Lapsen koulumenestykseen vaikuttaa suuresti se, jos vanhemmat tietävät, miten koulu toimii ja mitä siellä opetetaan ja tehdään.

Lukutaidottomasta osaksi yhteiskuntaa

Kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty. Silti jokaiselle olisi tärkeää oppia toimimaan yhteiskunnassa ja hoitamaan asioitaan itsenäisesti.

Maahanmuuttajataustaisten naisten ja varsinkin pakolaistaustaustaisten naisten työllisyysaste on Suomessa matala. Suomalaisnaisista yli 70 prosenttia käy töissä, mutta maahanmuuttajataustaisista vain noin 40 prosenttia. Yksi syy löytyy kotouttamiskoulutuksesta, joka ei ole kaikkien saatavissa.

Vuoden kestävä kotoutumiskoulutus sisältää suomen kielen opetusta, mutta myös tietoa suomalaisesta kulttuurista, poliittisesta järjestelmästä, työelämästä ja yhteiskunnasta. Sen tavoitteena on parantaa osallistujien työllistymistä. Nopea työllistyminen auttaa kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan, helpottaa suomalaisten työnantajien työvoimapulaa ja säästää julkisia varoja lisäämällä verotuloja.

Kotoutumiskoulutusta tarjotaan kuitenkin vain työvoimatoimistoon rekisteröidyille työttömille maahanmuuttajille. Siksi esimerkiksi monet lapsiaan kotona hoitavat äidit jäävät niiden ulkopuolelle.

– Vuosia tai jopa vuosikymmeniä kotona lapsia hoitaneiden naisten perustaidot suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisesta työelämästä voivat olla hyvin hatarat ja kielitaito edelleen heikko, hankepäällikkö Hanna Takolander TSL:stä sanoo.

Osalle naisista ajatus työskentelystä kodin ulkopuolella voi olla vieras, jos lähtömaan kulttuurissa nainen on perinteisesti ollut kotona. Osa puolestaan haluaisi tehdä töitä vain muutaman tunnin päivässä, jotta ehtisivät hoitaa myös kodin ja perheen.

– Valitettavasti suomalaisessa työkulttuurissa etenkään julkisella sektorilla osa-aikatyö ei kuitenkaan ole kauhean tuttua. Monissa muissa maissa, kuten Hollannissa myös pienten lasten äidit käyvät töissä, mutta he tekevät lyhyempää työpäivää. Suomessa puolestaan tehdään töitä joko täysillä tai ei mitään, Takolander jatkaa.

KOTOUTUMISEN HEIKKOUS NÄKYY LAPSISSA

Maahanmuuttajanaisten työllistymistä vaikeuttaa myös alhainen koulutustaso, joka ilmenee toisinaan luku- ja kirjoitustaidottomuutena. Työttömyys ja koulutuksen puute puolestaan altistavat köyhyydelle ja syrjäytyneisyydelle ylisukupolvisesti.

Myös OECD on huolissaan Suomen kotouttamispolitiikasta. OECD:n raportti vuodelta 2018 kertoo, miten maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet heikoiksi ja miten Suomessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten ja lasten kotoutumiseen.

Raportissa muun muassa todetaan, että jos maahanmuuttajataustaiset naiset ovat pitkään kotona lastensa kanssa, eivätkä lapset osallistu varhaiskasvatukseen, oppivat lapset suomea hitaammin kuin ikätoverinsa, ja tämä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti heidän koulumenestykseensä. Lue raportti täältä.

VAPAALLE SIVISTYSTYÖLLE ISO TEHTÄVÄ

Maahanmuuttajat tulevat Suomeen monenlaisista taustoista ja heille, joilla ei ole juuri minkäänlaista koulutaustaa, on työllistyminen erityisen vaikeaa.

– Osa tarvitsee ammattikoulutusta, mutta osalla on puutteita ihan perustaidoissa. Lisäksi työelämä muuttuu sellaiseen suuntaan, että enemmän ja enemmän tarvitaan myös erilaisia tietoteknisiä- ja matemaattisia taitoja, tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä, hankepäällikkö Lilli Rasilainen TSL:stä toteaa.

Vuoden 2018 alusta lähtien aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus on ollut vapaan sivistystyön tehtävä. Uudistuksen taustalla oli edellisen hallituksen tavoite nopeuttaa maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään siirtymistä, jota se halusi edistää siirtämällä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa.

TSL järjestää lukutaitokoulutusta yhdessä Vihreän sivistysliiton opintokeskus Vision ja Helsingin evankelisen opiston HEO:n kanssa.  Koulutus on nyt osa niiden pysyvää toimintaa. Tällä hetkellä kursseja on neljä ja jokaisessa 15–20 opiskelijaa. Osa lähtee alkeista, osa on jatkokursseja.

– Siellä on henkilöitä, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä ja sellaisia, jotka jossain määrin osaavat omalla äidinkielellään. On omanlaisensa haaste oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi, jos ei osaa lukea tai kirjoittaa omalla äidinkielellään ja pitää oppia luku- ja kirjoitustaito sellaisella vieraalla kielellä, jota vasta opettelee, Rasilainen sanoo.

Luku- ja kirjoitustaitokurssien lisäksi TSL:llä on useita maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä kursseja ja hankkeita.

TULIJOILLA LÄHTÖTASO VAIHTELEE

Lilli Rasilainen muistuttaa, että Suomeen muuttavilla ihmisillä osaaminen vaihtelee suuresti.  Myös tulon syy saattaa määrittää osaamista: onko se työ tai parisuhde, opiskelu vai humanitaarinen syy.

– Myös pakolaistaustaisissa on korkeasti koulutettuja, mutta heidän joukossaan on suurin määrä heitä, joilla on osaamisessa puutteita. Jos henkilö tulee maasta, jossa on pitkään ollut epävakaista tai sisällissota, peruskoulutus voi olla vain muutama vuosi koulua.

Sotien tai konfliktien seurauksena koko maan koulutusjärjestelmä on voinut olla romahtanut ja koulunkäynti ei ole ollut mahdollista. Pakolaisleireillä olleilla osalla on ollut parempi mahdollisuus käydä koulua, osalla heikompi. Koulutuksen puutteen syy voi olla myös köyhyydessä. Perheellä ei ole ollut varaa laittaa lapsia kouluun vaan heidän on pitänyt tehdä töitä.

– Kun kyse on selviämisestä ja siitä, että saa jotain syödäkseen, koulunkäynti on ollut luksusta, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Joissain maissa elinkeinorakenne on puolestaan sellainen, että ammatti opitaan työssä tai työtehtävät ovat hyvin rajattuja ja perusopetus kestää vain muutaman vuoden.

KAIKKI EIVÄT KOSKAAN TYÖLLISTY

Työllistymisen myötä ihmisen kokevat olevansa osa yhteiskuntaa.

– Kun osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen vaikkapa vain pienemmällä työpanoksella tai tekemällä vapaaehtoistyötä, vaikuttaa se myös osallisuuden kokemukseen: nyt olen tuonut tälle yhteiskunnalle jotain, olen osa tätä ja voin vaikuttaa ja samalla voin myös vaatia asioita kuten kuka tahansa kansalainen, Hanna Takolander sanoo.

Takolander ja Lilli Rasilainen tietävät, että koulutuksista huolimatta osa maahanmuuttajista ei tule koskaan työllistymään. Koska ihmisten kyvyt ja osallistumismahdollisuudet vaihtelevat, pitäisi olla myös vaihtoehtoisia tapoja kokea osallisuutta.

Ihmisille olisi myös tärkeää kyetä toimimaan ja hoitamaan asioita itsenäisesti – raha-asioita, tukiasioita, terveysasioita tai lasten kouluasioita – sekä olemaan halutessaan aktiivinen yhteiskunnassa, oppia systeemit ja verkostoitua. Jos häneltä puuttuvat tämä taidot, hänen asioitaan hoitavat sosiaalityöntekijät, sukulaiset, kaverit tai lapset, joilla saattaa olla parempi kielitaito kuin vanhemmillaan sekä ne viranomiaset, joiden kanssa henkilöt asioivat.

– Tällaisten ihmisten täytyy turvautua muihin ja vaikka on normaalia pyytää apua, ihmistä voimauttaa se, kun hän tuntee järjestelmät ja pystyy niissä itse navigoimaan eikä muiden tarvitse selvittää, miten joku tuki haetaan tai mitä jossain Kelan päätöksessä lukee, Rasilainen sanoo.

Luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset ovat oppineet selviämään erilaisilla tavoilla.

– He navigoivat katsomalla vaikka kauppojen tai firmojen logoja tai tuttuja rakennuksia, ja tutun merkin nähdessään tietävät jäädä oikealla pysäkillä pois.

Iso osa suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvästä tiedosta on kuitenkin kirjallista ja saatavilla netistä.

– Maailma avautuu ihan eri tavalla, jos pystyy tutustumaan kirjalliseen tietoon itsenäisesti ja pitämään huolta omista oikeuksistaan. Lapsen kotoutumiseen ja koulumenestykseen vaikuttaa suuresti se, jos vanhemmat tuntevat, miten koulu toimii ja heillä on käsitys siitä, mitä siellä koulussa opetetaan ja tehdään.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media