Oikeus vaikuttaa omiin asioihin kuuluu kaikille

Vaatimus aktiivisesta kansalaisuudesta sulkee osan ihmisistä yhteiskunnan laidalle. Toimijuutta vahvistamalla pärjääminen yhteiskunnassa helpottuu.

Aktiivinen kansalainen hoitaa itsenäisesti niin raha-, tuki-, terveys- kuin lastensa kouluasiat ja vaikuttaa omaan elämäänsä valinnoillaan ja toiminnallaan. Nykyjärjestelmässä kaikki eivät kuitenkaan tähän kykene. Esimerkiksi vanhuksilla, lapsilla, vammaisilla, vakavasti sairailla, maahanmuuttajilla sekä asunnottomilla tai mielenterveyskuntoutujilla voi olla suuria haasteita päättää omaa elämäänsä koskevista asioista erilaisten tietojen, taitojen tai tuen puuttuessa.

Toimintakyky on yksilön ominaisuus. Se ilmaisee, mihin henkilö kykenee. Pystyykö hän esimerkiksi kävelemään lähikauppaan tai onko hänellä voimia avata hillopurkki. Toimijuus puolestaan kertoo, miten henkilö on fyysisen ja kulttuurisen ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Onko ihmisellä esimerkiksi ympärillään sellaisia ihmisiä tai palvelurakenteita, joiden avulla hän pystyy aidosti tekemään omaa elämäänsä koskevia valintoja eri vaihtoehtojen välillä.

Suomalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus päättää itseään koskevista asioista.

– Toimijuus on itsemääräämisen käytännöllinen puoli. Eli jos itsemäärääminen on sitä, että minä saan päättää omista asioistani, niin toimijuutta tarvitaan siihen, että voin viedä päätökset käytäntöön. Ilman toimijuutta voin päättää asioista, mutta en toteuttaa päätöksiäni, sosiaaligerontologian tutkija Jari Pirhonen kertoo.

Omaan elämään vaikuttaminen on olennainen osa ajatusta itsestä yksilönä.

– Se, että saan olla juuri tällainen kuin olen ja voin toteuttaa itseäni siinä määrin kuin se on mahdollista, on ihmisille mielettömän tärkeää. Ilman näitä voi kysyä, onko minua toisille ihmisille edes olemassa.

PUDOTUS MUSTAAN AUKKOON

Kun toimijuus kapenee, omaa elämää koskevien valintojen vaihtoehdot vähenevät. Yksi toimijuutta rajoittava tekijä on heikentynyt toimintakyky.

– Esimerkiksi ikääntyneeltä kuolee puoliso ja lapset asuvat eri paikkakunnalla, eikä hänellä ole päivittäistä apua saatavilla hänen asuessaan hissittömän talon kolmannessa kerroksessa, eivätkä jalat enää toimi, ja hän ei pääse kotoa ulos, niin tällainen kaventaa suoraan mahdollisuutta ylläpitää omaa toimijuutta, Jari Pirhonen kertoo.

Toimijuus voi kaventua myös puutteellisten taitojen takia esimerkiksi silloin, jos ei kykene käyttämään digilaitteita.

– Ilman pankkitunnuksia, et voi hoitaa Kela-asioita, veroasioita tai uusia reseptejä Omakannassa. Tämä rajoittaa toimijuutta huomattavasti, ja esimerkiksi digisyrjäytyminen on tosi iso ongelma, Pirhonen jatkaa.

Eri tavoin sairastuneilta kuten esimerkiksi mielenterveyskuntoutujilta puolestaan odotetaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta myös silloin, kun ihmisellä ei oikeasti ole siihen kykyä, tietoa tai taitoa.

Uusliberaalissa maailmassa jokainen on oman onnensa seppä, mutta mitä tapahtuu heille, jotka eivät tähän pysty?

– He eivät kuulu porukkaan, ja he ovat ikään kuin kaiken normaalin elämän ulkopuolella. Pahimmillaan tapahtuu niin sanottu sosiaalinen kuolema.

Tutkijat ovat kuvanneet, että se on kuin pudotus kulttuuriseen tai sosiaaliseen mustaan aukkoon.

SOSIAALISET VERKOSTOT TÄRKEITÄ

Myös muutto uuteen maahan merkitsee toimijuuden uudelleen rakentumista. Vasta Suomeen asettuneet tarvitsevat monenlaisia uusia tietoja ja taitoja pärjätäkseen uudessa yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmä voi edistää maahanmuuttajien kykyä ottaa elämä omiin käsiin tai hidastaa sitä. Lain mukaan viranomaisten on edistettävä kotoutumista, mutta jo käytetty byrokraattinen ammattikieli saattaa jarruttaa sitä. Selkeä viestintä puolestaan helpottaa uusien asioiden omaksumista. Esimerkiksi Kela on viime vuosina panostanut selkokieleen.

Kielitaidon myötä pärjääminen uudessa yhteiskunnassa helpottuu. Kielen oppimisen lisäksi maahan muuttaneet tarvitsivat kuitenkin myös tukea sen pohtimisessa, mitä he aikovat elämässään tehdä ja miten Suomessa tulisi eri tilanteissa toimia. Sosiaaliset verkostot puolestaan auttavat maahanmuuttajia saamaan jalansijaa uudessa ympäristössä. Esimerkiksi työllistymisessä vertaistuki on tehokas keino jakaa tietoa vapaista työpaikoista ja lisätä tietoa suomalaisesta työkulttuurista.

TOISTEN ASENNE RATKAISEE

Jari Pirhonen itse on tutkinut erityisesti ikääntyneitä ja sitä, miten hoivakotien ympäristö tukee toimijuutta: miten siellä pääsee liikkumaan omin jaloin tai pyörätuolilla ja onko oleskelutilan pöydillä tarjolla esimerkiksi sanomalehtiä, jolloin ikääntynyt voi itse valita tarttuuko hän niihin vai ei.

Pirhosen mielestä toimijuus ei katoa iän myötä vaan se muuttaa muotoaan. Siksi kanssaihmisten tulee miettiä, mikä saa toisen kokemaan, että hän on edelleen toimija.

–  Se voi olla niinkin hienovaraista, että kesällä maatessaan sairaalavuoteella ikkuna on auki ja linnun laulua kuuntelemalla ihminen kokee, että hän on edelleen osallisena ulkomaailmaan.

Natasha Petrell
Kuva: Unsplash

 

Lue lisää

Lue Aikamerkin artikkeli siitä, miten maahanmuuttajat tarvitsevat heti kotoutumisen alussa yksilöllisiä ja riittävän kattavia palveluita toimijuuden vahvistamiseksi.

Eriarvoistumisen mekanismit arkielämässä jäävät helposti huomaamatta. Alkusyksystä 2022 julkaistu Haavoittuva toimijuus -teos kuvaa, millainen on ihmisen toimijuus, kun häntä kohdellaan potilaana, päihdeasiakkaana tai muistisairaana hoivakodissa.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Pirjo Alijärvi
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media