Kesäkoulu kokoaa yhteen yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita nuoria, opiskelijoita sekä tutkijoita, poliittisia ja yhteiskunnallisia aktiiveja ja päättäjiä.

Pakolaiskriisi herätti kiinnostuksen yhteiskuntaan

Vaikka Suomi näyttäytyy tilastoissa tasa-arvon mallimaana, on meillä edelleen eriarvoisuutta.

Saana Brusiin näki ilmoituksen Kalevi Sorsa -säätiön kesäkoulusta yliopiston sähköpostissa ja halusi tarttua tilaisuuteen. Häntä kiinnostaa kaikki, mikä haastaa omaa ajattelua.

Espoolainen Brusiin opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmassa pääaineenaan poliittinen historia. Vuonna 2015, kun Brusiin kävi lukiota, Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttajavastainen ilmapiiri voimistui sekä sai väkivaltaisia ilmenemismuotoja.

− Siitä puhuttiin koulussa. Osan mielestä siinä ei ollut mitään väärää, mikä järkytti minua ja sai kiinnostumaan asiasta.

Brusiinin yhteiskunnallinen herääminen ei ole toistaiseksi kanavoitunut järjestötoiminnaksi, eikä hän halua pitää kiirettä oman viiteryhmänsä valinnassa.

− Osallistun kirjoittamalla ainejärjestön Poleemi-lehteen. Viimeksi tein jutun naiskehon politisoinnista eli siitä, miten aborttioikeudesta ja kehollisesta itsemääräämisoikeudesta tehdään poliittisia teemoja, hän kertoo.

Kesäkoulu alkoi kesäkuisena perjantaina yleisöluennolla Musiikkitalolla, ja jatkui Kiljavan opistolla sunnuntaihin asti.

− Odotan erityisesti Juha Siltalan luentoa. Osana kanditutkielmaani tarkastelin Lapuan liikettä, josta Siltala on julkaissut kirjan Lapuan liike ja kyyditykset 1930.

ERIARVOISUUS TEKEE YHTEISKUNNISTA VAARALLISIA

Sorsa-säätiön kesäkoulun yleisötilaisuudessa sosiaalisen epidemiologian emeritusprofessori Richard G. Wilkinson Nottinghamin yliopistosta piti etäluennon eriarvoisuudesta. Wilkinsonin esittelemistä lukuisista tutkimuksista kävi ilmi, millä tavalla eriarvoiset yhteiskunnat eroavat tasa-arvoisista eli mihin kaikkeen eriarvoisuus käytännössä vaikuttaa ja johtaa.

Moni näistä esimerkeistä oli tuttuja uutisia seuraaville, mutta esitettyinä yhdessä tiiviissä luennossa, niistä oli mahdollisuus saada kokonaiskuva. Useissa tutkimuksissa Suomi ja muut Pohjoismaat erottuivat myönteisinä esimerkkeinä Yhdysvaltojen jäädessä janan toiseen päähän.

Luentonsa alussa Wilkinson kertoi, miten eriarvoisuuden kokemus voi myös olla suhteellista: köyhyys Suomessa on erilaista kuin Intiassa, ja huono-osainen lapsi kokee huonommuutta vasta, kun hän on nähnyt, miten hyväosaiset elävät.

Eriarvoisuus tekee yhteiskunnista vaarallisia, niissä vallitsee epäluottamus ja pelko. Elinajanodote, lapsikuolleisuus, henkirikokset, vankien määrä, teiniraskaudet, ylipaino, luovuus, sosiaalinen liikkuvuus sekä monet muut yksittäiset asiat ovat huonommin maissa, joissa vallitsee suuri eriarvoisuus.

Wilkinson iloitsi siitä, että Suomi on liittynyt mukaan Wellbeing Economy Allianceen. Kymmenvuotiseksi projektiksi suunniteltu WEAll pyrkii luomaan edellytykset yhteiskuntajärjestelmien muutokselle kohti hyvinvointitaloutta.

SUOMESSAKIN ON ERIARVOISUUTTA

Kesäkoulun päätyttyä Saana Brusiin matkusti Kiljavalta kotiin innostuneissa tunnelmissa. Hän kertoi tutustuneensa mahtaviin tyyppeihin. Luennot ja keskustelut tuottivat valtavasti tietoa sekä uusia ajatuksia.

− Richard G. Wilkinsonin esittelemissä tilastoissa ja graafeissahan Suomi pärjäsi hyvin. Kesäkoulun muilla luennoilla nousi kuitenkin konkreettisella tavalla esiin, että Suomessa on paljon eriarvoisuuteen liittyvää problematiikkaa. Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, niin meillä on haasteita.

Saana Brusiin osallistui Kalevi Sorsa -säätiön järjestämään kesäkouluun, jonka teemana oli tänä vuonna eriarvoisuuden vähentäminen.

Erityisesti Lena ja Sari Näreen luento työttömyydestä avasi Brusiinin silmiä. Hän ei ollut aiemmin tutustunut aiheeseen syvemmin ja järkyttyi nyt kuullessaan, miten työttömiä kohdellaan, ja mitä mahdollisuuksia heille jää.

Juha Siltalan luento oli minulle vähän vaikeatajuinen. Muuten se vastasi odotuksia, Siltala on mahtava ja karismaattinen puhuja.

Kesäkoulun keskustelut ja luennot saivat Brusiinin pään täyteen ajatuksia. Viimeiseksi keskusteltiin siitä, ketkä eriarvoisuudesta yleensä puhuvat ja miten.

− Tarkastellaanko asioita akateemisesti ylhäältäpäin, vai pääsevätkö he, joita eriarvoisuus koskee, näihin keskusteluihin mukaan?

Saana Brusiin tallensi äänikirjapalvelu Bookbeatiin luennoitsijoiden kirjoja, joten kesäkoulua voi jatkaa niitä lukemalla.

− Aion edelleen säilyttää avoimen ja kuuntelevan näkökulman. Aina voi oppia uutta, eikä ihmisiin pidä suhtautua tilastojen, talouden ja lukujen kautta. Ihminen ihmiselle -lähestymistapa tuottaa tutkitustikin hedelmää parhaiten.

Tiina Pelkonen
Kuvat: Anna Kuokkanen

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media