Piteån kunnassa Pohjois-Ruotsissa mentorit perehdyttävät harjoittelijoita työhön.

Oma osaaminen sanoiksi

Työelämässä tarvittavaa osaamista karttuu myös työelämän ulkopuolelta. Kansainvälinen hanke kokosi yhteen käytännön työkaluja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi.

Maahanmuuttajilla on usein paljon sellaista osaamista, työkokemusta ja koulutusta, josta heillä ei ole virallista todistusta. Jos he saisivat tämän osaamisen tunnustettua, helpottaisi se heidän työllistymistään. Empowering Migrants for Employment eli EME-hanke on etsinyt keinoja voimaannuttaa maahanmuuttajia tekemällä heidän osaamistaan näkyväksi.

Suomalais-ruotsalais-belgialaisen hankkeen tuloksena syntyi verkkosivusto, johon on koottu kaksikymmentä hyvää käytäntöä, joita voi hyödyntää maahanmuuttajien taitojen ja osaamisen tunnistamisessa sekä heidän työelämävalmiuksiensa edistämisessä. Sivusto julkaistiin EME-hankkeen marraskuun 2020 lopussa pidettävän päätöseminaarin yhteydessä englanninkielisenä. Myöhemmin siitä julkaistaan myös suomenkielinen versio.

– Sivustolle kootut hyvät käytännöt on tarkoitettu käytännön työkaluiksi kaikille maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja toimiville tahoille kuten viranomaisille, koulutustahoille ja kouluttajille, organisaatioille, yhdistyksille, työpajoille, työelämäohjaajille ja niin edelleen, TSL:n viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija Minna Virolainen sanoo.

Myös itse hankkeessa oli mukana monenlaisia toimijoita: Suomesta Työväen Sivistysliitto TSL, Helsingin aikuisopisto, Silta-Valmennusyhdistys, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK ja Tampereen yliopisto, Belgiasta Emancipatie Via Arbeid EVA -järjestö ja Ruotsista Piteån kunta sekä Arbetarnas Bildningsförbund ABF.

Vaikka hanke keskittyi maahanmuuttajataustaisten kanssa työskentelyyn, monet menetelmistä on sovellettavissa myös muun tyyppisten ryhmien kanssa työskentelyyn.

– Sivusto ja menetelmät ovat vapaasti käytettävissä eli käyttäjät voivat poimia sieltä itselleen parhaat ja soveltaa niitä haluamallaan tavalla, Virolainen jatkaa.

Empowering Migrants for Employment -hanke alkoi 1.11.2018 ja se päättyy vuoden 2020 lopussa.

HOIVAA IKÄÄNTYNEILLE

Marraskuun lopussa julkaistavat käytännöt pohjautuvat EME-hankkeessa järjestettyihin kansainvälisiin seminaareihin, vierailuihin sekä hanketoimijoiden kansallisista hankkeista saatuihin käytännön kokemuksiin.

Belgiassa EVA -järjestö veti maahanmuuttajille puolen vuoden mittaisia kulttuurisensitiivinen hoivalähettiläs (Culturally sensitive Care Ambassador) -koulutuksia. Kohderyhmänä olivat vähän koulutetut, työttömät maahanmuuttajat, joilla oli epämuodollista hoiva-alan osaamista kotimaastaan tai omista yhteisöistään.

– Tätä osaamista hankkeessa pyrittiin sanoittamaan ja kehittämään sekä ohjaamaan osallistujia kohti sopivaa ammatillista koulutusta, TSL:n hankepäällikkö Katriina Tapanila kertoo.

Koulutuksen aikana osallistujat tutustuivat paikalliseen vanhustenhoitoon. Koulutus koostui ryhmätapaamisista, työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, henkilökohtaisesta valmennuksesta sekä vertaisryhmäkokouksista.

Tapanila uskoo, että vastaavasta koulutuksesta olisi hyötyä myös muualla, sillä myös esimerkiksi Suomessa vanhusten määrä kasvaa, ja hoitoala kaipaa tekijöitä.

– Näkisin, että Suomessakin olisi tarvetta tällaiselle ilman muuta.

OMA OSAAMINEN SANOIKSI

Kulttuurisensitiivinen hoivalähettiläs -koulutuksen pohjalta EVA-järjestö kehitti kuusi käytäntöä osaamisen tunnistamiseksi. Yksi on fiktiivisten, mutta kuitenkin realististen persoonien luominen kohderyhmien moninaisuuden ymmärtämiseksi. Kuviteltu hahmo kertoo kohderyhmästä tärkeitä ominaisuuksia, esimerkiksi tämän tarpeet, odotukset, tavoitteet, iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja koulutuksen.
– Tämä on työkalu heille, jotka suunnittelevat toimintaa ja kehittävät palveluita. Sitä voi käyttää esimerkiksi hankkeissa, kun mietitään, minkälaisia kohderyhmiä se tavoittelee. Myös tuloksista raportoitaessa voi käyttää tämän tyyppisiä persoonia apuna.

Identiteettikehä on puolestaan työkalu henkilön eri roolien ja identiteettien visualisointiin. Tarkoituksena on sanoittaa paperille osallistujien erilaisia rooleja yhteiskunnassa, elinpiiriä ja niiden vaikutusta toisiinsa: missä yhteiskunnan eri osa-alueilla kukin on aktiivinen, keitä ihmisiä heidän elämäänsä kuuluu, mitä muita tärkeitä asioita heidän elämässään on ja mitä he toivovat tulevaisuudelta.

– Se on konkreettinen tapa tehdä oma identiteetti ja osaaminen näkyväksi ja sopii hyvin esimerkiksi työryhmiin ja koulutuksiin, joissa mietitään omaa osaamista, oman identiteetin rakentamista ja ammatillisen identiteetin luomista.

Identiteettikehä auttaa myös näkemään, mitä yhteistä eri ihmisillä on ja toimii keskustelunherättäjänä.

TIETOA PALOITELTUNA

Pohjois-Ruotsissa Piteån kunnassa väestö ikääntyy eikä hoivapuolelle riitä osaajia.

– Sinne tarvitaan lisää työvoimaa ja maahanmuuttajissa on paljon potentiaalia, Katriina Tapanila sanoo.

Piteåssa hankkeen osallistujat olivat hieman erilaisessa tilanteessa kuin Suomessa ja Belgiassa, sillä he olivat jo valmentautumassa hoiva-alan tehtäviin. Siksi Piteån kehittämät käytännön työkalut keskittyivätkin ammatillisen osaamisen ohessa työssä tarvittavan kielen oppimiseen.

Ruotsissa hankkeessa kehitettiin jäsennetty työhön perehdyttämisen ja työskentelytaitojen arviointi -metodi.

– Siinä työtehtävät paloitellaan selkeisiin osiin ja aina viikoittain opetellaan yksi uusi asia, Tapanila jatkaa.

Uusi asia voi liittyä esimerkiksi hygieniaan, ruokailutilanteeseen tai aamu- ja yö-apuun. Tätä yhtä asiaa harjoitellaan ja sen oppimista seurataan.

– Työtehtävät käydään aina läpi samassa järjestyksessä, joka auttaa harjoittelijaa sisäistämään ne.

Kielituki-menetelmä auttaa puolestaan harjoittelijaa omaksumaan oman alansa ammattisanastoa.

Jokaisella harjoittelijalla on oma mentori. Kun mentori ohjaa työtehtävää, harjoittelija kirjoittaa muistiin työtehtävän eri vaiheita ja käytettyjä sanoja, jonka jälkeen harjoittelija puolestaan selittää työtehtävän kulun mentorilleen.  Näin varmistetaan, että harjoittelija on ymmärtänyt asian oikein.

Hän voi myös ottaa kuvia siitä, miten asiat, kuten esimerkiksi pesukone, toimivat tai mitä tietyt ruoat ovat.

Työelämässä pelkkä kielen hallinta ei kuitenkaan riitä. Työelämän kvalifikaatioiden saavuttamisen arvioinnissa mitataan sitä, millä tasolla harjoittelija on saavuttanut neljätoista työssä tarvittavaa ominaisuutta.  Niitä ovat muun muassa vastuullisuus, täsmällisyys, itsenäisyys, motivaatio, mielenkiinnon osoittaminen ja oppimishalukkuus. Näitä arvioidaan harjoittelujakson alussa, puolivälissä ja lopuksi. Työllistymistä varten harjoittelijan on saavutettava tietty pistemäärä.

SELKOKIELTÄ TYÖPAIKOILLE

Osana EME-hanketta Suomessa järjestettiin kolme eri koulutusta, joista ensimmäisessä, Ote työhön -hankkeen käynnistämässä vertaisohjauksen mallissa, kehitettiin työelämäohjaajakoulutusta vertaisohjauksesta kiinnostuneille maahanmuuttajille. Lue lisää vertaisohjauksen mallista täältä.
Lisäksi Suomessa järjestettiin kulttuurienvälisen viestinnän perehdyttämiskoulutusta työpaikoille. Tavoitteena oli parantaa vuorovaikutusta työpaikoilla ja saada perehdyttäjät ymmärtämään, miksi heidän täytyy sanoittaa asioita, jotka tuntuvat suomalaisista itsestäänselvyyksiltä. Lue lisää perehdyttämiskoulutuksesta täältä.
Kolmantena koulutuksena Suomessa järjestettiin työnantajille ja työpaikan perehdyttämisestä vastaavalle henkilöstölle selkokielen opetusta. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen voi olla haastavaa, jos heidän suomenkielentaitonsa on heikko. Siksi työpaikan käytännöt on hyvä käydä läpi mahdollisimman selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.

Suomessa henkilön taitojen tunnistamiseen ja esittelyyn on EME-hankkeessa kehitetty esimerkiksi käsiharjoitus -työkalu.

– Siinä piirretään omasta kädestä ääriviivat ja jokaisen sormen kohdalle kirjoitetaan joku oma vahvuus. Se voi alkuvaiheessa olla ihan mikä tahansa, mutta sitä voi kehittää niin, että lopulta vahvuudet liittyisivät jotenkin työelämän taitoihin, Katriina Tapanila kertoo.

Mistä tulen ja mitkä ovat taitoni ja tietoni -työkalun avulla osallistujat piirtävät elämänpolkunsa puun: mitä ja missä osallistujat ovat oppineet ja tehneet elämässään, ja mikä on heidän tulevaisuutensa suunta. Sen jälkeen he lisäävät omaan puuhunsa omenanmuotoisia kortteja, joissa on erilaisia työelämässä tarvittavia vahvuuksia, ja jotka kuvaavat heitä parhaiten.

Työelämän kuvakortit ovat puolestaan hyvä apu silloin, kun pitää sanoittaa abstrakteja työmarkkinatermejä.
– Kuvakorttien avulla keskustelijat yhdessä neuvottelevat kortteihin kirjoitettujen sanojen merkityksistä ja käsitteiden välisistä yhteyksistä ja tuovat omakohtaisuutta kyseisiin sanoihin. Lisäksi he joutuvat miettimään sanoja sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, mitä kukin sana tarkoittaa.

***

Parhaat käytännöt -menetelmäopas

Natasha Petrell
Kuvat: EME-hanke

 

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media