Lakiuudistuksen myötä myös ay-koulutuksen rooli osana koulutusjärjestelmää vahvistuu.

Osaaminen näkyviin

Eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiesitys helpottaisi vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnustamista. Uudistuksen toivotaan parantavan työllistymistä ja auttavan jatko-opinnoissa.

Digitaitoja, vuorovaikutustaitoja, maahanmuuttajien suomen kielen kursseja. TSL:n koulutuskalenteri on täynnä työelämän kannalta hyödyllisiä opintoja, joiden suorittamisesta ei toistaiseksi ole saanut virallista tunnustusta.

Eduskunnan käsittelyyn on kuitenkin tulossa lakiesitys, jonka mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritetut opinnot voidaan 1.8.2021 alkaen tietyin ehdoin viedä Koski-tietovarantoon.

Koski on valtakunnallinen tietokanta, johon tallennetaan tällä hetkellä toisen asteen opinnot sekä korkeakouluopinnot. Omia koulutuksiaan pääsee tarkastelemaan omaopintopolku.fi-sivustolla, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla.

–Tällä hetkellä jokaisessa vapaan sivistystyön oppilaitoksessa on kehitetty vähän eri tapoja opintojen tunnustamiselle. Käytössä on erilaisia opintokirjoja, paperisia osallistusmistodistuksia ja sähköisiä osaamismerkkejä. Paperinen todistus voi kuitenkin kadota, eikä tilalle ole välttämättä helppo saada uutta, TSL:n opintojohtaja Katri Söder kertoo.

VAPAAEHTOISUUS UUDISTUKSEN YTIMESSÄ

Opiskelija itse päättää, mihin Koski-merkintöihinsä hän jakaa linkin esimerkiksi mahdolliselle tulevalle työnantajalle.

– Jos on vaikka ollut pääluottamusmieskurssilla, mutta ei hae ay-liikkeeseen töihin, sitä tietoa ei ole pakko jakaa. Jaon voi myös keskeyttää milloin tahansa, eikä työnantaja sen jälkeen linkistäkään pääse enää tietokantaan, Söder kertoo.

On oppilaitosten vastuulla päättää, mitkä kurssit opiskelijoille tarjotaan Koski-kelpoisina. Lisäksi opiskelijan tulee itse pyytää merkintää, viimeistään kurssin alkaessa.

– Vaikka merkintää olisi aluksi pyytänyt, pyynnön voi myöhemmin perua. Kursseille voi siis edelleen tulla myös ilman arviointipaineita ja hyötynäkökulmaa, Söder kertoo.

Koskeen vietävät opinnot kuvataan osaamisperusteisesti, opintopisteytetään ja arvioidaan, vähintään asteikolla hyväksytty/hylätty. Koska eri oppilaitoksissa suoritettuja opintoja on entistä helpompi vertailla keskenään, niiden hyväksilukeminen esimerkiksi osaksi ammattikoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa helpottuu.

– Hyväksilukeminen helpottuu aivan mielettömästi verrattuna siihen, että on nippu erityyppisiä, eri tavalla laadittuja todistuksia, joissa opintoja ei ole välttämättä edes opintopisteytetty. Samalla säästyy resursseja, kun samaa asiaa ei tarvitse opetella kahta kertaa, Söder sanoo.

UUDISTUS INNOSTAA OPISKELEMAAN

Katri Söder uskoo opintojen tunnustamisen voimauttavan opiskelijoita ja parantavan opiskelumotivaatiota. Lisäksi kurssien osaamisperusteinen kuvaaminen auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan oman osaamisen.

– Siitä voi olla hyötyä niin työhaastattelussa kuin monilla työpaikoilla, joissa käytetään osaamisperusteista palkkausjärjestelmää, Söder sanoo.

Kun opiskelijan ei ole pakko sitoutua pitkän tutkinnon suorittamiseen, on kynnys lähteä opiskelemaan entistä matalampi.

– Usein ihminen ei tarvitse kokonaista tutkintoa, vaan työelämässä olevalla voi olla vaikka vanhentuneet digitaidot. Hän voi siis mennä täsmäopiskelemaan juuri ne puuttuvat taidot, ja saada siitä merkinnän.

TYÖELÄMÄN MUUTOS EDELLYTTÄÄ JATKUVAA OPPIMISTA

Lakiesitys perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2019 asettaman työryhmän ehdotukseen. Se on osa meneillään olevaa parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta, jolla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa.

Taustalta löytyy EU:n komission vuonna 2012 jäsenmaille antama suositus epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan osaamisen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut, ja työelämän nopea muutos merkitsee uusia osaamisvaatimuksia. Pelkän peruskoulun varassa on vaikea työllistyä, mutta myös toisen asteen tutkinnon jälkeen omaa osaamista tulee kehittää koko työuran ajan.

– Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 1,5 miljoonaa opiskelijaa. On tärkeää, että siellä saavutettu osaaminen saadaan näkyväksi. Vapaan sivistystyön merkitys tulee jatkossa korostumaan myös siksi, että oppivelvollisuuden laajentuessa toisen asteen opintoja voi tulevaisuudessa suorittaa myös siellä, Eloranta sanoo.

PAMIN JÄSENPALVELU PARANEE

Palvelualojen ammattiliitto PAMin koulutuspäällikkö Merja Westmanin mukaan ay-koulutuksen rooli osana koulutusjärjestelmää vahvistuu lakiuudistuksen myötä.

– Ay-koulutuksessa opiskelee valtava määrä ihmisiä, joille syntyy valtava määrä osaamista. Jos se voidaan hyväksilukea, se on merkittävä jäsenetu ja parantaa PAMin jäsenpalvelua, Westman sanoo.

PAMin jäsenten työuran ja palkkauksen kannalta hyödyllisiä opintoja ovat Westmanin mukaan esimerkiksi työsuojelukoulutus, viestintätaidot ja kielikoulutukset.

– Uskon että osaamisperusteisen suunnittelun myötä koulutuksen laatu ja vaikuttavuus paranevat. On kuitenkin myös arvioitava, mitä koulutusta on tarkoituksenmukaista Koskeen viedä, Westman sanoo.

TSL:lle ja muille vapaan sivistystyön oppilaitoksille kurssien muuttaminen osaamisperusteisiksi, opintopisteyttäminen, arviointikriteerien laatiminen ja Kosken kanssa yhteensopivien järjestelmien hankkiminen tuottaa aluksi paljon työtä.

– Mutta kun työ on tehty, se parantaa koulutuksen vertailtavuutta ja laatua. Uskon, että pitkällä tähtäimellä se helpottaa myös meidän työtämme, Katri Söder sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: TSL

Lisätietoa:

Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media