Kansainvälinen politiikka ei ole jotain, mikä tapahtuu tyhjiössä tai vaatii erikoistumista. Se vaatii asennemuutosta, sillä maailma on täällä tänään aivan yhtä paljon kuin se oli kylmän sodan aikana, pohtii Elisa Selinummi.

Kansainvälisyys oli yksi olennaisimmista arvoista, joka sai minut liittymään sosialidemokraattiseen puolueeseen. Vahva poliittinen verkosto ympäri maailman mahdollistaa tulevaisuuden politiikan tekemisen. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän talouden rakentaminen ovat vain yksittäisiä esimerkkejä niistä politiikan haasteista, joihin meidän on vastattava. Ne kaikki ovat globaaleja kysymyksiä, ja vaativat samanaikaisia ratkaisuja koko maailmasta.

Tämänhetkisessä tilanteessa kansainvälisyyden merkitys korostuu entisestään. Vahvat valtiot tekevät paluuta, rauhaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä, ja ihmisoikeuksilla ei ole enää samaa arvoa. Kansainvälistä sosialidemokratiaa tarvitaan tässä maailmassa entistä enemmän edistämään yhdenvertaisuutta, rakentamaan rauhaa ja lisäämään solidaarisuutta.

Jotta parempaa politiikkaa voidaan tehdä, tarvitaan asennemuutos. Kansainvälinen politiikka ei ole jotain, mikä tapahtuu tyhjiössä tai vaatii erikoistumista. Se vaatii asennemuutosta, sillä maailma on täällä tänään aivan yhtä paljon kuin se oli kylmän sodan aikana. Se vaatii laaja-alaista ajattelua ja valtavien kokonaisuuksien hahmottamista. Se vaatii inhimillisyyttä ja solidaarisuutta. Se vaatii todella paljon kykyä empatiaan.

Esimerkiksi sijoittajanvastuu EU:n rahoitusmarkkinoilla ei tarkoita vain suomalaisten rahojen turvaamista, vaan sitä, että pelastetaan samaan aikaan eläkeläisten varallisuus niin Suomessa kuin Kreikassa. Eurokriisissä ei ole kyse vain pankkien pelastamisesta, vaan kokonaisuuden ratkaiseminen vaatii kykyä hahmottaa sitä tuskaa, jonka kreikkalainen kokee, kun omat vanhemmat eivät saa hoitoa tai oma lapsi ei pääse kouluun eikä saa työpaikkaa voidakseen perustaa perheen. Se vaatii kykyä hahmottaa, että ongelmat ovat samoja niin meillä kuin muualla. SDP:llä on kansainvälisenä liikkeenä vastuullaan esittää ratkaisuja kokonaisuuksiin, vaikka kreikkalainen ei voikaan kertoa vastauksia suomalaisiin gallup-lukuihin.

Sosialidemokraattisessa politiikassa ei pidä asettaa heikommassa asemassa olevia vastakkain. Silloin päädytään uppoamaan juoksuhiekkaan. Mitä enemmän yritämme pyristellä paikallamme, sen syvemmälle uppoamme. Ja siitä voi olla varma, että mukana ei uppoa veroparatiiseihin rahoja piilottelevat superrikkaat tai kansalaisten vapautta ja ihmisoikeuksia polkevat poliitikot. Sinne menee kaikki hyvä tahto, jolla halutaan pelastaa hyvinvointivaltio ja maailma. Tahto, joka on vain kohdistettu väärin eilisen korjaamiseen eikä paremman huomisen etsimiseen.

Meidän on ajateltava suuremmin. Politiikassa on pysähdyttävä, pyydettävä apua ja etsittävä ratkaisuja kauempaa laatikon ulkopuolelta. Kansainvälisyys ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se ei ole kehitysyhteistyötä. Se on ratkaisujen jakamista ja kehittämistä yhdessä.

Miten muissa maissa järjestetään terveydenhuolto? Kuinka hyvin nuorisotakuu on edennyt Euroopassa ja miten siihen saadaan lisää panoksia? Millainen äitiyspakkaus on Intiassa tai Kanadassa ja miksi? Löytyisikö muista maista ratkaisu Suomen sote-hallintoon? Saataisiinko potilastietojärjestelmä ja sähköinen henkilökortti kopioitua Virosta, joka menee digitalisaatiossa ohi heittämällä?

Kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen etsittäessä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin on vain järkevää. Jotta toiminnasta saadaan aidosti hyötyä, on sen takana oltava arvojen lisäksi selkeät tavoitteet, joita kohti kuljetaan määrätietoisesti. Eurooppa-linjauksia on helpompi edistää eri tasoilla, kun suhteet omiin järjestöihin on luotu ja kattojärjestöjen edistämä politiikka vastaa samaa ajattelua. Meillä on olemassa hyvät linjaukset, jotka toimivat kotimaan politiikassa. Solidaarisuus ja kansainvälisyys on kirjoitettu periaateohjelmiin ja ne löytyvät myös puoluekokoukselle esitettävästä paperista. Yhteyksiä pidetään kansainvälisiin järjestöihin, ja edustajamme toimivat erilaisissa elimissä.

Osaamme tehdä politiikkaa kotimaassa ja edustaa tarvittaessa muualla. Strategia siitä, miten ne saadaan yhdistettyä politiikan sisältöihin ja suuriin eurooppalaisiin tai maailmanlaajuisiin politiikan linjoihin, tuntuu välillä puuttuvan.

Miten otetaan seuraavat askeleet, jotta SDP jatkossakin tunnistetaan ja tunnustetaan aidosti kansainvälisenä puolueena?

Elisa Selinummi
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pääsihteeri

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media