Mila Engelberg toivoo, että ay-liike olisi näkyvämmin mukana kielenkäytön tasa-arvoistamisessa.

Neutraalit ammattinimikkeet edistävät tasa-arvoa

Vaikka tasa-arvo on suomalaisille tärkeää, suomen kielen tasa-arvoistaminen ärsyttää. Kielen mieskeskeisyys kuitenkin vääristää asenteita. Termien neutralisoinnin lisäksi kielen tasa-arvoistamisessa on kyse naisten tekemisestä kielellisesti näkyvämmäksi.

Ihan ensimmäiseksi kielentutkija Mila Engelberg muistuttaa, että kielenkäytön tasa-arvoistaminen ei tarkoita, etteivätkö naiset enää saisi olla naisia ja miehet miehiä. Sukupuolineutraali kieli ei tarkoita ihmisen sukupuolen häivyttämistä.

– Sukupuolen mainitseminen riippuu asiayhteydestä. Jos se on merkityksellinen käsiteltävän asian kannalta, se kannattaa tuoda esiin. Sukupuolineutraali sana kannattaa valita silloin, kun viitataan kaikkiin ihmisiin, niin naisiin kuin miehiin, Engelberg kehottaa.

MIES IHMISEN PERUSMUOTONA

Suomen kieltä pidetään tasa-arvoisena, vaikka se itseasiassa on hyvinkin mieskeskeinen. Monia mieheen viittaavia ilmaisuja käytetään puhuttaessa niin miehistä kuin naisista. Tällaisia ovat esimerkiksi mies-loppuiset ammattinimikkeet sekä monet vakiintuneet ilmaisut kuten elää herroiksi, jokamiehenoikeudet, veljeillä ja niin edelleen.

Naisten nimitysten käyttö yleistävästi on harvinaisempaa.

– Suomessa ei ajatella, että nainen voisi yksin edustaa ihmistä. Tällainen yleistävä maskuliinisuus, jossa mies on ihmisen perusmuoto, on kielellistä sukupuolisyrjintää, Mila Engelberg sanoo.

Kielenkäytön epätasa-arvoon pureutuvassa pureutuvassa väitöskirjassaan Engelberg tutki muun muassa sitä, miten ihmiset tulkitsivat mies-loppuisia ammattinimikkeitä.  Esimerkiksi lakimiehen he tulkitsivat viittaavan useammin mieheen kuin juristin.

– Myös tulkitsijan sukupuoli vaikutti. Etenkin miehet kokivat miehiset ilmaisut miehisiksi.

Engelberg peräänkuuluttaa kaksoisstrategiaa, jossa toisaalta pyrittäisiin sukupuolineutraalien termien käyttöön ja toisaalta tekemään naisia kielellisesti näkyvimmiksi esimerkiksi käyttämällä perinteisiä miehisiä sanontoja feminiinisesti. Muuntelemalla sanoja voi voi kyseenalaistaa sitä, että maskuliinisia viittauksia käytetään naisistakin.

– Lähteä yhtenä naisena, juoda naista väkevämpää, tehdä naisen työ, virkanainen ja niin edelleen, Engelberg luettelee ja jatkaa:

– Naisten tekeminen kielellisesti näkyvämmiksi on tärkeää myös siksi, että tutkimusten mukaan periaatteessa neutraalitkin ihmisen nimitykset kuten ihminen tai suomalainen tulkitaan keskimäärin herkemmin miestä kuin naista tarkoittaviksi.

AMMATTINIMI KERTOO HISTORIASTA

Sukupuolittuneita ammattinimikkeitä on viime vuosina muutettu tasa-arvoisemmiksi. Tätä on myös vastustettu, koska miehisen nimikkeen on katsottu viittaavan pelkästään työtehtävään, ei työntekijään.

­– Jos nimike viittaisi vain tehtävään, miehen kutsuminen lento- tai aulaemännäksi tai karjakoksi ei olisi ongelma. Miehille on kuitenkin kehitetty omia ammattinimikkeitä, jotta miehen ei tarvitse olla nainen, Mila Engelberg sanoo.

Kaikki naiset eivät koe ongelmaksi miehistä ammattinimikettä. Engelberg suosittelee katsomaan asiaa kuitenkin laajemmin.

– Lakimiehet, virkamiehet ja muut ovat osa laajempaa kielenkäytön kokonaisuutta ja yhteiskunnallista sukupuolisyrjintää.

Koska termit eivät ole sukupuolineutraaleja, niillä voi olla naisille ryhmänä haitallisia seurauksia, vaikka jollekin yksittäiselle naiselle ei olisikaan.

Eri tutkimuksissa on havaittu, että lapset ja aikuiset arvioivat naisten menestyvän paremmin miesvaltaisissa ammateissa silloin, kun ammattia kuvataan tasavertaisella termillä ja huonommin silloin, kun siihen viitataan vain maskuliinisella ammattinimikkeellä.

– Naissukupuoleen viittaavat nimikkeet, joista enemmistö on nykyään emäntä-loppuisia, voivat vaikuttaa tehtävän arvostukseen ja sitä kautta palkkaukseen, sillä naisten tekemää työtä on tyypillisesti arvostettu vähemmän kuin miesten tekemää.

Lisäksi nuorten koulutusvalinnat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Tutkimusten mukaan mieheen viittaavien ammattinimikkeiden käyttö voi heikentää tyttöjen kiinnostusta miesvaltaisiin ammatteihin.

NEUTRAALI VASTINE LÖYTYY KYLLÄ

Mila Engelberg muistuttaa, että kieli muuttuu jatkuvasti.

– Kaikki ammattinimikkeet on jossain vaiheessa keksitty, ja tasa-arvoiset vastineet eivät ole sen keinotekoisempia kuin sukupuolittuneet ilmaisut.

Neutraalin vastineen luomiseen on suomen kielessä monenlaisia keinoja.

– Haaste on pikemminkin siinä, kyetäänkö eri organisaatioissa tällaisiin uudistuksiin.

Usein kysymys on tottumisesta.

– Monet ovat sanoneet, että alkuun esimerkiksi esihenkilö tuntui oudolta, mutta nyt esimies tuntuu heistä vanhanaikaiselta ja erityisen miehiseltä. Vastinetta lähijohtaja käytetään myös paljon.

Natasha Petrell
Kuva: Tomi Westerholm

Lue lisää:

Mila Engelbergin väitöskirjaan pohjautuvaa teosta Miehiä ja naisihmisiä : suomen kielen seksismi ja sen purkaminen voi tilata maksutta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnalta tai ladata sen pdf-version tästä.

1 thought on “Neutraalit ammattinimikkeet edistävät tasa-arvoa”

  1. PäPäivi Pitkänen Tuomivesa

    Hienoa, näin kuuluu olla., kun miettii asiaa, näitä mies-loppuisia ammattinimikkeitä on paljon.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media