Kuten Reino Helismaa aikanaan, myös Mariska toimii niin esiintyvänä taitelijana kuin laulunkirjoittajana toisille artisteille.

Nainen hittibiisien takana

Anna Maria Rahikainen eli Mariska on yksi Suomen arvostetuimmista sanoittajista. Kahdeksannen Reino Helismaa -sanoittajapalkinnon saaneen Mariskan oma polku on kulkenut punkista räpin kautta iskelmään. Lisäksi hän on tehnyt laajasti sanoituksia muille artisteille.

Klassista pianonsoittoa harrastaneen Anna Maria Rahikainen ura käynnistyi punkbändi Oheisvasaran laulajana 1990- luvun lopulla. Punk-vuosien jälkeen Mariska siirtyi hiphopin maailmaan, josta tyyli vaihtui omaääniseen rappiin.  Vuonna 2002 ilmestyneen esikoisalbumin Toisin sanoen hitti, Tarkasta tämä, muodostui naisen läpimurtokappaleeksi.

Rapin jälkeen vuoron sai iskelmä. Vuonna 2012 Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen julkaisema Kukkurukuu-levy nosti artistin suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteensä Mariska on julkaissut omalla nimellään kuusi sooloalbumia sekä kaksi albumia Pahat Sudet -yhtyeen kanssa. Monelle on kuitenkin yllätys, miten lahjakas pop-hittien kirjoittaja hän on.

Mariska on kirjoittanut muun muassa Jenni Vartiaisen kappaleet Missä muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä sekä Anna Puun kappaleet C’est la vie ja Mestaripiirros. Vuonna 2021 Mestaripiirros valittiin toiseksi Helsingin Sanomien kyselyssä, jossa etsittiin 2000-luvun parasta sanoitusta.

Vartiaisen ja Puun lisäksi Mariskan laadukasta laululyriikkaa ovat saaneet laulaa muun muassa Freeman, Teflon Brothers, Jari Sillanpää, Pate Mustajärvi, Pete Parkkonen, Danny, Kasmir, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Mira Luoti ja Samuli Edelmann.

Mariskan taitava sanankäyttö vakuutti myös tämänvuotisen Reino Helismaa -palkintoraadin. Työväen Sivistysliiton jakama palkinto myönnetään henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista viihdettä kansallisista lähtökohdista. Palkinto jaetaan 3–5 vuoden välein.

EI TEKSTEJÄ PÖYTÄLAATIKKOON

Mariska kertoo, että tekstien kirjoittaminen muille alkoi puolivahingossa. Uran alkuvaiheessa, 2000-luvun alussa, häntä pyydettiin kokeilemaan sanoittamista myös muille, ja tuomaan teksteihin naisnäkökulmaa. Tuolloin naissanoittajia oli vain muutama.

– Kun biisit kelpasivat, tajusin, että tällä tiellä haluan jatkaa.

Toisille artisteille tehnyt sanoitukset ovat pääsääntöisesti aina tilaustöitä.

– Kirjoittaessani mietin, kenelle teksti on menossa ja yritän katsoa asiaa hänen näkökulmastaan.

Mariska muistelee, miten nuorempana hänen oli vaikea tehdä kappaleita esimerkiksi vanhemmille miesartisteille ja päästä uskottavasti käsiksi heidän ikäistensä maailmaan.

– Nykyään tajuan paljon enemmän asioista, jotka puhuttelevat aikuisia kuin parikymppisenä ja pystyn kirjoittamaan uskottavia tekstejä monenlaisille artisteille, vuonna 1979 syntynyt Mariska kertoo.

Tekstinsä sanoittaja pyrkii pitämään luontevina ja käyttökielen kuuloisina. Aiheiden pitää olla itseä kiinnostavia ja sellaisia, joista hänellä itsellään on jotain kokemusta ja jotka herättävät ajatuksia.

–  Semmoisesta on mun mielestä mielekästä lähteä tekemään kappaleita.  Satuilun ja asioiden keksimisen puolestaan huomaa kappaleista.

BIISINTEKIJÄT JÄÄNEET ARTISTIEN VARJOON

Reino Helismaa -palkintoraati oli yksimielinen päätöksessään valita Mariska vuoden 2022 palkinnon saajaksi. Raadin kollektiivisena perusteena valinnalle oli Mariskan laaja-alaisuus tekstittäjänä, jossa on vaikutteita niin rapista, popista, jatsista kuin iskelmästä.

– Kaikkea yhdistää kuitenkin Mariskan persoona sekä tekstit, jotka saavat suomen kielen soimaan kantaaottavuudesta huumoriin ja kansanlaulumaisesta herkkyydestä urbaaniin rap-flowhun, TSL:n kulttuurituottaja ja palkintoraadin puheenjohtaja Jaakko Suni kertoo.

Toisinaan kappaleen esittäjää pidetään myös sen tekijänä eivätkä varsinaiset lauluntekijät paistattele parrasvaloissa. Helismaa-palkinto on nimenomaan palkinto työstä sanoittajana.

– On tosi kiva, että ammattikunta joka isossa kuvassa jää vähän varjoon, saa näin tunnustusta, sillä eihän uusia kappaleita syntyisi ilman tekijöitä.  Omasta mielestäni musiikkialalla voisi laajemminkin huomioida biisintekijöitä esimerkiksi alan sisäisissä palkinnoissa, sanoittaja iloitsee saamastaan 5000 euron tunnustuksesta.

Sunin mukaan Mariskan vaikutus suomalaiseen laululyriikkaan on kiistaton.

– Uskon tulevien sukupolvien laulavan hänen sanoituksiaan laitureilla, nuotioilla, marjametsissä, häissä ja hautajaisissa vielä pitkään tulevaisuudessa.

Natasha Petrell
Kuva: Tero Tuiskula
 

1 thought on “Nainen hittibiisien takana”

  1. Atro Niiniluoto

    Hieno uutinen. Kun aikoinani kuulin Mariskasta ensimmäistä kertaa ikinä, olin ihmeissäni, onko tyttöjäkin rap-artisteina. Kätköissäni on yksi cd: Mariska ja Pahat Sudet, jonka paras kappale on Suloinen myrkynkeittäjä.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media