Muutostyötyöpajassa pohdittiin muun muassa, miten teollisuusala tulee muuttumaan ja millaisia ovat tulevaisuudessa tarvittavat taidot.

Oikeita asioita oppimassa

Miten työpaikkojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voisi tiivistää? Tähän etsivät vastausta ammattioppilaitos Gradian opiskelijat, opettajat sekä lähialueen työpaikkojen edustajat Työterveyslaitoksen järjestämässä työpajassa.

Yksi ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteista on, että koulussa tapahtuvan oppimisen lisäksi opiskelija opiskelisi työpaikalla juuri niitä asioita, joita työelämässä tarvitaan. Jotta yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä toimisi entistä paremmin, oppilaitosten ja työpaikkojen olisi kuitenkin käytävä keskustelua siitä, millaisia osaamistarpeita yrityksissä on nyt ja millaista osaamista ne tarvitsevat tulevaisuudessa.

Teollisuuden aloilla voi tietyn koneen hyvään hallintaan mennä parikin vuotta. Onkin tärkeää miettiä, mitä opiskelijan olisi hyvä hallita jo opiskeluaikana, jotta se tukisi erilaisten työpaikkaspesifien työtehtävien oppimista. Näin siirtymät koulusta työpaikoille olisivat sujuvampia ja osaamisen kehittyminen jatkuisi yhtenäisenä polkuna oppilaitoksesta työelämään.

PALAUTTEEN ANTAMISEEN LISÄÄ TUKEA

Helmikuun alussa Jyväskylässä pidetty Virtaa työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyöhön -työpaja on osa Ammattitaitoa yhdessä -hanketta. Hankkeessa on kehitetty ratkaisuja työpaikkojen ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen. Osana hanketta Työterveyslaitos selvitti, miltä uudistus näyttää työpaikkojen näkökulmasta. Työpajassa TTL:n erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki avasi näitä tuloksia. Kyselystä selvisi, että vain noin 40 prosenttia vastaajista koki oppilaitosten ja työpaikkojen välisen yhteistyön sujuvaksi.  Viidesosa puolestaan oli sitä mieltä, että se ei ole sitä.

Vastaajista 45 prosenttia puolestaan koki, että heillä on riittävät resurssit opiskelijoiden ohjaukseen. Tukea kaivattiin kuitenkin työssä opastamisen ja ohjauksen menetelmiin, palautteen antamiseen sekä siihen, miten opiskelijoita voisi paremmin motivoida ja kannustaa työpaikoilla.

Kolmasosa työpaikoista koki saavansa opiskelijoiden ohjaamiseen tarvittaessa tukea oppilaitoksista, mutta melkein puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että ammatillinen opettaja ei ole riittävästi läsnä työpaikalla. Hyvä kysymys on, miten tätä kannattaisi lähteä ratkaisemaan.

– Onko realistista, että opettajat menevät työpaikoille vai pitäisikö luoda toisenlaisia yhteistyön käytäntöjä, jotka turvaavat sen, että yhteistyö olisi riittävän tiivistä, Kurki kysyi.

Työpajan osallistujien joukosta löytyi tähän tiukka mielipide.

– Jos meille tulee opiskelija oppimaan kuudeksi viikkoa ja opettaja tuo hänet työpisteelle ja sitten häntä ei näy kuuteen viikkoon, niin se opiskelija voi kokea itsensä aika yksinäiseksi, jos meillä ei ole koko ajan hyvää opastajaa hänen rinnallaan.

OHJAAMINEN KIRJATTU TESSIIN

Jokaisella työpaikalla opiskelijalle pitäisi olla nimettynä oma työpaikkaohjaaja. Eri asia on, miten usein opiskelija häntä näkee. Tässä on työpaikoilla selkeä kehittämisen paikka.

Teollisuusliiton Vaasan ja Keski-Suomen alueen aluepäällikkö Jukka Seppälä huomautti, että tammikuussa 2020 sovitussa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa työpaikkaohjaaminen otettiin aiempaa paremmin huomioon.

– Tessiin on esimerkiksi kirjattu, että ohjaaja pitää kouluttaa siihen tehtävään, hänelle pitää antaa aikaa tehtävän hoitamiseen ja tietyiltä osin ottaa ohjaus huomioon myös palkkauksessa.

Osallistujat toivat kuitenkin esiin, miten ohjaus ei aina käytännön syistä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksissä saatetaan työskennellä useammassa vuorossa, mutta opiskelija tekee vain aamua, jolloin varsinainen työpaikkaohjaaja saattaa nähdä opiskelijaa vain pari kertaa kyseisen vuorojärjestelmän aikana.

– Ja opiskelijoita saattaa tulla työpisteille vähän yllättäen. Perjantaina saatetaan sanoa, että sulle tulee tähän maanantaina jätkä oppiin.

UUDISTUKSESTA APUA REKRYTOINTIPULMIIN

Erityisesti teollisuudessa ammatillisen koulutuksen uudistuksen tarve on koettu suuremmaksi kuin muilla toimialoilla, sillä vanhanmuotoinen koulutus ei kaikilta osin vastannut teollisuuden tarpeita.

– Uudistuksessa on pidetty hyvänä nimenomaan työelämälähtöisyyttä ja sitä, että sen avulla saadaan helpotettua rekrytointipulmia, Anna-Leena Kurki kertoi työpajassa.

Hän muistutti, että jo nyt osa aloista kärsii työvoimapulasta. Siksi on tärkeää, että opiskelijat saavat hyviä kokemuksia työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoista.

– Se on yrityksille myös rekrytointivaltti. Nuoret mieluummin valitsevat tuleviksi työpaikoiksi sellaisia, jotka he kokevat hyviksi.

Janne Kaija ja Hannu Paananen.

Kuljetus- ja logistiikkayhtiö Vähälän laatu- ja koulutuspäällikkö Hannu Paananen ja Jyväskylän ammattiopisto Gradian lehtori Janne Kaija kertoivat työpajassa yrityksen ja oppilaitoksen pitkästä yhteistyöstä, joka on jatkunut jo 1980-luvulta.

Kaija muistutti, että kun opetus tapahtuu työpaikalla, on opiskelu todenmukaisempaa ja oppiminen mielekkäämpää. Vähälällä opiskelijat esimerkiksi ajavat trukilla ja lastaavat ja purkavat tavaraa oikeisiin paikkoihin. Parhaimmillaan he pystyvät hyvinkin omatoimisesti siirtämään tavaroita ja inventoimaan niitä.

Työpaikalta sujuva yhteistyö on vaatinut, että se on kouluttanut riittävästi ohjaajia ja perehdyttäjiä. Vähälä kuitenkin mielellään ottaa opiskelijoita oppimaan, sillä moni palaa yritykseen ensin kesätöihin ja valmistuttuaan oikeisiin töihin ja tuntee jo valmiiksi yrityksen toimintatavat.

MITÄ OVAT TULEVAISUUDEN TAIDOT?

Työpajassa pohdittiin myös, miten teollisuusala tulee muuttumaan ja millaisia ovat tulevaisuudessa tarvittavat taidot.

Uusien työntekijöiden myötä myös toimintatapoja on mahdollista vaihtaa. Yrityksessä yksi henkilö on saattanut hoitaa vuosikymmeniä samaa tehtävää, eikä hän välttämättä ole halukas muuttamaan totuttuja toimintamalleja. Toisaalta eläköitymisen seurauksena pitää kuitenkin varmistaa, että laatu säilyy.

Työpajassa todettiin myös, että jos ennen yksi työntekijä saattoi osata yhden työtehtävän syvällisesti, tulevaisuudessa jokaisen on hallittava useita työtehtäviä edes vähän oman ydinosaamisen lisäksi. Enää ei voi myöskään olettaa, että tekee samaa työtä samoilla työvälineillä seuraavat 40 vuotta. Vaikka nyt osaisi jonkun asian, 10 vuoden kuluttua tarvitaan toisenlaista osaamista. Siksi myös työikäisten jatkuvaan koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen olisi panostettava halki työuran.

——-

Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto TSL, ja osatoteuttajia ovat Kiipulan ammattiopisto, Työterveyslaitos, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Teollisuusliitto. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on mukana yhteistyössä ja tukee hankkeen toteutusta.

Natasha Petrell

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media