Suomessa on vasta muutama päiväkotiosuuskunta, mutta jo Ruotsissa niitä on runsaasti.
Suomessa on vasta muutama päiväkotiosuuskunta, mutta jo Ruotsissa niitä on runsaasti.

Osuuskunta taipuu moneen

Osuuskunnat tulevat taas. Uusissa työosuuskunnissa samamieliset tekevät töitä yhdessä. Taide- ja kulttuurialanosuuskunnat tuottavat tapahtumia ja esityksiä sekä järjestävät koulutusta. Ruokaosuuskunnat liittyvät tietynlaiseen elämäntapaan. 

Osuuskunnista tulee monelle ensimmäisenä mieleen osuuskauppa, osuuspankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö, jotka kuuluvat vankasti suomalaiseen historiaan.

1960-luvulta lähtien näiden rinnalle on syntynyt niin sanottuja uusosuuskuntia. Niiden perustamisen taustalla näkyy teollisen yhteiskunnan ja palkkatyön murros kohti tieto- ja palvelutaloutta sekä yhteiskunnallisten liikkeiden, kuten ympäristö- ja naisliikkeen, aktivoituminen, koulutustuottaja Jukka Peltokoski KSL-opintokeskuksesta kertoo. Hän on yhdessä Hanna Moilasen, Jaana Pirkkalaisen ja Tero Toivasen kanssa kirjoittanut kirjan Uusi Osuuskunta. Tekijöiden liike.

Uudet osuuskunnat eivät ole yhtenäinen joukko, ja niitä syntyy moniin eri tarkoituksiin. Työosuuskunnat myyvät jäsentensä tekemää työtä markkinoille. Taide- ja kulttuurialanosuuskunnissa ei niinkään hankita toimeentuloa vaan ne mahdollistavat kulttuurituotannon. Ruokaosuuskunnat liittyvät enemmän tietynlaiseen elämäntapaan.  Monet uudet osuuskunnat ovat kuitenkin pieniä ja ne toimivat ruohonjuuritasolla.

LAMA SYNNYTTI TYÖTTÖMIEN TYÖOSUUSKUNTIA

1990-luvun alkuun asti Suomessa perustettiin vähän uusia työosuuskuntia, mutta lama muutti tilanteen. Suomi syöksyi yhteen historiansa suurimmista talouskriiseistä ja työttömyys ampaisi lähelle 20 prosenttia.

– Valtio käytti merkittävän summan rahaa työllistämistoimiin, mutta tulokset eivät välttämättä olleet kovin hedelmällisiä käytettyyn rahaan nähden, Jukka Peltokoski sanoo.

Työttömien työosuuskunnat alkoivat työttömien oma-aloitteisena liikkeenä, ja niiden tarkoituksena oli jäseniensä työllistyminen. Yhteen osuuskuntaan saattoi liittyä osaajia hyvin eri aloilta.

– Näissä monialaisissa osuuskunnissa yksi saattoi keskittyä puutarhanhoitoon toinen tehdä toimittajan hommia ja kolmas siivouskeikkaa. Osuuskuntien kautta ihmiset itsenäisesti mobilisoivat omia ja yhteisöllisiä voimavaroja, ja ne tuottivat yhteistä hyvää ruohonjuuritasolla.

Myöhemmin myös viranomaiset huomasivat osuuskuntien työllistävän vaikutuksen ja alkoivat ohjata niihin. Samalla osuuskuntalakia yksinkertaistettiin.

OSUUSKUNNAN JÄSEN SÄILYY PALKANSAAJANA

Laman aikana perustetut työosuuskunnat olivat duunarihenkisiä. 2000-luvulla osuuskuntatoiminta jatkuu, mutta varsinkin koulutetun väen ja luovien alojen kiinnostus osuustoimintaa kohtaan on noussut. Työttömyys ei ole ainoa syy työosuustoiminnan taustalla.

Osuuskuntien perustaminen liittyy työn tekemisen tapojen muutokseen. Uusi työ organisoituu eri tavalla kuin perinteinen palkkatyö. Monet uusien alojen työntekijät, asiantuntijat ja luovien alojen osaajat työllistävät itse itsensä, vaikka suurinta osaa heistä ei voi varsinaisesti pitää yrittäjinä. Monen arki on surffaamista erilaisten projektien ja toimeksiantojen parissa.

– Nyt osuuskuntaan liittyvät he, jotka muuten puurtaisivat yksin oman firmansa kautta, Jukka Peltokoski kertoo.

Usein työosuuskunnissa työllistyminen on itsellisempää ja yrittäjämäisempää kuin palkkatyössä ja työntekijöillä on suuri vaikutusvalta omaan työhönsä.

– Jäsenet hankkivat työtilaisuuksia ja markkinoivat tuotettavaa palvelua. Toisaalta juridisesti osuuskunta toimii työnantajajana, ja osuuskunnassa on mahdollisuus säilyttää palkansaajan työttömyysturva.

IHMISSUHDERISKI ON AINA OLEMASSA

Aikaisemmin osuuskunnilta edellytettiin aattellisuutta. Enää sitä ei edellytetä. Moni osuuskunta toimii kuin yritys, mutta ei kuitenkaan ole osakeyhtiö. Mikä sitten on osuuskunnan ja osakeyhtiön ero?

– Osuuskunta on jäsentensä omistama, ja siinä ainakin lähtökohtaisesti vallitsee jäsendemokratia. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni käytettävänä. Osakeyhtiössä äänivalta jakautuu osakeomistuksen mukaan, Jukka Peltokoski selventää.

Toinen ero on se, että osake on omistusta.

– Kun omistat osakkeen, kukaan ei voi sitä ottaa sinulta pois, mutta voit myydä sen eteenpäin. Osuuskuntaan voi liittyä ja erota joustavasti.

– Osuuskuntaan liitytään jäseneksi ja maksetaan osuusmaksu. Kun jäsenyydestä luovutaan, osuuskunta palauttaa jäsenmaksun.

Peltokoski kertoo, että uudet osuuskunnat kiinnostavat usein sellaisia, joilla ei ole aikaisempaa liiketaloudellista tai kaupallista koulutusta.

– Osuuskunnassa lähdetään harjoittelemaan esimerkiksi kirjanpitoa ja ylipäätään yrityksen pyörittämistä.

Uusiin osuuskuntiin liittyy aina myös ihmissuhderiski.

– Kun otetaan yhteinen taloudellinen hanke, niin aina voi riitaantua. Ihmisillä kun on erilaisia toiveita ja tavoitteita toimintaan liittyen.

RAHA JÄÄ PAIKALLISELLE TASOLLE

Uudet osuuskunnat taipuvat moneen. Jukka Peltokoski näkee sen mahdollisuutena. Osuuskunnat voisivat olla mukana esimerkiksi tuottamassa julkisia palveluita.

– Sosiaalialan osuuskunnat saattavat voimistua seuraavaksi ja tästä on viitteitä maailmalta.

Suomessa on vasta pari päiväkotia ja muutama työntekijöiden omistama ja pyörittämä hyvinvointialan osuuskunta, mutta jo Ruotsissa on runsaasti esimerkiksi päiväkotiosuuskuntia. Italiassa sosiaaliset osuuskunnat puolestaan tuottavat suuren osan sosiaalialan palveluista.

Monituottajamalli voisi Peltokosken mukaan toimia Suomessa. Siinä yhtenä osakkaana olisi kunta, toisena työntekijät ja kolmantena asiakkaat.

– Jos asiakkaat olisivat jäsenenä, niin sitä kautta olisi mahdollista organisoida toimintaa enemmän asiakaslähtöisemmäksi. Myös työntekijöiden tietotaidot ja toiveet työn organisoinnista tulisi otettua paremmin huomioon.

Sosiaali- ja terveysalan rakennemuutos on johtanut siihen, että palveluita tuottavat kansainväliset ketjuyritykset, jotka kotouttavat voittojaan pois Suomesta ja kiertävät veroja veroparatiisien kautta. – Ilman muuta kaikki paikalliset tuottajat ovat parempia, jotta raha jää kiertämään paikalliselle tasolle. Tämä ei koske vain osuuskuntia vaan kaikki paikallisia toimijoita.

Natasha Petrell
Kuva: iStockphoto/Dejan Ristovski

Lue lisää

Uusi Osuuskunta. Tekijöiden liike.   

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media