EME-projektiryhmän työskentelyä.

Maahanmuuttajien palveluiden pitää joustaa

Maahanmuuttajat tarvitsevat heti kotoutumisen alussa yksilöllisiä ja riittävän kattavia palveluita. Lisäksi tukea on saatava riittävän pitkään. 

Maahanmuuttajataustaiset työnhakijat, joilla on alhainen koulutustaso, heikot työelämävalmiudet ja jotka puhuvat vain vähän uuden asuinmaansa kieltä, tarvitsevat yksilöllistä ja pitkäaikaista tukea työllistymisen edistämiseksi. Toisaalta yhteen ihmiseen ei voida sijoittaa rajattomasti aikaa ja rahaa, sillä jossain vaiheessa resurssit loppuvat kesken. Siksi tarvitaan keskustelua siitä, miten voitaisiin karsia päällekkäistä työtä ja samaan aikaan varmistaa, että maahanmuuttaja saa heti kotoutumisen alusta lähtien oikeanlaisia ja riittävän kattavia palveluita.

Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin suomalais-ruotsalais-belgialaisen Empowering Migrants for Employment eli EME-hankeen loppuseminaarin paneelikeskustelussa marraskuun 2020 lopussa. Kansainvälinen EME-hanke on etsinyt keinoja voimaannuttaa maahanmuuttajia tekemällä heidän osaamistaan näkyväksi. Osana hanketta se julkaisi kuusi toimenpidesuositusta maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Suositukset on suunnattu päätöksentekijöille ja maahanmuuttotyön asiantuntijoille. Suositukset ja parhaat käytännöt maahanmuuttajien voimaantumiseksi ja työllistymiseksi löydät täältä.

EME-hankkeen loppuseminaarin paneelissa 25.11.2020 maahanmuuttajien työllistymisestä keskustelivat paneelin vetäjä Satu Heimo sekä Susanna Piepponen, Tuija Soininen, Janne Haikansalo, Pasi Saukkonen ja Heini Lehtokannas.

KOKONAISVASTUU ASIAKKAASTA

EME-hankkeen suosituksista ensimmäinen korostaa yksilökeskeistä lähestymistapaa tuettaessa maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita polulla kohti työelämää, sillä oikeanlainen palveluohjaus ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyttä ja toistuvaa avun hakemista.

Yksilöllisellä neuvonnalla maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden ymmärrys yhteiskunnasta sekä koulutus- ja työmahdollisuuksista vahvistuu. Ideaalitilanteessa olisi yksi paikka, josta tulija saisi moniammatillista palveluohjausta. Jatkuvasti vaihtuvien projektien ja projektityöntekijöiden sijaan palvelut olisivat pysyviä.

Esimerkiksi Tampereella tähän suuntaan on jo menty. Tampereella maahanmuuttajien kansainvälinen osaamiskeskus tarjoaa moniammatillisessa yhteistyössä tukea ja ohjausta työelämään ja opintoihin.

– Meillä on omavalmentajat, joilla on kokonaisvastuu asiakkaan tilanteen hahmottamisesta ja koordinoinnista, projektipäällikkö Heini Lehtokannas Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista totesi paneelikeskustelussa.

Uudenmaan TE-palveluiden maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen muistutti, että yksilöllisestä ohjauksesta ja kohtaamisesta on puhuttu vuosia ja yhtä kauan resursoimisesta ja tiedon siirtymisestä.

– Toisinaan tietosuojasäännöt voivat kuitenkin hankaloittaa tiedon siirtymistä ja monialaista yhteistyötä.

ASIAKKAAN VASTUUTTAMINEN TÄRKEÄÄ

Koulutuspäällikkö Janne Haikansalo Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta kertoi, että kotoutumiskoulutuspuolella palveluiden joustavuudessa on menty hyvään suuntaan. Hän kuitenkin toivoo, että kotoutumisprosessin omistajuus vastuineen ja oikeuksineen siirtyisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa maahanmuuttaneelle itselleen.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen pohtimista, miten samanaikaisesti ohjataan ja tuetaan intensiivisesti, mutta kuitenkin sillä tavalla, että kotoutumisprosessin omistajuus jää kotoutujalle itselleen.

Nykyisellään ohjaajat saattavat tehdä liikaa päätöksiä asiakkaan puolesta, koska kaikilla ei ole työkaluja hahmottaa omia mahdollisuuksiaan ja asemoida itseään suhteessa palvelujärjestelmään ja työelämään. Ratkaisuksi Haikansalo ehdotti omakielisen yhteiskunta- ja työelämätiedon opetuksen lisäämistä kotoutumisen alkuvaiheeseen.

– Koulutusta, joka auttaisi ihmistä asettumaan siihen kontekstiin, jossa me toimimme.

Panelistit toivat esille myös, miten maahanmuuttajista ei tulisi puhua yhtenä ryhmänä, joilla on samanlaiset taidot ja tarpeet. Toisaalta palvelujen kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin pakko tehdä jonkunlaisia yleistyksiä ja järkevän kokoisia segmenttejä.

Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen toivoi lisää keskustelua siitä, mitä asioita voidaan tarkastella vain yksilölähtöisesti ja mitkä ovat sellaisia taustatekijöitä, joiden palveluohjauksessa pystyttäisiin säästämään voimavaroja esimerkiksi ryhmäohjauksella.

MUUTTUVAT ELÄMÄNTILANTEET HUOMIOON

Suomessa asuu maahanmuuttajia, jotka ovat olleet maassa jopa vuosikymmeniä, mutta jotka eivät edelleenkään omaa sellaista kielitaitoa tai osaamista, joka riittäisi työllistymiseen. On myös ihmisiä, jotka vuosi toisensa jälkeen palaavat eri palveluiden pariin ja joka kerta heidän tarpeidensa kartoittaminen lähtee alusta.

– Kun kotoutumisprosessi alkaa, alkuvaiheen kartoittamisen tulisi olla tarpeeksi laadukasta, jotta yksilöllistä palvelua tarvitsevat ihmiset saisivat sitä ja muut ohjautuisivat ryhmäohjaukseen tai kevyempiin palveluihin, erityisasiantuntija Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi.

EME-hankkeen suosituksessa peräänkuulutettiin lisää resursseja maahanmuuttotyöhön.

– Esimerkiksi TE-toimistoista on monena vuonna vähennetty resursseja, mutta ei voida puhua palvelusta, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä antavat. Nyt resursseja on kuitenkin onneksi lisätty.

Myös ihmisten elämäntilanteiden muuttuminen pitää ottaa huomioon. Aina ei myöskään ole mahdollista löytää oikeaa polkua heti kotoutumisen alussa.

– Alkuvaiheessa ei välttämättä pystytä huomaamaan kaikkea. Esimerkiksi terveyteen tai oppimiseen liittyviä asioita tulee esille palveluiden aikana. Silloin on tärkeää, että on yksi taho, joka kokoaa yhteen asioita, jotta palvelut eivät jää pirstaleiseksi, Tuija Soininen muistutti.

Pasi Saukkonen totesi, että koko maahanmuuttajien palveluohjauksen kenttä on niin monimutkainen ja laaja-alainen, että palveluohjauksessa tulee aina olemaan puutteita.

– Siksi pitäisi lisätä keskustelua siitä, mitkä ovat ne kaikista suurimmat puutteet, joiden takia asiat eivät etene. Meillä on tietoa siitä, miten asiat ovat, mutta ei tietoa siitä, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat, puhumattakaan siitä, että tietäisimme, mitkä ovat niitä tekoja ja toimia, jotka oikeasti vaikuttavat siihen, että asiat menisivät parempaan suuntaan.

TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA ENEMMÄN ESILLE

Toisena suosituksena EME-hanke ehdottaa, että työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden perehdyttämisestä työhön ja yhteiskuntaan. Kun korostetaan työnantajan näkökulmaa ja sitä, mitä taitoja työntekijän tulee kussakin työtehtävässä osata, on helpompi keskustella työntekijän osaamisen kehittymisestä korostamatta henkilön persoonan arviointia – sitä onko hän hyvä vai ei. Lisäksi työnantajien tulisi tiedostaa kulttuurierot ja viestiä työntekijöille huomioimalla kaikki työntekijät.
Panelistit kannattivat lämpimästi työnantajien osallistamista kotouttamiseen. Janne Haikansalo kuitenkin vierasti ajatusta, että työnantaja kollektiivisena toimijana ottaisi vastauuta kotouttamisesta.

– Ennemminkin lähtisin ajatuksesta, jossa pyrittäisiin sovittamaan yhteen työnantajien ja maahanmuuttajien tarpeita ja meidän kotoutumistyötä tekevien pitäisi miettiä, miten saisimme nämä kaksi kohtaamaan matalalla kynnyksellä.

Pasi Saukkonen huomautti, miten nykykeskustelu on hyvin polarisoitunutta.

– Yhdet syyttävät työnantajia, joissa joskus aivan varmasti on vikaa ja toiset syyttävät työntekijöitä, jotka eivät täytä työmarkkinoiden vaatimuksia ja odotuksia.  Mutta miten saataisiin lisää tietoa kokonaiskuvasta minkälaiset asiat oikeasti vaikuttavat työpaikoilla ja mitkä vaikuttavat enemmän kuin muut.

Työnantajat eivät myöskään lähtökohtaisesti harrasta hyväntekeväisyyttä.

– Jotenkin heille pitää saada näkemystä, että investointi työntekijöihin kannattaa. Asiat voisivat mennä ehkä paremmin eteenpäin, jos olisi olemassa tukimuotoja, joista rahoitettaisiin lisä-, täydennysopetusta yrityksien tiukentuneiden kassavirtojen sijaan, Saukkonen jatkoi.

Tuija Soininen on samoilla linjoilla.

– Esimerkiksi Tanskassa ammattiliitot tukevat taloudellisesti työssäolevien kieli- ja kotoutumiskoulutusta.

AMMATTILAISTEN TYÖ NÄKYVÄKSI

EME-hankkeen suositusten mukaan myös vertaisohjausta tulisi hyödyntää enemmän maahanmuuttajataustaisten työllistämisessä. Vertaisryhmissä maahanmuuttajat voivat oppia toinen toisiltaan sekä jakaa tietoa ja kokemuksia.

Yhtenä suosituksena hanke ehdottaa, että ammattiliitot ottaisivat aktiivisemman roolin maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllisyyden parantamisessa. Nykytyöelämä on monimuotoista ja tämä pitäisi näkyä myös ammattiliitoissa, joiden lähtökohta on parantaa kaikkien työntekijöiden työoloja ja lisätä ymmärrystä järjestäytymisen hyödyistä. Liitot voisivat tarjota työpaikoille koulutusta esimerkiksi kulttuurieroista, kunnioittavasta asenteesta ja toisilta oppimisesta.

EME-hankkeessa oli mukana toimijoita kolmesta maasta. Jotta kansalliset organisaatiot voivat oppia yhteisistä kansainvälisistä hankkeista, edellyttää se kaikilta osallistujilta yhteistyötä ja sitoutumista projektin tavoitteisiin.

Erilaisten kehityshankkeiden tulisi sisältää myös systemaattinen seuranta- ja arviointitutkimus. Erityisen tärkeää se on hankkeissa, joissa hyviä käytäntöjä jaetaan kansainvälisesti, sillä hankkeissa kerätyllä tutkimustiedolla voidaan jatkokehittää erilaisten mallien toimivuutta. Lisäksi tutkimustulokset voivat tehdä ammattilaisten työn näkyvämmäksi ja tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Natasha Petrell
Kuvat: EME-hanke

Lue lisää

Lue täältä kaikki suositukset ja parhaat käytännöt maahanmuuttajien voimaantumiseksi ja työllistymiseksi.
Lue lisää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta.

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media