Tunisiasta kotoisin oleva Wajdi ja Afganistanista kotoisin oleva Yaser haluavat oppia paremmin suomea, jotta he pääsisivät töihin.

Oma polku töihin

Moni maahanmuuttaja kaipaa perustietoa työelämästä ja opiskeluvaihtoehdoista löytääkseen oman tiensä kohti työelämää.

Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta pääsy työelämään on oleellisen tärkeää. Usein puutteellinen kielitaito tai vajavaiset työnhakutaidot estävät kuitenkin työllistymisen. Maahanmuuttajille suunnattujen Näytä taitosi -koulutusten tavoitteena on parantaa osallistujien työelämä- ja työnhakutaitoja sekä oman opiskelupolun löytymistä.

Kurssin yksilöohjauksesta vastaava opettaja Annika Brandt Työväen akatemiasta kertoo, että monella osallistujalla on ammatillisia opintoja kotimaasta ja muutamalla myös yliopisto-opintoja. Osalla on Suomesta ammatillinen tutkinto.

– Kurssin aikana moni pohtii, haluaako Suomessa työllistyä jo kouluttautumalleen alalle vai hakeutuako ehkä ihan toisaalle.

Näytä taitosi -koulutukset on suunnattu työikäisille, mutta työttömille maahanmuuttajille. Tähän mennessä kursseja on järjestetty kolme ja neljäs on parhaillaan menossa. Kurssi kestää kahdeksan viikkoa ja opetusta on yhteensä 16–20 tuntia viikossa. Kurssit ovat pienryhmiä, ja niissä on keskimäärin ollut kymmenen osallistujaa. Nyt käynnissä olevalla kurssilla opiskelijoita on kuusi.

OPPIA MYÖS TOISILTA OPISKELIJOILTA

Lokakuisena aamuna ennen Näytä taitosi -kurssin suomen kielen tunnin alkua luokkahuoneessa käy jännittynyt puheen sorina. Opiskelijoita mietityttää toimittajan läsnäolo. Kohta kaikki paikallaolijat kuitenkin kertovat toimittajalle kilpaa kokemuksistaan kurssista ja täydentävät toistensa puheita, jos joku ei heti muista jotain sanaa.

Kurssin suomen kielen opettaja Anna muistuttaa, miten pienessä ryhmässä on helpompi tutustua toisiin ja miten tässäkin ryhmässä on intensiivinen ja luottavainen ilmapiiri. Näin kurssilaiset oppivat samalla myös toisiltaan, kun he auttavat toinen toisiaan miettimään oikeita sanoja ja ilmauksia. Pienryhmä mahdollistaa myös sen, että opettajalla on jokaista opiskelijaa kohden enemmän aikaa ja opiskelijoiden taitotasovaihtelut on helpompi ottaa huomioon.

Muutama opiskelija haluaa kommentoida kokemuksiaan nimettömänä, osa pelkällä etunimellä. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kurssin suurin anti on ollut suomen kielen kehittyminen.

Tunisiasta kotoisin oleva Wajdi kertoo, että hänellä on kotimaastaan tietokonealan tutkinto. Hän haki mukaan Näytä taitosi -kurssille oppiakseen enemmän työnhausta. Tähän asti kielitaidon puute on estänyt työllistymisen.

– Kun sulla on koulutus, totta kai sä haluat hyödyntää sitä käymällä töissä, hän sanoo.

Yksikään opiskelijoista ei haluaisi olla työtön. Yksi ryhmäläisistä toteaa, miten työnteko tekisi hänestä tasa-arvoisemman suhteessa suomalaisiin. Muut nyökyttelevät vieressä ja yhteen ääneen toteavat, miten rahat eivät riitä elämiseen ilman palkkatyötä, joten siksikin työllistyminen olisi tärkeää.

Osalla opiskelijoista on Suomesta hankittu ammattitutkinto. Yksi on välinehuoltaja, toisella on siivoojan pätevyys. He päivittelevät sitä, miten heidän kielitaitonsa on riittänyt opiskeluun, mutta miten se ei kuitenkaan kelpaa työnantajille.

– Kun hain työpaikkaa, yksi työnantaja sanoi minulle suoraan, että sinun kielitaitosi ei riitä, yksi kurssilaista kertoo kokemuksestaan eikä ole yksin ongelman kanssa.

TYÖPAIKKAILMOITUKSIA JA DIGITAITOJA

Perinteisen suomen kielen opetuksen kuten sanastojen, kieliopin ja tekstien lisäksi kurssilla tehdään työhakemuksia ja käydään läpi avoimia työpaikkailmoituksia.

– Ilmoitukset ovat usein aika kapulakielisiä, joten käymme läpi sitä, mitä ne tarkoittavat ja mitä ilmoituksissa vaaditaan. Työhakemuksia tehdessämme puolestaan puhuimme päivän ominaisuuksista eli kävimme läpi adjektiiveja. Pohdimme esimerkiksi, millainen ihminen on luova, sinnikäs, oma-aloitteinen, utelias tai vaikkapa empaattinen, Anna-opettaja kertoo.

Ryhmässä hankalia sanoja käydään läpi muun muassa esimerkkien ja kuvien avulla. Lisäksi oppilaat saavat itse kertoa, mitä mieltä he ovat kyseisistä sanoista, ja mitä heille tulee niistä mieleen.

Lisäksi kurssilla päivitetään cv, harjoitellaan video-cv:n tekoa sekä esiintymistaitoa, puhutaan suomalaisesta työelämästä ja työkulttuurista sekä omista vahvuuksista ja harjoitellaan digitaitoja.

– Olemme opetelleet esimerkiksi tulostamaan ja liittämään tiedoston sähköpostiin. Osalle nämä ovat tosi tuttuja juttuja, mutta osa kaipaa näistä enemmän harjoitusta.

– Yritämme tukea myös siinä, miten voisi vapaa-ajalla löytää suomen kielen kursseille tai harrastuksiin. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskortti kurssin aikana, koulutussuunnittelija ja kurssin koordinoija Petra Seila-Juhola TSL:stä jatkaa.

ELÄMÄNTILANNE PAREMMIN HUOMIOON

Opiskelijat pohtivat, miten Suomessa kahdeksan tunnin työpäivä on normi ja miten se voi olla este työllistymiselle esimerkiksi pienten lasten tai terveydellisten syiden takia. Heistä olisi hyvä, jos Suomessa olisi enemmän tarjolla osa-aikatöitä.

Irakista kotoisin oleva Afaf on opiskellut kotimaassaan insinööriksi ja Suomessa kasvatusalaa. Hän kertoo, miten valmistumisensa jälkeen työskenteli kolme vuotta omaishoitajana eikä ollut voinut vastaanottaa kokoaikatyötä. Omaishoitaja-aikana kielitaito oli kuitenkin rapautunut. Kurssin aikana hän on oppinut hakemaan töitä internetistä.

– Kun on opiskellut ammatin, on parempi mennä töihin. Muuten koko tutkinto on turha, hän tiivistää.

Vaikka kurssin tavoite on parantaa osallistujien työllistymismahdollisuuksia, sen myötä vahvistuu myös osallisuus suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ihminen oppii paremmin hoitamaan omia asioitaan. Osallisuutta tukee myös opiskelijoiden saama yksilöohjaus.

– Mietimme yhdessä heidän koulutuspolkujaan, koska suomalainen koulutusjärjestelmä ei välttämättä ole heille tuttu tai sitten hiomme vielä kahden kesken työnhakuun liittyviä asioita, Annika Brandt kertoo.

Suomalaiset ovat saaneet ohjausta opintoihin esimeriksi peruskoulussa tai osana toisen asteen opintoja, jonka kautta heille on syntynyt ymmärrys erilaisista poluista. Maahanmuuttajataustaisilta tämä tieto usein puuttuu ja samoin erilaiset verkostot.

– Vaikka emme voi antaa heille valmiita verkostoja, yritämme kannustaa heitä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Esimerkiksi vapaaehtoistyö on hyvä väylä luoda kontakteja ja yksi väylä työelämään, Petra Seila-Juhola muistuttaa.

Natasha Petrell

Lue lisää

Näytä taitosi -koulutus

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media