Mielenosoituksen kisastudio

Huomiotalouden aikakaudella suurmielenosoitukset ovat mediaseksikkäitä, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Rautatientorille kokoontui läpi tuulen, sateen ja salamoiden värikäs, äänekäs ja päättäväinen joukko puolustamaan suomalaisten palkanansaitsijoiden oikeutta vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Samanlaisia suurmielenosoituksia on Helsingissä järjestetty vuosina 1956, 1986 ja 1991.

Pakkolakien vastainen mielenosoitus syyskuun 18. päivänä 2015 oli mediatapahtumana aivan omaa luokkaansa. Pohdiskelen tässä kirjoituksessa median ja mielenosoitusten muuttunutta suhdetta.

Ylivoimaisesti suurin, näyttävin ja jäyhin palkkatyöväen mielenosoitus on yleislakkomielenosoitus Senaatintorilla 12. maaliskuuta 1956. Useilta eri suunnilta kaupungin halki marssineet jyrmyt työläisrivistöt kuvastivat arvokasta päättäväisyyttä. SAK:n kaunopuheinen puheenjohtaja Eero Antikainen perusteli vakuuttavasti työtaistelun tarpeellisuuden ja oikeutuksen tuntipalkan 12 markan korotukseen.

Helsingissä ja muilla paikkakunnilla järjestettyjen suurmielenosoitusten uutisointi oli mahdotonta, koska sanomalehtikirjapainot olivat lakossa. Yleisradion legendaarinen selostaja ja reportteri Pekka Tiilikainen kommentoi Senaatintorin tapahtumia ajantasaisesti vain nauhalle, joka hautautui pitkäksi aikaa äänitearkistojen uumeniin. Ainoa mielenosoituspäivän tapahtumista laajoille kansalaispiireille kertonut tiedotusväline oli SAK:n oma Palkkatyöläinen, joka yleislakon aikana ilmestyi päivittäin usealla paikkakunnalla.

VUONNA 1986 KEVYELLÄ OTTEELLA

Akava, TVK ja STTK tekivät vuonna 1986 työnantajakeskusjärjestöjen kanssa ohi SAK:n niin sanotun toimihenkilötupon. Risto Kuisman sanoin toimihenkilöjärjestöt olivat hernekeitosta myyneet palkansaajajärjestöjen yhteiset tavoitteet. SAK ajoi omia tavoitteitaan laajalla yhteislakolla. Kaksipäiväisen työtaistelun jälkeen Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) tuli riittävästi vastaan ja yhteislakko loppui.

Lyhyen työriidan yhteydessä maaliskuussa 1986 Siltasaaren Paasipuistossa järjestetty mielenosoitus oli pienimuotoinen ja nopeasti kokoon kyhätty mielenilmaus. Lehtien, television ja radion työmarkkinatoimittajat tekivät uutislähetyksiin tiiviitä reportaaseja ja lyhyitä haastatteluja. Lehdet referoivat ja kommentoivat lähinnä SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinasen puhetta.

Ammattiyhdistysliike oli poikkeuksellisen pahassa raossa vuonna 1991, kun Suomen vienti sakkasi ja kansantuote supistui. STK ja porvarihallitus halusivat rintarinnan murtaa työelämän pelisäännöt ja heikentää työttömyysturvaa. Tällä kertaa palkansaajaliike järjesti yhteisen mielenilmauksen hallituksen esityksiä vastaan. Puheessaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen puuskahti, että ammattiyhdistysliikkeen tavoitteet ovat niin maltilliset, että hirvittää.

Mielenosoittajia oli Senaatintorilla lokakuussa 1991 noin 40 000. Väki oli tehnyt omia julisteita ja plakaatteja. Torilla liikkui myös lohikäärme tunnelmaa kohottamassa. Tiedotusvälineet olivat paikalla, kun keskusjärjestöjen johtomiehet vuoronperään todistivat Esko Ahon hallituksen ehdotusten kataluutta. Ajantasaista raportointia oli kuitenkin niukasti.

SUORANA VERKOSSA

Rautatientorin mielenosoitus perjantaina 18. syyskuuta 2015 oli nopeasti kokoon juostu vastalause hallituksen pakkolakiesityksille. Osanottajamäärää karsi varmasti paikallisliikenteen täydellinen pysähtyminen koko päiväksi. Paikalla oli kuitenkin runsaasti värikästä väkeä, joilla oli laadukasta rekvisiittaa ja tyylikkäitä plakaatteja mukana. Parhaiten iskulauseista jäivät mieleen Puuliiton Paskat talkoot ja Palomiesliiton Aivoinfarktit kielletty sunnuntaisin.

Koskaan aiemmin ei ammattiyhdistysliikkeen mielenosoitus ole saanut yhtä kattavaa ja ajantasaista näkyvyyttä etukäteen tai tapahtuman aikana. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielenilmaus keskellä perjantaipäivää sai tiedotusvälineet käymään aamuvarhaisesta ja iltaan saakka ylikierroksilla. Mielenosoitus näkyi suorana lähetyksenä esimerkiksi Ylen TV1:ssä, ISTV:ssä ja Protv:n kautta. Useilla nettisivuilla tapahtumaa saattoi seurata livestream-lähetyksenä.

Tapahtuman aiheuttama ajantasainen mediamyrsky oli poikkeuksellinen. Ylen ajankohtaistoiminnan päällikkö Riikka Uosukainen haastatteli kentän naiset ja miehet jo ennen kuin he nousivat lavalle puhumaan. Ylen aamu-tv oli koonnut toimittajaraadin kommentoimaan tapahtumia kuin kisastudiosta. ISTV:n kisastudiossa puolestaan olivat paikalla hallituspuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat.

Huomiotalouden aikakaudella mielenosoituksiin liittyvä historiallisuus, elämyksellisyys ja ainutkertaisuus tekevät niistä pika-analyysin perusteella vallan mediaseksikkäitä.

 

Tapio Bergholm
SAK:n erikoistutkija

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media