Mitä suuremmat tuloerot asuinalueella ovat, sitä suuremmat ovat myös alueelliset erot.

Liian moni asuu kuplassa

Asuinalueiden eriytymistä voidaan hillitä yhdyskuntasuunnittelulla, mutta pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyessä alueet eriytyvät lisää.

Asutko kaltaistesi keskuudessa? Jos olet pienituloinen, et joudu nolostelemaan vanhaa autoasi. Maahanmuuttajana viihdyt samaa kieltä puhuvien parissa. Varakas kantasuomalainen tuntee ehkä olevansa turvassa niin sanotulla paremmalla asuinalueella.

Vai haluaisitko työttömänä turvapaikan saaneena yksinhuoltajana asua rikkaiden asuinalueella? Katsoisit vierestä, kun naapuri karauttaa tila-autolla purjeveneelleen, mutta lapsesi ehkä suuntaisi kaveriporukan imussa lukioon ja yliopistoon.

Suomessa asuinalueiden eriytymisestä alettiin puhua 1960-luvulla, kun Helsingin Siilitien uudella vuokrataloalueella Herttoniemessä havaittiin järjestyshäiriöitä ja levottomuutta. Alettiin miettiä, pitäisikö suurten vuokratalokeskittymien rakentamista välttää.

KYMPPI VOI OLLA KOKO VIIKON RUOKARAHA

Saaressa Hangon edustalla odotellaan helsinkiläisnuoria. Ann Christine Herlin on työskennellyt Helsingin Kontulassa nuoriso-ohjaajana 13 vuotta, ja kaupungin kesäleirille on tulossa paljon tuttuja nuoria.

Kontulassa on kaupungin vuokra-asuntoja ja työttömyyttä. Työttömyydellä ja kouluttamattomuudella on taipumus periytyä. Jos koti on ahdas, nuoret tarvitsevat tiloja tavatakseen toisiaan. Herlinin mukaan Helsinki on huomioinut hienosti, että tietyt alueet tarvitsevat muita enemmän resursseja. Kontulassa on paljon nuorisotoimen työntekijöitä, kolme nuorisotaloa, skeittihalli ja askartelupaja.

Herlin tuntee nuoria, jotka ovat joutuneet lopettamaan harrastuksensa, koska vanhempi on joutunut työttömäksi tai vanhemmat ovat eronneet.

– Urheiluseuramaksut ovat suuria, ja nappiskenkienkin hinta voi olla liikaa.

Herlin on huolissaan lomarahojen ja toimeentulotuen leikkauksista sekä opiskelun kallistumisesta.

– Eräs kollega sanoi, että jos laittaa lapsen synnyttyä kympin kuussa säästöön, niin siinä on pesämuna. Mutta se kymppi voi olla yksinhuoltajan koko viikon ruokaraha.

Maahanmuuttajaperheissä opiskeluun suhtaudutaan usein vakavasti. Lapsesta halutaan lääkäriä ehkä kysymättä, mitä hän itse haluaa. Vaikka poika haluaisi kampaajaksi, perhe toivoo insinööriä. Opettajat suosittelevat maahanmuuttajatytöille usein lähihoitajakoulutusta, vaikka tyttö ei soveltuisi tai haluaisi alalle.

– Me puhumme näistä asioista paljon nuorten kanssa. Kannustamme miettimään omia rajoja ja sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.

ERIYTYMINEN JATKUU

Hannu Penttilä työskenteli apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä ja tuli Vantaan maankäytön apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 2015. Helsinki omistaa paljon maata ja on osittain siksi pystynyt harjoittamaan niin sanottua sekoittavaa asuntopolitiikkaa paremmin ja aikaisemmin, kuin muut suuret kaupungit Suomessa.

– Helsingin uudet alueet, Jätkäsaari ja Kalasatama, on tehty tosi hyvin. Samoin Arabianranta, jossa vuokrataloa ei erota kovan rahan kohteesta ulkonäön perusteella, Penttilä sanoo.

Hänen mukaansa asuinalueiden eriytymistä voidaan hillitä yhdyskuntasuunnittelulla sekä maa- ja asuntopolitiikalla. Pääsyy on silti taloustilanteessa: kun pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, alueet eriytyvät lisää.

Samaa mieltä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen.

– Mitä suuremmat tuloerot, sitä suuremmat alueelliset erot.

Kauppinen tutkii maahanmuuttajien ja pienituloisten asumista ja segregaatiota eli kielteistä alueellista eriytymistä osana Turun yliopiston johtamaa URMI- eli Urbanization, mobilities and immigration -hanketta. Sen ansiosta tiedetään, että eriytyminen on edelleen jatkunut Helsingissä, Turussa ja Tampereella, Helsingissä kuitenkin muita vähemmän.

– Helsingin tapaan Tampereella on jo pidemmän aikaa kiinnitetty asiaan huomiota, Turku tulee vähän perässä, Kauppinen sanoo.

Myös Helsingin yliopiston professorit Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara osoittivat 1990-luvulta vuoteen 2012 ulottuvassa tutkimuksessaan, että segregaatio Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on jatkunut. He väittävät pitkään harjoitettua sekoittamispolitiikkaa epäonnistuneeksi, koska tietyille alueille on keskittynyt ”köyhiä, syrjäytyneitä, koulutukseltaan, työllisyydeltään, tulotasoltaan ja terveydentilaltaan vaikeassa asemassa olevia ihmisiä” (HS 10.12.2015).

Uusi apulaispormestari Anni Sinnemäki lupaa kuitenkin pysäyttää Helsingin alueiden eriarvoistumiskehityksen seuraavan neljän vuoden aikana (HS 15.6.2017).

KANTAVÄESTÖN VALINNAT RATKAISEVAT

Helsingin Vuosaaressa asuu jonkin verran somalialaisia, joten pääraittia on alettu leikillisesti kutsua Mogadishu-avenueksi. Timo Kauppinen oikaisee ison väärinkäsityksen: maahanmuuttajat ovat Suomessa niin pieni väestöryhmä, että heidän valintansa eivät ratkaise sitä, eriytyykö asuinalue vai ei.

– Kantaväestöä on paljon enemmän, ja heillä on enemmän taloudellisia resursseja valita asuinpaikkansa. Alueesta tulee maahanmuuttajavaltainen, kun suomalaissyntyinen väestö alkaa sitä vältellä.

Suomeen kotoutuneet maahanmuuttajat eivät maan sisällä edelleen muuttaessaan vahvista eriytymistä. Heidän muuttoliikkeensä kohdistuu poispäin eriytyneiltä alueilta. Sen sijaan Suomeen juuri tulleet maahanmuuttajat pitävät eriytymistä yllä.

Kauppisen mukaan luottamus on yhteiskuntaa koossa pitävä liima.

– Kaikenlaiset ”kuplat” ovat omiaan lisäämään epäluottamusta ja pelkoa eri ihmisryhmien kesken. Siksi eriytymiskehitystä on syytä vähentää.

Hän selvitti tutkimuksessaan, että hyväosaisilla alueilla asuminen lisäsi lukioon menemisen todennäköisyyttä Helsingissä. Hänen toisen tutkimuksensa mukaan 1990-luvun suuren laman aikana työttömäksi joutuneiden ansiotulot olivat sitä pienemmät, mitä korkeamman työttömyyden alueella he asuivat.

– Suomessa ei kuitenkaan ole havaittu samaa kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa: työn saaminen voi vaikeutua, jos työnhakijan tiedetään olevan kotoisin huono-osaiselta alueelta.

Suomessa yhteiskunta tasaa eriarvoisuutta palveluilla, mutta Yhdysvalloissa esimerkiksi koulujen rahoitus riippuu alueen väestön veropohjasta.

– Siellä köyhän alueen koulut joutuvat tulemaan toimeen vähemmällä rahoituksella kuin rikkaiden alueiden. Suomessa on päinvastoin.

Tiina Pelkonen
Kuva: Istockphoto

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media