Onko media peili vai ikkuna?

Kapeutuuko ihmisten sivistys, kun jokainen etsiytyy sellaiselle kanavalle joka on oman maun mukainen, kansanedustaja Ilkka Kantola kysyy.

Yleisradio on viettänyt 90-vuotisjuhliaan. Ensimmäinen Ylen radiolähetys käynnistyi syyskuussa 1926. Teknologian kehitys on sen jälkeen laajentanut Ylen mahdollisuuksia huimasti. Televisio tuli mukaan uutena jakelutienä 1960-luvulla. Tänä päivänä yhä tärkeämmäksi sisältöjen jakelukanavaksi on tullut netti. Sen myötä yleisön valinnan mahdollisuudet ovat nousseet ihan uudelle tasolle. Kuuntelijalla ja katsojalla on mahdollisuus valita milloin pysähtyy sisällön äärelle ja mitä milloinkin haluaa seurata. Teknologia mahdollistaa myös aivan uudella tavalla yleisön ja studion vuorovaikutuksen. Yleisö on yhä useammassa suorassa ohjelmassa mukana ohjelman sisällön tekijänä.

Ylen 90-vuotisjuhlien osana toteutettiin perjantaina 9.9.2016. Finlandiatalossa sananvapautta käsittelevä Yleforum. Aihepiiri on olennainen vapaan tiedonvälityksen keskeisen toimijan Ylen kannalta. Näimme ja kuulimme välähdyksia maailmalta tilanteista, joissa sananvapaus on uhattuna jopa siinä määrin, että toimittajan henki on joko vaarassa tai mennyt. Toimittajan lähteiden suojelu on keskeinen osa sananvapautta. Ihmiset eivät uskalla kertoa totuutta, jos pelkäävät paljastuvansa heitä vainoaville tahoille.

Viimeaikaisessa kotimaisessa keskustelussa sananvapaus on liitetty vihapuheen ongelmaan. Vihapuheen rajojen määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Puhe, jonka ilmeinen tarkoitus on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, on kriminalisoitu. Mutta oman mielipiteen, kärjekkäänkin, lausuminen kuuluu mielipiteen vapauteen. Agressiivinen sanallinen hyökkäily toista ihmistä kohtaan voi tietyn rajan ylitettyään olla vihapuhetta. Se voi olla vaikutuksiltaan fyysiseen väkivaltaan yllyttävää ja sen takia sananvapauden väärinkäyttöä.

Oma lukunsa on yliopistotutkijoiden ja journalistien osakseen saama vihaposti. Viestit voivat kummuta tutkijan tai toimittajan tekemistä julkaisuista, jotka herättävät voimakasta vastustusta ja aggressiota joissakin ihmisissä. Voimakkaan aggression ja pelottelua sisältävän vihapuheen kohteeksi joutuessaan toimittaja tai tutkija saattaa säikähtää ja vetäytyä julkisuudesta tai muuttaa tutkimustensa aihepiiriä. Vihapuhe on tällöin kaventanut tutkijoiden ja toimittajien sananvapautta. Työnantajan ja organisaation on tällöin ponnisteltava sen eteen, että mahdollisuus julkaisutoimintaan ja turvallisuuteen on olemassa.

Yleforumissa nousi esiin myös uuden tyyppinen huoli sananvapauden kaventumisesta. Huoli liittyy uuden teknologian mahdollistamaan median käyttöön, jossa media tunnistaa yksilön median käyttötapoja ja tarjoaa henkilölle aktiivisesti sisältöjä, joiden arvellee kiinnostavan tätä. Algoritmin avulla esimerkiksi Yle tarjoaa yksilölle valikoitua uutisvirtaa, joka perustuu siihen, mistä henkilö on aiemmin ollut kiinnostunut. Jokainen klikkaus jättää jäljen, joka ohjaa sinulle jatkossa tulevaa uutistarjontaa.

Yksilölle tuleva uutisvirta muodostuu tällaisessa teknologisessa ympäristössä osittain peiliksi yksilöstä itsestään. Tämä on tietysti erinomaista yleisöpalvelua, mutta sisältää samalla riskin tietämyksen ja sivistyksen kapeutumisesta. Ylen 90-vuotisjuhlien yhteydessä kuulin radiosta toimittaja Hannu Taanilan haastattelun. Taanila oli syvästi huolissaan siitä, että ihmisten sivistys kapeutuu, kun jokainen etsiytyy sellaiselle kanavalle joka on oman maun mukainen. Taanila kaipaa aikoja, jolloin ihminen joutui sisältövirrassa kaikenlaisten sisältöjen pariin.

Minusta huoli kapeutumisesta ja kuplan sisään jäämisestä on vakava, jos meille ohjautuu sisältöjä vain aikaisempien klikkaustemme perusteella. Haluan tulla yllätetyksi edelleen. Haluan että media on enemmän ikkuna jatkuvasti uuteen ja muuttuvaan maailmaan kuin peili, joka kertoo minulle mistä olen aikaisemmin ollut kiinnostunut. Ylen, jota muun muassa TSL yhtenä oli aikoinaan perustamassa, tehtävänä on huolehtia kansalaisten laajasta yleissivistyksestä ja yllättää yleisö sisällöillään.

 

Ilkka Kantola
Kansanedustaja (sd) Turku

Download PDF

1 ajatus aiheesta “Onko media peili vai ikkuna?”

  1. Anneli Koivisto

    Hyvä Ilkka Kantola! Kapea-alaisuus on todella lähellä. Sen lisäksi, että kuunnellaan/katsellaan itselle ”sopivia” ohjelmia, myös tiedonhankinta kapea-alaistuu. Nyt googlataan jotain ja toki se haettava asia löytyy, mutta katse ei enää pysty harhailemaan sivun ala- tai ylälaidassa olevaan täysin uuteen asiaan, joita sitten voisi mielenkiinnosta lukea. Ja saada aivan uutta tietoa sellaisesta, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Niin kuin vanhaan hyvään tietosanakirjojen aikaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media