Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta saavutti 50 000 allekirjoituksen rajan 11.3.2018, ja aloite etenee aikanaan eduskunnan käsittelyyn. Janne-Pekka Niemimäki kirjoittaa, miksi toisen asteen koulutuksen pitäisi olla kaikille aidosti maksuton.
Koulutus on noussut aina vain tärkeämmäksi tekijäksi yhä epävarmemmaksi muuttuvilla työmarkkinoilla. Pelkkä peruskoulu ei enää riitä takaamaan tulevaisuudessa työpaikkaa, vaan useimmiten työnhakijoilta odotetaan myös jonkinlaista toisen asteen koulutusta. Kasvanut kilpailu ajaa myös yrityksiä etsimään kasvua esimerkiksi uusista innovaatioista. Uusien innovaatioiden käyttöönottoon taas vaikuttaa vahvasti esimerkiksi työntekijöiden koulutustaso. Teknologian kehitys asettaa myös omat haasteensa työmarkkinoille tekemällä monia työpaikkoja tarpeettomiksi.
Suomea pidetään koulutuksen mallimaana. Kaikilla lapsilla on yhtäläiset ja maksuttomat oikeudet peruskouluun sekä toisen asteen koulutukseen omista lähtökohdistaan huolimatta. Peruskoulun opetusmateriaalien ja välineiden maksuttomuus luetaan mukaan näihin oikeuksiin, jotka myös määritellään maamme perustuslaissa. Vaikka toisen asteen koulutus eli ammattikoulut ja lukiot määritellään perustuslaissa myös maksuttomiksi, odotetaan opiskelijoiden kustantavan esimerkiksi tarvitsemansa oppimisvälineet kuten koulukirjat ja muut välineet itse.
Tästä syntyy vääjäämättä ongelmia, eikä kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuus toisen asteen opinnoissa toteudu. Suomen mallia on usein kehuttu siitä, kuinka vaatimattomista oloista lähtevä nuori kykenee etenemään elämässään vaikkapa yritysjohtajaksi. Kuitenkin tuo kehitys voi monen kohdalla katkea, koska yhdenvertainen ja maksuton koulutus ei täysin toteudu.
Tämän eriarvoistavan kehityksen lopettamiseen tähtää Pelastakaa lapset ry:n tukema kansalaisaloitekampanja maksuton toisen asteen koulutus kuuluu kaikille. Aloitteen vireillepanijat vaativat yhteiskunnan päättäjiä tekemään toisen asteen opinnoista maksuttomia.
Opinnoista aiheutuvat kustannukset voivat nousta jopa esteeksi nuorelle edetä elämässä. Jopa 25 prosenttia opinnot keskeyttäneistä kertoo keskeyttämisen syyksi vaikeudet selviytyä koulutuksen kustannuksista nuorisobarometri 2018 ennakkotietojen mukaan. Lukiokoulutuksen hinnaksi voi lopulta tulla arviolta jopa 2 500 euroa.
Myös ammatillisen koulutuksen hintalappu voi nousta korkeaksi, jopa useisiin tuhansiin euroihin alasta riippuen. Esimerkkejä hoitajaksi opiskelevat joutuvat kustantamaan omat harjoittelijan pukunsa. Nämä kustannukset ovat siis voimakkaasti ristiriidassa perustuslakiin kirjatun toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuuden ja maksuttomuuden kanssa.
Maksuton koulutus on myös monien ongelmien ennaltaehkäisemistä ja avain sosiaaliseen nousuun. Kuten aikaisemmin on jo mainittu, takaa koulutus paremmat mahdollisuudet työllistyä. Tällöin on vähemmän ihmisiä riippuvaisina yhteiskunnan turvaverkoista. Mitä enemmän työikäisiä on mukana työelämässä, sitä paremmat mahdollisuudet on myös tulevaisuudessa rahoittaa hyvinvointipalveluita.
Suomessa on paljon nuoria, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työttömyys uhkaa usein juuri niitä, joilta puuttuu toisen asteen koulutus erinäisistä syistä. Jopa jo yli satatuhatta 25–34-vuotiasta on ilman minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. On huolestuttavaa, että niin monia nuoria uhkaa putoaminen työmarkkinoiden ja yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Ylen 2.3.2018 julkaisemasta tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista ilmeni, kuinka nuorten aikuisten ja heistä erityisesti opiskelijoiden osuus pienituloisista on viime vuosina kasvanut.
Ilman toisen asteen tutkintoa on lähes mahdotonta pärjätä työelämässä. Kasvava kilpailu osaavasta työvoimasta tulee vain kiihtymään tulevaisuudessa. Myös teknologian kehitys asettaa omat haasteensa Suomen koulutusjärjestelmälle. Siksi olisikin erityisen tärkeää, että yhteiskunta panostaisi todella perustuslaissa määritellyn yhdenvertaisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen.
Ei ole oikein, että osalta nuorista viedään mahdollisuus unelmiin ja mahdollisuus edetä elämässä, koska heillä ei ole varaa koulutukseen. Panostus koulutuksen yhdenvertaisuuteen olisi teko myös tulevaisuuden innovaatioiden puolesta. Hyvä ja saatavilla oleva koulutus takaa sen, että suomalaisella yhteiskunnalla on tulevaisuudessa osaavia yrittäjiä ja työntekijöitä joilla vastata globaalin kilpailun asettamiin haasteisiin.
Oulun Demariopiskelijat – OOSY ry
Janne-Pekka Niemimäki, hallituksen jäsen
Kirjoittaja osallistuu Työväen Sivistysliiton
järjestämään nuoriso- ja opiskelijaliiton osallistavaan
kampanjakoulutukseen
Allekirjoita Sinäkin Maksuton toisen asteen koulutus kaikille -kansalaisaloite
Lähteet:
http://www.oph.fi/download/189133_toisen_asteen_koulutuskustannuksia_koskeva_selvitys.pdf
