Suomalaisten jäljiltä rannoilta löytyy kertakäyttöastioita ja muuta roskaa, joka kuuluisi energiajakeeseen tai muovinkeräykseen.

Muovivalinnoilla on merkitystä

Keskustelu mikromuoveista ja muovista velloo mediassa sotkuisena kuin jätelautat valtameressä. Viittaamalla riipaiseviin kuviin muoviin tukehtuneista eläimistä on levitetty sekä hyviä ehdotuksia että vääriin tietoihin perustuvia neuvoja.

Kodin kuvalehden artikkelissa listattiin suositeltavia tapoja elää ilman muovia muun muassa seuraavin esimerkein: Jos olet unohtanut ottaa kauppareissulle kassin, valitse muovipussin sijasta paperikassi. Tekokuiduista, kuten polyesterista, elastaanista ja akryylista, irtoaa pesussa mikromuoveja, jotka ajautuvat vesistöihin.

Jos kuitenkin ajattelee myös ilmastovaikutuksia, paperikassin tuotanto on muovipussin valmistusta suurempi ongelma. Muovipussin valmistus kuluttaa vähemmän luonnonvaroja, ja se kestää useamman käyttökerran kuin paperikassi. Sekä muovi- että paperikassin voi kierrättää.

Toinen ohje antaa väärää tietoa ainakin suomalaisille. Öljypohjaisten keinokuituvaatteiden käytössä on monta ongelmaa, mutta Suomessa niiden peseminen ei ole erityisen haitallista.

Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Julia Talvitie kertoo, että Suomen jätevedenpuhdistamot ovat tehokkaita. Yli 20 mikrometriä läpimitaltaan olevat mikromuovihippuset, joita ei silmin näe, pysähtyvät 99-prosenttisesti jätevedenpuhdistamojen suodattimiin. Tekstiilien mikromuovit ovat tällaisia hippusia. Suoraan vesistöihin päätymisen sijasta niistä tulee yhdyskuntajätelietettä. Se kuitenkin muodostaa uuden ongelman:

– Jos lietettä käytetään viljelysmailla, maanrakennuksessa tai viherrakentamisessa, mikromuovilla on sen kautta reitti ympäristöön, Talvitie tarkentaa.

Vaatteista irtoaa myös käytettäessä koko ajan hiukkasia ilmaan, maahan ja sieltä hulevesien kautta vesistöihin.

SUOMALAISET KOVIA ROSKAAMAAN

Lännen Median lehdissä levisi kesällä harhaanjohtavasti otsikoitu ja sisällöltään kiistanalainen juttu, jossa annettiin ymmärtää, että myös Suomi veisi muovijätettä Kiinaan. Sen luettuaan moni ihmetteli, onko muovin kierrättäminen turhaa ja jopa haitallista. Sekajätteen seassahan muovi tulee poltettua energiaksi eikä sitä viedä ulkomaille.

Juttuun reagoitiin nopeasti eri tiedotusvälineissä, ja sen sisältöä oikaistiin. Myös Lännen Median verkkojulkaisuissa julkaistiin jutun väitteitä korjaava uutinen, josta kävi ilmi, että kaikki Suomessa lajiteltu muovijäte käsitellään Riihimäellä eikä se päädy ulkomaille.

Mediassa on tiuhaan siteerattu viimevuotista saksalaistutkimusta, mutta Julia Talvitien mukaan väärin. Useissa jutuissa on väitetty tutkimuksessa ilmenneen, että 90 prosenttia maailman merien muovijätteestä on peräisin kymmenestä suuresta joesta. Niistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa.

– Kyse ei ole siitä, että joet kuljettaisivat 90 prosenttia kaikesta muoviroskasta. Tutkimuksessa tehdyn arvion mukaan 90 prosenttia kaikesta jokien kuljettamasta muoviroskasta on peräisin näistä kymmenestä joesta, Talvitie tarkentaa.

Onko siis meidän suomalaisten valinnoilla mitään vaikutusta vesistöjen mikromuoveihin? Kyllä on, sanoo Julia Talvitie.

Pidä saaristo siistinä ry:n Rantaroskaseurannassa, jossa ovat Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Viro ja Latvia, osoittautuu toistuvasti, että suomalaiset roskaavat rantojaan eniten. Suomalaisten jäljiltä rannoilta löytyy kertakäyttöastioita ja muuta roskaa, joka kuuluisi energiajakeeseen tai muovinkeräykseen. Meiltäkin löytyy yllättävän paljon vanupuikkoja, jotka EU on nyt kieltänyt. Vanupuikot on helppo kieltää, ja ne ovat helposti korvattavissa.

– Tämä on esimerkki siitä, että pienilläkin kosmetiikan mikromuoveja koskevilla säädöksillä on vaikutusta.

– Meillä myös huolehditaan rakennusjätteestä huonosti. Sitä löytyy paljon rannoilta, Talvitie sanoo.

Itämeressä ei ole samanlaisia roskapyörteitä eikä jätelauttoja kuin valtamerissä. Suurimpia jätepitoisuuksia näkyy avomerta enemmän rannikkoalueilla eli lähellä ihmistoimintaa. Yllättäen hyvän jätehuollon Suomesta mereen kertyy roskaa yhtä paljon kuin maista joissa ei ole toimivaa jätehuoltoa.

– Vertailevaa tietoa on kuitenkin vaikea saada. Tarvitaan pitkäkestoisempaa ja samoilla metodeilla kerättyä dataa. Kansainvälinen monitorointi on vasta alkanut Suomessa, ja siitä vastaa Suomen Ympäristökeskus, Talvitie sanoo.

SUURIN MIKROMUOVIN LÄHDE SUOMESSA?

Tupakantumppien sanotaan olevan maailman yleisin roska. Hengitysliiton Stumppi-sivuston mukaan noin viisi miljardia tumppia päätyy Suomessa puistoihin, luontoon, uimarannoille ja kaduille vuosittain. Tumppien filtterit on valmistettu selluloosa-asetaatista, joka on muovia ja jonka maatuminen kestää arviolta 12–20 vuotta. Filttereissä on palamisjätteinä myrkyllisiä ja ympäristöön liukenevia kemikaaleja kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

Tumpin maahan pudottamista pidetään normaalina ja automatisoituneena tapana, josta on vaikea luopua edes metsäpalovaaran vuoksi. Toki kaupungilla voisi olla enemmän tumppiroskiksia, mutta roskaaminen on silti jokaisen oma valinta. Eihän mikään estä tupakoitsijaa kuljettamasta taskutuhkakuppinaan litteää metallirasiaa.

Tupakantumppi ei kuitenkaan ole suurin ympäristöön päätyvän mikromuovin lähde Suomessa. Mikä sitten on?

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) tutkimuksen mukaan autoilu on tärkein mikromuovin lähde Amerikassa, Euroopassa ja Keski-Aasiassa, mutta muualla Aasiassa tärkein lähde ovat synteettiset tekstiilit. Autonrenkaat on valmistettu synteettisestä kumista, ja niistä irtoaa muovirouhetta koko ajan auton liikkuessa.

– Autonrenkaista irronnutta muovia on vaikea löytää ympäristöstä, joten laskennallista arviota on vaikea varmentaa.

Talvitien mielestä on turha pyrkiä täysin eroon muovin käytöstä. Muovi on tärkeä materiaali, jota ei kokonaan voi eikä kannata korvata.

– Sen sijaan EU voisi muovistrategiassaan velvoittaa teollisuutta valmistamaan entistä kierrätettävämpiä tuotteita. Kuluttajien pitäisi puolestaan oppia kierrättämään ja olemaan roskaamatta. Kertakäyttökulttuuria tulisi kaiken kaikkiaan vähentää, koska myös muovia korvaavat tuotteet kuluttavat luonnonvaroja.

Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto

Katso Aikamerkin videolta helpot vinkit muovipakkausten kierrättämiseen.

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media