampanjaviikot.

Haastaja Rinne oli päässyt aloittamaan kampanjansa jo helmikuun alussa. Istuva puheenjohtaja Urpilainen ennätti ministerikiireidensä vuoksi liikkeelle kahta kuukautta myöhemmin.

Rinteen kampanjapäällikkö Vesa Mauriala myöntää, että ajallinen etumatka vaikutti merkittävästi lopputulokseen.

– Jos Jutan kampanja olisi ollut hieman pidempi, tulos olisi voinut olla toinen.

Samaa mieltä on Urpilaisen kampanjapäällikkö Tage Lindberg.

– Varmasti lopputulokseen vaikutti, että emme voineet käydä tätä pidempää kampanjaa. Aikataulusyistä paukut piti keskittää loppusuoralle.

Antti Rinteen kampanja koostui kahdesta tukijalasta eli kenttä- ja ohjelmatyöstä. Kevään aikana hänelle haettiin tukijoita SDP:n piirijärjestöistä ja sitoutettiin tulevia puoluekokousedustajia Rinteen taakse.

Kampanjatilaisuuksia Rinteellä oli eri puolella Suomea noin 50.

– Halusimme, että mahdollisimman moni pääsee tapaamaan Antin kasvokkain, Vesa Mauriala sanoo.

Ohjelmatyö huipentui huhtikuun alussa ohjelmapaperin julkistamiseen. Sen tekemiseen oli osallistunut noin 30 Rinteen kannattajaa.

Mauriala tiivistää kampanjan kolmeen strategiseen viestiin. Ensimmäinen ja tärkein niistä oli muutos, joka SDP:n linjaan haluttiin. Toinen lähtökohta oli puolueen heikosta kannatuksesta muistuttaminen ja kolmas työllisyyden ja talouskasvun korostaminen.

URPILAINEN PUOLUSTI TEHTYJÄ PÄÄTÖKSIÄ

Myös Jutta Urpilaisen kampanja keskittyi kenttätyöhön. Jokaisessa SDP:n 15 piirijärjestössä oli aktiiveja, jotka tekivät työtä istuvan puheenjohtajan eteen ja vaikuttivat näin mahdollisimman monen puoluekokousedustajan kantoihin.

– Halusimme tehdä selväksi, että kyse on linjavaalista eli millaisen SDP:n haluamme tulevaisuudessa. Mielestämme Jutan edustama vaihtoehto oli parempi ja vastuullisempi, Tage Lindberg sanoo.

”Koko Suomi seurasi kisaa.”

Kampanjan viesteihin vaikutti Lindbergin mukaan oleellisesti se, että valtiovarainministeri ja istuva puheenjohtaja joutui punnitsemaan sanansa tarkasti. Mitään irtiottoja tai merkittäviä avauksia ei Urpilaiselta kuultu.

– Koko Suomi seurasi kisaa. Tiesimme, että puheenvuorot vaikuttaisivat pitkään SDP:n positioihin. Siksi oli keskityttävä tehtyjen päätösten puolustamiseen, kun taas vastaehdokkaan kampanja keskittyi pitkälti hallituksen arvosteluun, Lindberg vertailee.

PUOLUEEN JAKOLINJAT MENIVÄT UUSIKSI

Tämänkertaisen kamppailun asetelmat poikkesivat Vesa Maurialan mielestä selvästi edellisistä SDP:n puheenjohtajavaaleista.

Perinteisesti istuvan puheenjohtajan taakse on ryhmittynyt pääosa demareiden kunta- ja ay-väestä. Haastajat ovat tulleet puolueen äärilaidoilta.

– Moni ei hahmottanut, että jakolinjat menivät nyt uusiksi. Tämä vaikutti oleellisesti lopputulokseen, Mauriala sanoo.

Antti Rinteen ydinjoukko koostui ay-aktiiveista. Maakunnissa hän sai Maurialan mukaan kannatusta etenkin paikkakunnilla, joissa demarit olivat menettäneet eniten kannatustaan.

Mauriala sanoo, että tukea tuli hieman odottamattomiltakin tahoilta. Tietyt ryhmittymät eivät liputtaneet näkyvästi Rinteen puolesta, mutta halusivat kuitenkin muutosta puolueen linjaan.

– Esimerkiksi monet niin sanotuista uuskeynesiläisistä siirtyivät Rinteen puolelle. Aiemmin he olivat kannattaneet Erkki Tuomiojaa.

URPILAISEN LOPPUKIRI OLI ONNISTUA

Lisävauhtia Antti Rinteen kampanjaan antoivat SDP:n alhaiset kannatusluvut mielipidetiedusteluissa.

– Jos SDP:n kannatus olisi ollut 17 prosenttia, istuvaa puheenjohtajaa ei olisi pystynyt kukaan vaihtamaan, Vesa Mauriala arvioi.

Puoluekokouksen alla tehdyissä gallupeissa Rinne näytti nykäisseen jo selkeän etumatkan.

”Puoluekokous on aina istuvan puheenjohtajan areena.”

Aiempia puheenjohtajakisoja läheltä seurannut Mauriala tiesi kuitenkin ettei samppanjapulloja kannata vielä laittaa kylmään.

– Puoluekokous on aina istuvan puheenjohtajan areena. Hän saa silloin automaattisesti paljon huomiota. Kokouspaikalla Jutan kampanja toimi paremmin. Hän vei kokouspaikalla liikkuvien äänestäjien enemmistön.

Myös Tage Lindbergin mielestä Urpilaisen loppukiri oli onnistunut. Se ei kuitenkaan riittänyt kuromaan umpeen etumatkaa, jonka kilpatoveri oli kevään aikana ottanut.

Lindbergin mukaan kisa ratkesi ennen kaikkea niissä SDP:n piireissä, jotka asettivat puoluekokousedustajat ilman jäsenäänestystä.

– Niihin meidän olisi pitänyt panostaa kunnolla jo ennen ehdokasasettelua. Joukossa oli esimerkiksi Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen kaltaisia piirejä, joissa olimme heikkoja, Lindberg sanoo.

FACEBOOK-KESKUSTELU RIISTÄYTYI KÄSISTÄ

Vesa Mauriala on erityisen tyytyväinen Antti Rinteen kampanjan kansanliikemäisyyteen. Häntä kannattaneet puoluekokousedustajat olivat tässä isossa roolissa.

– Kampanja meni aika lailla kuten suunnittelimme. Mitään isoja asioita en tekisi toisin, mutta puoluekokouspaikalla tsemppaisin enemmän.

Puheenjohtajakisassa noudatettiin kampanjapäälliköiden mielestä enimmäkseen reilun pelin sääntöjä. Ehdokkaat esiintyivät toisiaan kohtaan kohteliaasti ja korrektisti. Sen sijaan kannattajien parissa ylilyönneiltä ei vältytty.

– Tämä oli ensimmäinen puheenjohtajavaali Facebookissa, mikä ei ollut suoraan sanottuna hyvä asia. Hakkaaminen oli varsin rajua puolin ja toisin. Hyvistä puoluetovereista tehtiin internetissä huonoja oikein urakalla, Tage Lindberg sanoo.

Repivän kisan jälkeen molemmat leirit alkoivat heti kokouspaikalla korostaa puolueen yhtenäisyyttä. Rintanapit ja muu kampanjamateriaali katosivat välittömästi näkyvistä, kun äänestyksen tulos oli ratkennut.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Tomi Westerholm ja Lehtikuva

Lue lisää jutun aiheista

Jutta Urpilaisen kotisivu
Antti Rinne facebookissa 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media