Johanna Salonen kiittelee tietotekniikan opettajaa, joka hyvin rauhallisesti jaksoi selittää asioita.  ”Ei ollut asiaa, jota häneltä ei voinut kysyä.”

Perustaidot vahvistavat asemaa työmarkkinoilla

Viime syksynä perustettu valtakunnallinen palvelukeskus tuo uudella tavalla yhteen osaamisen ja työllisyyden palveluja. Johanna Salonen selätti aikuisille suunnatulla perustaitokurssilla digipelkonsa ja pohtii nyt jatko-opintoja.

Digiasioissa Johanna Salonen koki pitkään olevansa väliinputoaja. Sinä aikana, kun hän hoiti lapsiaan kotona, maailma ympärillä muuttui.

­– Lukion jälkeen, 30 vuotta sitten, perustin perheen ja ensimmäisten lasten ollessa ihan pieniä, opiskelin kuntoutusalaa. Silloin oli jo tietokoneita, mutta niiden käyttöä ei varsinaisesti opetettu, Salonen kertoo jatkaa, miten hänellä ei kotona ollessaan myöskään ollut käytännön tarvetta käyttää digilaitteita. Hänelle riitti sähköposti ja Tori.fi-palvelun käyttö.

– Usein opin jonkun tarvitsemani asian kokeilemalla riittävän monta kertaa, mutta varmuus tietokoneen käytöstä puuttui, hän kertoo.

Salosella on yhdeksän lasta, mutta heiltä äiti ei ole halunnut pyytää apua.

– Siinä on se vanhemman rooli semmoinen, että ei viitsi näillä asioilla lapsia kuormittaa.

PERUSTAITOIHIN SAA APUA

Kun Johanna Salosen lapsista nuorimmainen aloitti päiväkodin, alkoi hän miettiä omaa tulevaisuuttaan. Tammihelmikuussa TSL:n järjestämälle Oma polku -kurssille Salonen päätyi nähtyään ilmoituksen Vantaan Sanomissa. Häntä kurssi kiinnosti erityisesti perusdigitaito-opetuksen takia.

– Olin pitkään harmitellut, miten eläkeläisiäkin koulutetaan näistä asioista, mutta ei kotiäitejä.

Digiosaamisen lisäksi Oma polku -kurssilla käytiin läpi myös muita työelämässä tarvittavia perustaitoja: lukemista ja matematiikkaa, esiintymistä ja vuorovaikutusta, oppimisen taitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista, työnhaun dokumentteja sekä työelämän pelisääntöjä.

Koulutussuunnittelija Säde Tahvanainen TSL:stä kertoo, miten oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta osaisi sanoittaa niitä asioita, joita osaa ja toisaalta myös niitä, joihin tarvitsee apua. Osallistujat saivat myös henkilökohtaista ohjausta, jolla kartoitettiin jokaisen tilannetta sekä käytiin läpi tulevaisuuden suunnitelmia ja kurssin antia. Kurssin aikana saattoi myös suorittaa työturvallisuuskortin.

DIGIPEIKKO KURIIN

Johanna Saloselle oli voimaannuttava kokemus huomata, että digipuutteisiin on mahdollista saada apua.

–  Itselläni on tarve hahmottaa kokonaiskuva, mutta aiemmin tietoni oli sirpaleista. En esimerkiksi tiennyt, mihin ladattu kuva tiekoneella meni.

Kurssilla Salonen oppi käyttämään muun muassa Powerpointia.

–  Nyt hallitsen jollain lailla myös tekstinkäsittelyä, kuvien lataamista ja niiden etsimistä tietokoneelta.

Videocv:n teko puolestaan tuntui naisesta vaivaannuttavalta.

– Kun ei ole kunnollista cv:tä paperillakaan, on todella suuri haaste kuvata itseä kännykällä. En ole kasvanut sellaiseen, että kuvaan itseäni toisille ja kehuskelen itseäni, Salonen perustelee.

Digiasioita hän opiskelisi mielellään lisääkin. Vaikka Salonen tuli kurssille niiden perässä, kokee hän, että myös muiden asioiden kertaamisesta oli hyötyä.

– Kokonaisuutena kurssi oli hyvä sivistystason nosto ja muutenkin se, että oli mukana säännöllisesti kokoontuvassa ryhmässä, tuntui hyvältä ja nuorekkaalta.

Kurssista kaksi ensimmäistä viikkoa järjestettiin koronapandemian takia etäopetuksena.

– Siinä näki ihan elävässä elämässä sen, miten etäkoulussa tai -töissä ollaan Teamsin kautta. Oli helpottavaa nähdä, miten se onnistui, koska etätyöt ja -koulu ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen.

Työkokemusta Saloselle on kertynyt lyhyemmistä työjaksoista yhteensä kymmenisen vuotta. Kotiäitiyden alkuvuosina hän teki erilaisia töitä aina silloin, kun ne mahtuivat perhekuvioon. Salonen kokee, että käymänsä kurssin ansiosta hän pystyy nyt näkemään, miten opiskelu ja sitä kautta työelämään palaaminen olisi hänelle mahdollista. Erityisesti häntä kiinnostaa biotalouden amk-opinnot eikä digitaalinen pääsykoekaan enää jännitä.

TYÖIKÄISILLE UUDENLAISTA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ

Tähän asti koulutusjärjestelmä Suomessa ei ole riittävästi pystynyt vastaamaan työikäisten koulutustarpeisiin. Palvelut ovat olleet hajallaan eri ministeriöiden alaisuudessa ja paljolti hankemuotoista.

Viime syksynä perustetun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPAn tavoitteena on edistää työikäisille tarkoitettuja palveluja kokonaisuutena. Se analysoi työelämän osaamis- ja työvoimatarpeita, rahoittaa erilaisia työikäisille suunnattuja koulutuksia, kehittää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita sekä tukee alueellista yhteistyötä.

­– Suomessa on paljon tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta me tarvitsemme uusia ja ketteriä tapoja kehittää osaamista läpi työuran, jotta ihmiset pysyvät osallisina työmarkkinoilla, projektipäällikkö Milma Arola JOTPAsta kertoo. Arola muistuttaa miten Suomessa on saman aikaan korkea työttömyys ja toisaalta pulaa osavasta työvoimasta.

– Tämä palvelukeskus tuo yhteen sekä osaamisen että työllisyyden palveluja, jotta niitä saataisiin paremmin koordinoitua.

Arola muistuttaa, miten koulutus kasautuu jo valmiiksi korkeasti koulutetuille, ja miten myös koulutuksissa aliedustetut ryhmät pitäisi saada mukaan osallistumaan jatkuvaan ja elinikäisen oppimiseen.

Suomessa on esimerkiksi noin 600 000 työikäistä, joilla on puutteita perustaidoissa. Tämä joukko on kuitenkin hyvin moninainen. Ryhmään kuuluu niin maahanmuuttajia, ikääntyneitä kuin matalapalkka-aloilla työskenteleviä ja heikon peruskoulutuksen omaavia.

– Nyt pitää löytää uusia ratkaisuja heidän osaamisensa kehittämiseen, sillä työmarkkinat muuttuvat koko ajan ja osaamisvaatimukset ovat kasvussa. On työllistymisen ja työelämässä pysymisen sekä oman hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta tärkeää, että henkilöllä on sellaiset taidot, joilla pärjää yhteiskunnassa ja selviää arjen tilanteista, Arola toteaa.

Muun muassa sivistysjärjestöjen järjestämä perustaito-opetus on juuri tällaista matalan kynnyksen koulutusta.

TAVOITTEENA HERÄTTÄÄ HALU OPPIA LISÄÄ

Milma Arola muistuttaa, ettei perinteinen kouluoppiminen välttämättä ole kaikille paras tapa kehittää omaa osaamista.

–  Itse uskon vahvasti esimerkiksi työssäoppimiseen ja räätälöidympään pedagogiikkaan. Myös kulttuurin pitäisi muuttua niin, että osaamisen kehittäminen tuntuisi kaikkien jutulta ja tapahtuisi niin, että se sopisi jokaisen omaan arkiseen kuvioon ja elämään.

Seuraava Oma Polku -kurssi järjestetään maalishuhtikuussa Tampereella. Se on suunnattu yli 30-vuotiaille työttömille, jotka haluavat kerrata perustaitoja. Kurssi kestää viisi viikkoa ja opetusta on 24 tuntia viikossa. Säde Tahvanainen toteaa, että viidessä viikossa kenenkään elämää tai osaamistasoa ei laiteta uusiksi.

– Tässä hankkeessa lähdetään siitä, että osallistuja saa riittävästi sellaisia valmiuksia, että hän haluaa lähteä kohti seuraavaa steppiä, kuten toista koulutusta tai työelämää.

Hankkeen tavoitteena on myös koota kokemuksia siitä, mitkä asiat aikuisten perustaitokoulutuksessa toimivat ja minkälaisia ovat kehitystarpeet.

Natasha Petrell
Kuvat: Tomi Westerholm

Lue lisää:

Lisätietoja ja kurssien ajankohdat: Oma polku (tsl.fi)
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA

 

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Pirjo Alijärvi
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media