Oikeaa tietoa Suomesta

Omakielisen yhteiskuntatiedon merkitys maahan muuttaneille on suuri, kirjoittaa Lilli Rasilainen Näkökulmassa.

Helsingin Sanomat julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Suomen yhteiskuntatiedon opettamisesta omakielisenä eli omalla äidinkielellä maahan vasta muuttaneille. Ajatuksena oli, että Suomeen muualta muuttavat tarvitsevat nopeasti ymmärrettävässä muodossa ajantasaista tietoa Suomesta yhteiskuntana ja siitä, miten täällä arjen palvelut on järjestetty ja miten Suomessa voi löytää työtä. Myös oikea tieto Suomen historiasta ja yhteiskunnan kehityksestä sekä laeista ja ihmisoikeuksista on tärkeää.

Yhteiskunta- ja työelämätietoa on Suomessa tarjottu enimmäkseen suomen kielellä kotoutumiskoulutuksissa ihmisille, jotka ovat vasta aloittaneet suomen opintonsa. Tiedon ymmärtämisessä ja välittämisessä on silloin haasteensa.

Maahan muuttaneiden parissa työskentelevät ovat keskustelleet yhteiskuntatiedon omakielisyydestä jo pidempään. Nostin itsekin asiaa esille Kotoutuminen kuntoon! -julkaisussani, jossa esitettiin toimenpide-ehdotuksia maahan muuttaneiden kotoutumisen ja sitä tukevan koulutuksen parantamiseksi. Kirjoitin tuolloin vuonna 2016, että omakielisenä yhteiskuntatieto siirtyy opiskelijalle tehokkaammin. Kotoutumiskoulutuksessa omakielisyys on ainakin Uudellamaalla pian todellisuutta. Vuonna 2019 alkavista kotokoulutuksista osaan tulee omakielinen yhteiskuntaorientaation moduuli.

HAASTEITA TIEDON OMAKSUMISESSA JA OPETUKSESSA

Alkavalla kielitaidolla suomenkielisen yhteiskunta- ja työelämätiedon omaksuminen monine yksityiskohtineen on usein vaikeaa ja väärinkäsityksiä syntyy. Aikuinen oppija kaipaa paitsi rautalangasta väännetyt välttämättömimmät perustiedot myös syventävää taustatietoa, jotta tapojamme, kulttuuriamme ja palvelu- tai poliittista järjestelmäämme voi helpommin hahmottaa.

Pienikin Suomen historian tuntemus lisää mahdollisuutta löytää yhtymäkohtia oman maan järjestelmiin ja kehitykseen. Silloin uusi tieto saa paremman tarttumapinnan aikuisoppijan mielessä. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Suomesta kehittyi tasa-arvoinen ja vakaa, pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta? Miten Suomessa suhtaudutaan koulutukseen ja opiskeluun? Mitkä ovat tärkeitä arvoja suomalaisessa työelämässä? Mitä demokratia merkitsee Suomessa? Kuinka paljon suomalainen yhteiskunta eroaa Suomeen muuttaneen lähtömaan järjestelmistä ja missä asioissa? Millaisia oivalluksia ja ajatustyötä uusiin toimintatapoihin tottuminen vaatii muuttajalta?

Opettajilta yhteiskuntatiedon opettaminen maahan vasta muuttaneille on vaatinut vankkaa osaamista puhua helppoa suomen kieltä sekä kekseliäisyyttä, yksinkertaistamista, toiminnallisuutta ja monipuolista havainnollistamista. Yhtenäistä oppimateriaalia ei tähän mennessä ole ollut, vaan melko yleistä on ollut, että jokainen yhteiskunta- ja työelämätiedon opettaja on koonnut materiaalinsa itse erilaisista saatavilla olevista tiedoista, oppaista ja oppikirjoista.

Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa kaikille Suomeen muuttaville Perustietoa Suomesta -oppaan, joka on saatavilla 12 eri kielellä. Opas sisältää tiiviistetyn 40 sivun tietopaketin Suomeen muuttamisesta ja Suomessa asumisesta. Monet koulutuksen järjestäjät ja muut tahot ovat laatineet hyödynnettävissä olevia oppimateriaaleja, esimerkiksi Eiran aikuislukion Hima – Historiaa maahanmuuttajille, joka on aikuisten perusopetukseen tarkoitettu materiaali ja vaatii sujuvaa suomen kielen hallintaa.

SUOMEN PAKOLAISAVULTA UUTTA KOULUTUSMATERIAALIA

Suomen Pakolaisapu argumentoi, että yhteiskuntatiedon oppimateriaalin tulisi olla omakielinen ja koko maassa yhtenäinen. Tämä parantaisi koulutuksen laatua ja tieto välittyisi ilman turhia väärinkäsityksiä. Pakolaisapu onkin nyt laatinut kaikkien vapaasti käytettävissä olevan teoksen Suomi – yhteiskuntaorientaation oppikirja, jonka kirjoittamisessa olin itse mukana. Kirjaa on saatavilla verkossa sekä suomen- että arabiankielisenä. Useita muita käännöksiä on luvassa lähiaikoina.

Pakolaisapu myös kouluttaa opettajia, jotka vetävät yhteiskuntatiedon omakielisiä kursseja maahan muuttaneille eri paikkakunnilla. Kursseilla käsitellään oppikirjan aiheet ja niistä keskustellaan omakielisesti. Tavoitteena on antaa ajantasaista tietoa, jota kurssilainen voi keskustelun, vertailun ja pohdinnan avulla liittää osaksi aikaisempia tietojaan ja käsityksiään.

Pakolaisavun yhteiskuntaorientaation oppikirjassa on yhdeksän lukua, joissa käsitellään suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa, historiaa, työelämää, koulutusta ja politiikkaa sekä lakeja ja oikeuksia, Suomeen muuttamista, perhe-elämää ja terveydenhuoltoa Suomessa. Vaikka kirja on ensisijaisesti laadittu vasta maahan muuttaneiden koulutukseen, sitä voi kuitenkin monipuolisesti hyödyntää myös muuhun kuin työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Pakolaisavun yhtenä tavoitteena onkin tuoda ajantasainen, omakielinen yhteiskuntatieto myös muiden ryhmien käyttöön.

Työväen Sivistysliitolla on käynnissä useita maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviä hankkeita. Ote työhön -hankkeessa luodaan toimintamalli, joka ohjaa työhön ja koulutukseen pitkään työttömänä olleita maahan muuttaneita. Hankkeessa toimii vertaisryhmiä, joissa koulutetut työelämäohjaajat antavat työttömille maahanmuuttajataustaisille tietoa, tukea ja ohjausta työhön tai koulutukseen suuntautumiseen. Ryhmät toimivat suomen kielellä, mutta maahanmuuttajataustaiset työelämäohjaajat pystyvät hyödyntämään niissä myös omakielisyyttä suomalaiseen työelämään ja sen pelisääntöihin tutustuttaessa.

Ryhmissä hyödynnetään taustamateriaalina Pakolaisavun yhteiskuntaorientaation oppikirjan lukuja 5 ja 6, jossa käsitellään laajasti suomalaista koulutusjärjestelmä ja työmarkkinoita. Kuutosluvussa kuvataan muun muassa työhakua Suomessa, suomalaista työkulttuuria, työsopimuksia sekä työnhakua.

Myös ammattiliitot voivat hyödyntää oppikirjaa maahanmuuttajataustaisten jäsentensä työelämätietouden vahvistamiseen ja ammattiyhdistystoimintaan perehdyttämiseen. Suomalaista työelämää koskevassa luvussa kuvataan edellä mainitun lisäksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää, kolmikantayhteistyötä ja työlainsäädäntöä, työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä ammattiliittoon kuulumisen merkitystä työntekijälle. Luvussa käsitellään myös erilaisia työsuhteita sekä yrittäjyyttä ja työttömyyspalveluja. Luvut sisältävät paljon uutta, tärkeää tietoa muualta muuttaneelle.

Lilli Rasilainen
TSL:n hanke- ja koulutussuunnittelija

 

Lue lisää:

HS-artikkeli

Suomen yhteiskuntaorientaatio -oppikirja suomeksi 

Suomen yhteiskuntaorientaatio -oppikirja arabiaksi 

Ote työhön-hanke 

Kotoutuminen kuntoon!-teos

Työ- ja elinkeinoministeriön Perustietoa Suomesta-opas

Eiran aikuislukion Hima – Historiaa maahanmuuttajille-materiaali

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media