Netti haastaa kirjankustantamot

Sosiaalinen media pakottaa lehtitalot uudistumaan. Seuraavana on kustantamojen vuoro. Oman kirjan painattaminen on helppoa.

Runoja, fiktiota ja tietokirjoittamista voi tänä päivänä kuka tahansa opiskella kursseilla. Yksin kirjoittava haluaa useimmiten jakaa sanottavansa muiden luettavaksi. Käsikirjoituksen julkaiseminen kirjana ei ole edes kohtuuttoman kallista.

– Jäin eläkkeelle ja aivoveronkierron ylläpitämiseksi aloitin muistelmieni kirjoittamisen. Varsin pian huomasin, että niistä tulee tylsät mutta röyhkeät. Päätin siirtää muistelmat aikaan, jolloin muistin heikkeneminen pelastaa minut totuudelta, Erik Paananen kertoo ensikokemuksistaan kirjoittajana.

Paanasen ensimmäinen julkaistu teksti oli yleisönosastokirjoitus Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Seuraavalla viikolla lehdessä oli otsikko Lihava riita arvotalojen rappukäytävistä.

– Yhdellä lyhyellä kirjoituksella sain aikaan ison riidan. Se antaa vieläkin toivoa, että minulla on tärkeää sanottavaa ja teen sen tunteihin vetoavasti, Paananen toteaa ilkikurisesti.

Erja von Koch aloitti kirjoittamisen verkkokurssilla, koska se sopi parhaiten sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Hän on kirjoittanut antologioihin ja lehtiin sekä julkaissut Sanataiteen yhdistyksen kustantamana runokokoelman Talossani kasvaa vanha puu.

KIRJA JOKA OLI VAHINKO

Erik Paananen ja Erja von Koch osallistuivat parisen vuotta sitten samalle kirjoittajakurssille. Neljän muun kurssilla olleen kanssa he perustivat fb-sivun ja kävivät siellä keskustelua kirjoittamisesta. He hulluttelivat kirjoittamalla omia tekstejä ja antoivat ryhmälleen nimeksi Hups.

– Kai se oli vahinko. Joku heitti puolileikillään ajatuksen kirjasta, sitten me kaikki innostuimme, von Koch naurahtaa.

– Erilaisista taustoista tulleet ihmiset löysivät yhteisen sävelen yllättävän helposti. Pienet dissonanssit ovat aina olleet pikanttia maustetta kokoontumisissamme, Paananen pukee tunnelmia sanoiksi eläkkeelle jääneen muusikon ilmaisuilla.

ILMAN RIHMAN KIERTÄMÄÄ

Kirjoittaminen on aina yksinäistä ja paljastavaa. Fiktiota kirjoittava ihminen havainnoi ympärillä olevaa ja käyttää saamiaan vaikutteita työssään. Hän haluaa kirjoittamalleen palautetta, ja useimmiten odottaa sitä peläten.

Jos käsikirjoitus löytää ison kustantamon, kirjoittaja saa avukseen kustannustoimittajan ja levityskanavat. Pienkustantamon resurssit ovat rajallisemmat markkinoinnissa. Omakustanteisen kirjan tekijä on omillaan. Kirjalla voi olla aihetta menestykseen, mutta jos siitä ei tiedä juuri kukaan, kirjalaatikko jää pölyttymään tekijänsä nurkkiin. Kannustavalla ja osaavalla viiteryhmällä on siksi suuri merkitys.

Hups-ryhmän kirjan otti hoitaakseen Desibelius Publishing, pienkustantaja Espoon Mankkaalta. Rihman kiertämää -antologia julkistettiin Oriveden Opistolla elokuussa Uuden Kirjan Päivien yhteydessä.

Perinteisesti painettu kirja sai näkyvyyttä ja kirjoittajat päivillä puheenvuoronsa. Seuraavaksi Hups on esillä Helsingin kirjamessuilla 22.–25. lokakuuta.

KUTINAA TULEVAISUUDESTA

Nopeasti kehittyvä painotekniikka helpottaa oman kirjan julkaisemista. Kirjoja voi myös painaa sen verran kuin tarvitsee. Myös helppokäyttöisiä taitto-ohjelmia löytyy. Lähitulevaisuudessa sähköiset kirjat tekevät läpimurron, kun lukulaitteista tulee käyttäjäystävällisempiä.

Kirja tulee epäilemättä säilyttämään asemansa mutta tarvitaanko tulevaisuudessa perinteisiä kustantamoja samassa määrin, jos markkinoinnissa osaa hyödyntää sosiaalista mediaa? Kuka tahansa voi perustaa pienkustantamon ja levittää tuotetta verkossa. Mutta aivan kuten kirjoittaminen myös markkinointi edellyttää osaamista.

Kustantajat joutuvat ottamaan huomioon nuoren polven lukutottumukset sekä verkon mahdollisuudet. Näin ovat suuret lehtitalot joutuneet tekemään. Jollei ole riittävän nopea, sosiaalinen media levittää uutisen ennen mediataloja. Organisaatiota täytyy muokata notkeammaksi. Tehokas toimittaja seuraa intensiivisesti sosiaalista mediaa ja bongaa uutisaiheita myös sitä kautta.

– Minulla on kutina, että todennäköisin ratkaisu löytyy sähköisestä formaatista. Vanhat toimintatavat eivät tule koskaan takaisin, Erik Paananen pohtii kirjan tulevaisuutta.

Erja von Kochin mielestä Suomessa on hyviä kirjoittajia, jotka eivät koskaan pääse nimekkäiden kustantamojen siipien suojaan.

– Erilaiset omakustanteet varmaankin lisääntyvät, vaikka niiden ongelmana ovat vielä epäluulot ja huono ennakkoasenne. Samoin kasvaa yhteistyö pienkustantamoiden kanssa, jolloin kirjoittajalla on suurempi rooli kuin isoissa kustantamoissa.

Erik Paananen ja Erja von Koch eivät osaa sanoa ryhmän tulevista julkaisuista. Ensin katsotaan kirjamessut ja lukijoiden palaute antologian novelleista.

Merja Leskinen
Kuva: iStockphoto.com

Erik Paanasen novelli

Erja von Kochin novelli

Lue lisää

Rihman kiertämää -kirjan voi tilata täältä

 

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media