Miten tehdä maailmasta meille kaikille parempi paikka?

Sillä on merkitystä, millaisen hiilijalanjäljen me jätämme, kirjoittaa Sami Nuutinen Näkökulmassa.

”Tämä planeetta on paitsi uskomattoman kaunis ja upea, myös meidän ainoamme. Tehdään sen pelastamiseksi kaikki, mitä tehtävissä on.”

– viisas ihminen

Maailman 26 rikkainta henkilöä omistavat saman verran kuin puolet maailman köyhimmistä ihmisistä, 1,9 miljardia henkilöä. Kun vanhan, palaneen kirkon kunnostukseen löytyy alle vuorokaudessa miljardi, luulisi ilmastonmuutoksen hidastamisen olevan jo hanskassa. Ehkäpä sitten, kun ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt uhkaavat tuhota katolisen kirkon pyhiä monumentteja, löytyy rahaa. Silloin on tosin jo myöhäistä.

Monikansalliset, fossiilisia polttoaineita valmistavat yritykset eivät ole valmiita luopumaan voitoistaan. Esimerkiksi Shell, Exxon Mobil, Valero, Bp ja Chevron käyttävät miljardeja lobatakseen heille myönteisiä lakeja ja säädöksiä. Suurin osa maailman energian tarpeesta tuotetaan hiilellä ja maakaasulla.  Disinformaatio on valtavaa teollisissa, fossiilisia polttoaineita käyttävissä maissa. Yhdysvalloissa jopa osa senaattoreista kieltää ilmastonmuutoksen olemassaolon. Yhdysvallat irtaantui Pariisin ilmastosopimuksesta ja käyttää edelleen lisääntyvässä määrin fossiilisia polttoaineita ollen näin maailman toiseksi saastuttavin valtio Kiinan jälkeen. Suurin osa kuljetussektoreista käyttää fossiilisia polttoaineita, mutta niin kauan kuin me länsimaalaiset ihmiset tunnemme tarvetta tilata toiselta puolen maapalloa hyödykkeitä, ei kuljetussektorin päästöille näy loppua. Ehkäpä sitten, kun ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt uhkaavat kuljetussektoreiden reittejä, havahdutaan. Silloin on tosin jo myöhäistä.

Kiinassa jo Pekinginkin kokoinen alue kuluttaa Yhdysvaltojen kanssa saman verran kivihiiltä. Intiassa on 1,25 miljardia asukasta, joista 300 miljoonaa on vailla energiaa. Uusiutuvista energiamuodoista on saatava jokaiselle ihmiselle realistinen vaihtoehto etenkin globaalissa etelässä. Mahdollisuuksia on. Esimerkiksi Skotlannissa saavutettiin 7.8.2016 historiallinen rajapyykki, kun 100 prosenttia Skotlannista sai energiansa tuulivoimasta. Portugalissa oli toukokuussa 2016 neljä perättäistä päivää, jolloin koko maan energiantarve saatiin katettua täysin uusiutuvalla energialla. Tällä hetkellä Suomessa suunnitellaan tuulivoimahankkeita 15500 MW:n edestä, toteutuessaan investoinnit olisivat 23 miljoonaa euroa. Tuulivoimalla voidaan tuottaa 40-kertaisesti koko planeetan energian tarve. Nopeimmin kasvava uusiutuvan energian muoto on kuitenkin aurinkoenergia: vuonna 2002 sitä pyrittiin kasvattamaan yhden gigawatin verran vuosittain, vuonna 2010 tuo ylitettiin 17-kertaisesti, vuonna 2016 58-kertaisesti ja vuonna 2017 ylitys oli jo 73-kertainen. Ehkäpä sitten, kun ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt uhkaavat fossiilista energiatuotantoa, havahdutaan riittävästi. Silloin on tosin jo myöhäistä.

Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu tuotantoeläimiin liittyvästä tuotannosta ja teollisuudesta. Maapallolla on 7,6 miljardia ihmistä ja yli kymmenkertainen määrä tuotantoeläimiä. Arvioidaan, että koko maailman asukasluku yltää 9,6 miljardiin vuonna 2050. Vaikka nyt lopetettaisiin kaikki ilmastonmuutosta kiihdyttävä toiminta, kasvihuonekaasupäästöt vaikuttaisivat maapallon ilmakehässä vielä satoja vuosia. Jos kaikissa kouluissa otettaisiin käyttöön yksi kasvisruokapäivä lisää, säästyisi vuodessa 2 700 hehtaaria peltopinta-alaa, 14 miljardia litraa puhdasta vettä sekä kaksi miljoonaa kiloa lihaa. Lähes 80 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäistein tuotteiden valmistamiseen. Ruokaa riittäisi useammille, jos osa tuosta maatalousmaasta käytettäisiin kasvisravinnon tuottamiseen ihmisille. Ehkäpä sitten, kun ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt uhkaavat ruoan tuotantoa, havahdutaan. Silloin on tosin jo myöhäistä.

Napajäätiköt sulavat, minkä seurauksena merivirrat sekoittuvat aiheuttaen erilaisia äärisääilmiöitä. Jäätiköiden sulaessa merenpinnan nousun myötä useat suurkaupungit ja niissä sadat miljoonat ihmiset tulevat jäämään veden varaan. Yhä uudet alueet kärsivät kuivuudesta ja hirmumyrskyt tulevat runtelemaan kokonaisia valtioita. Sadat miljoonat ihmiset menettävät kotinsa. Kasvava ympäristöpakolaisuus on tulevaisuuden suuri haaste, ja sitä syventää poliittinen epävakaus monissa maissa. Esimerkiksi Itävallassa Vapaus Puolue sai 27 prosenttia äänistä vuonna 2017 ja nousi hallitukseen yhdessä maltillisemman oikeistopuolueen kanssa (ÖVP). Unkarin maahanmuuttopolitiikka on erittäin tiukkaa. Virossa nationalistien suosio nousee. Suomessa Perussuomalaisten nousua toiseksi suurimmaksi puolueeksi ei voida ohittaa.

Vuonna 2017 alkanut turvapaikanhakijoiden saapuminen ei ole mitään verrattuna tulevaan ilmastopakolaisuuden kasvuun. Tulevaisuuden sodat tullaan käymään elintilasta ja puhtaasta vedestä, ja ilmastonmuutos etenee merkittävästi luultua nopeammin. Jokaisen tehtävänä on muuttaa elintapoja; sillä on suurta merkitystä, mitä ostat, mitä syöt, mitä energiaa käytät, miten kierrätät jätteesi, millaisen hiilijalanjäljen jätät. Ehkäpä sitten, kun ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt uhkaavat meidän omaa henkilökohtaista elintilaamme, omaa kotiamme ja lähimmäisiämme, havahdumme. Silloin on tosin jo myöhäistä.

Kaikki tarvittava tieto ja teknologia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on ollut saatavilla 1960-luvulta asti. Jos silloin olisi ryhdytty vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja tehty kaikki mitä sen hetkisillä tiedoilla oli mahdollista tehdä, ei tulevien sukupolvien tarvitsisi katsoa menneisyyteen ja miettiä, mitä ihmettä me oikein ajattelimme.

Sami Nuutinen
Sd-ilmastoverkoston perustaja

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media