Muutos haastaa vanhat kansalaisliikkeet

Yhteiskunnan muuttuessa kirkko, ay-liike ja muut vanhat instituutiot joutuvat perustelemaan merkityksensä yhä uudestaan.

Lapsen kastaminen ja ammattiliiton jäseneksi liittyminen ovat perinteisesti Suomessa olleet itsestäänselvyyksiä. Viimeisten vuosikymmenien aikana molemmat instituutiot ovat kuitenkin menettäneet satojatuhansia jäseniä.

Osallisuuden muutosta pohdittiin lokakuussa SAK:n Tulevaisuus tänään -tapahtumassa otsikolla ”Kansanliikkeiden dinosaurukset uuden edessä”. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärisen mukaan ay-liikkeelle on äärimmäisen tärkeää elää yhteiskunnan muutosten mukana.

– Se mikä elää on se, minkä ihmiset kokevat tärkeäksi ja joka tuo ihmisille arvoa jatkuvasti arjessa ja työelämässä. Muutumme ja kehitymme koko ajan, mutta olennaista on, kiinnostaako ja tuottaako toiminta lisäarvoa ihmisille, Syvärinen totesi tapahtumassa.

Espoon hiippakunnan piispan Kaisamari Hintikan mukaan nykykulttuuri ei tue pitkäaikaista sitoutumista. Sen sijaan ihmiset sitoutuvat projekteihin.

– Pitkäaikaisia vastuunkantajia on vaikea löytää. Ihminen haluaa tietää milloin se alkaa, milloin se päättyy ja mitä se pitää sisällään. Sitten siihen uskalletaan sitoutua. Vain johonkin kuuluminen ja sitä kautta siihen sitoutuminen – tällä hetkellä kulttuuri ei tue sitä. Mutta uskon itse vahvasti, että siihen palataan.

Syvärinen uskoo ihmisten haluavan yhä sitoutua, mutta sekä kirkon että ay-liikkeen pitää entistä paremmin perustella olemassaolonsa ja se, missä asioissa ne ovat onnistuneet. Niille, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa, on tarjottava siihen mahdollisuus.

MURROKSET SYNNYTTÄVÄT UUTTA

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat aina tuottaneet uusia kansalaisliikkeitä, jotka ovat haastaneet vanhat instituutiot. Monet nykyiset instituutiot kuten esimerkiksi puolueet ja ay-liike syntyivät Euroopassa 1800–1900-lukujen taitteessa teollistumisen seurauksena, kertoo yhteiskuntapolitiikan dosentti Mikko Jakonen.

Suomessa 1960–1970-luvuilla tapahtunut kansalaisyhteiskunnan murros liittyi Jakosen mukaan muuttoliikkeeseen maaseudulta kaupunkiin. Se vaikutti muun muassa rauhanliikkeen, naisasialiikkeen ja ympäristöliikkeen voimistumiseen.

– 1990-luvulla uusien liikkeiden iso taustavoima oli Neuvostoliiton hajoaminen ja globalisaatio. Kun siihen asti kansalaisyhteiskunnan toimijat olivat olleet sidoksissa pääasiassa kansallisvaltioon ja vaikuttaminen tapahtui järjestöjen kautta, 1990-luvun liikkeet kuten globalisaation vastainen liike ja eläinoikeusliike irtautuivat siitä.

2010- ja 2020-lukujen taustavaikuttaja on teknologinen vallankumous ja digitalisaatio. Siihen liittyvät niin median murros kuin työmarkkinoiden muutos ja esimerkiksi uudenlaiset sosiaalisen median kautta järjestäytyvät liikkeet.

TIEDONPUUTE VIE JÄSENIÄ

Yksinkertainen selitys sille, miksi vakiintuneet kansalaisliikkeet eivät 1990-luvulla enää vastanneet ihmisten tarpeisiin, on Mikko Jakosen mukaan väestökehitys. Nuoria eivät enää puhutelleet instituutiot, joiden jäsenistä iso osa kuului suuriin ikäluokkiin. Samalla esimerkiksi ay-liikkeen suuret saavutukset kuten työttömyysturva olivat muuttuneet itsestäänselvyyksiksi.

– Nuoret eivät ehkä ymmärtäneet, että ne ovat kamppailujen tulosta.

Jakosen mukaan monelta suomalaiselta puuttuu nykyisin perustiedot koko työmarkkinarakenteen toiminnasta. Siksi ammattiliiton jäsenyyden merkitystäkään ei nähdä.

– Toisaalta ay-liike reagoi aivan liian hitaasti työmarkkinoiden muutokseen, pätkätöiden ja muiden epätyypillisten työmuotojen lisääntymiseen. Kirkossa on käynyt sama asia, kun esimerkiksi käsitys rakkaudesta ja parisuhteesta on muuttunut. Ne näyttäytyvät tahtomattaan konservatiivisina toimijoina, Jakonen sanoo.

Monet instituutiot ovat muutoksen myötä löytäneet uusia tapoja toimia. Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen lähtee perinteisen kirjeen sijaan yhä useammin sähköisesti, englanninkielistä viestintää ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa on lisätty. Liitot ovat laajentaneet toimintakenttäänsä ja auttavat ihmisiä myös työllistymisessä ja uudelleen kouluttautumisessa.

Jos ay-liike ei kykene muuttumaan ja jäsenkato jatkuu, alkavat työehdot vähitellen heikentyä. Jakosen mukaan sitä on jo näkyvissä esimerkiksi alkusyksystä 2021 käydyssä keskustelussa Hesburgerin työntekijöiden tauoista.

– Jos nuoret eivät enää liity liittoon tai maahanmuuttajat eivät ymmärrä pelkkää suomea tai ruotsia puhuvaa liittoa, syntyy työntekijäryhmiä, jotka putoavat edunvalvonnan piiristä pois.

UUDET LIIKKEET DEMOKRATIAN KIRITTÄJIÄ

Perinteisen puoluepolitiikan sijaan nuoret saattavat kokea houkuttelevampina uudet ruohonjuuriliikkeet. Siinä missä Elokapinan mielenosoitukseen tai Fridays for future -koululakkoon voi osallistua heti, järjestöjen ja puolueiden kautta vaikuttaminen on hidasta. Mikko Jakosen mukaan uudet liikkeet tekevät demokratialle vain hyvää.

– Puolueiden, ay-liikkeen, kirkon ja muiden isojen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pitäisi muistaa, että niiden itsensä taustalla on melko radikaalejakin liikkeitä, jotka ovat aikansa yhteiskunnassa aiheuttaneet konflikteja.

Kansalaisyhteiskunnan liikehdinnät, oli kyse sitten äärioikeistosta tai ympäristöstä, ovat ilmapuntareita, jotka kertovat yhteiskunnan tilanteesta. Ne kirittävät demokratiaa ja nostavat poliittiselle agendalle asioita, joita siellä ei muuten olisi, Jakonen sanoo.

– Uusiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin osallistuvat nuoret saavat arvokasta kokemusta, ja heistä tulee todennäköisesti aktiivisia kansalaisia. Radikaalin nuoruusvaiheen jälkeen moni heistä saattaa löytää tiensä maltillisempaan järjestötoimintaan.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lisätietoa:

Katso Tulevaisuus tänään -tapahtuma tästä

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media