Laulu soi ja vaikuttaa

Maailmaa on vaikeampi ymmärtää kuin 1970-luvulla, jolloin lauluista löytyi valmiita ratkaisuja. Uudet kantaaottavat laulut kuuluvat silti työväenmusiikin jatkumoon, sanoo Paleface.

Vaimo tuli keikan jälkeen esittelemään Karri Miettiselle eli rap-artisti Palefacelle hakaristein tatuoidun miehen. Entinen uusnatsi kertoi omaksuneensa uuden maailmankuvan Palefacen laulujen myötä ja elävänsä nyt tervettä elämää.

– Minulle on kerrottu, että musiikkini on inspiroinut ja auttanut pois apatiasta, tekemään asioita, esimerkiksi liittymään puolueeseen. Kyllä musiikilla voi vaikuttaa. Olen itsekin siitä esimerkki, Miettinen kertoo.

Fanit ovat tutkineet hänen laulutekstiensä viitteitä ja ottaneet selvää taustoista. Miten historiaa luetaan -laulun toisen säkeistön sanat ”Nyt me tiedämme vaaleistanne. Svoboda Bolotnaja!” sai kuulijan lukemaan Bolotnajan aukion suurmielenosoituksesta vuonna 2012.

Aivotutkimus on paljastanut, että musiikki vaikuttaa tunteisiin salakavalammin kuin muut taiteenlajit. Se ulottuu tajunnan alimpiin kerroksiin ohittaen tietoisuuden esteet. Siihen perustuu musiikkiterapian teho, ja sitä kautta täysin epäpoliittisistakin lauluista voi tulla poliittisia.

David Hasselhoff lauloi Berliinin muurin raunioilla uuden vuoden aattoiltana 1989 Jack Whiten ja Gary Cowanin laulun Looking for Freedom, joka ei tuota lausettaan lukuun ottamatta liittynyt tilanteeseen mitenkään. Laulusta tuli Itä-Saksan vapautumisen ja Saksojen yhdistymisen symboli.

– Bomfunk MC esitti 2000-luvun alussa Kazakhstanissa Raymond Ebanksin laulua Freestyler. Meille se on tanssibiisi, mutta siellä siitä tuli taistelulaulu, Miettinen kertoo.

MYÖS VIRSISSÄ ON TYÖVÄENLAULUJA

Poliittinen laulu tai musiikki viittaa nykyisin tekstien vasemmistolaiseen sisältöön. Näin ei ole ollut aina, kertoo musiikin historian professori Vesa Kurkela.

Hänen mukaansa kansallismielisellä musiikilla on ollut työväenmusiikkia enemmän vaikutusta maailmanhistoriaan, ja ensimmäiset tunnetut kantaaottavat laulut olivat kristillisiä.

– Fennomaanien laulujuhlilla ykköshitti oli Lutherin virsi 1500-luvulta: Jumala ompi linnamme. Siinä protestoitiin vääräksi koettua valtaa vastaan, Kurkela sanoo.

Vuoden 1938 virsikirjassa numerolla 440 esiintynyt ja virsikirjasta sittemmin poistettu, Elias Lönnrotin alun perin sanoittama Jo vääryys vallan saapi on edelleen ajankohtaiselta viestiltään ja rakenteeltaan työväenlaulun malliesimerkki.

Kansallismielisten laulujen äiti ja Ranskan kansallishymni, Claude Joseph Rouget de Lislen Marseljeesi, on uusilla sanoillaan myös työväenlaulu.

– Se oli Suomessa kielletty 1800-luvulla, koska venäläinen keisarivalta ei voinut sitä sietää. Melodia alkaa perättäisillä kvarteilla kuten Oskar Merikannon Työväen marssikin.

Vanhimmat suomalaiset työväenlaulut ovat kansanlauluja ja arkkiveisuja. Teollistuminen ja radio 1920-luvulla toivat vaikutteita ja muuttivat kulttuuria. Syntyi kisällilaulu, jossa esimerkiksi ulkomaiseen iskelmään oli liitetty ajankohtainen kantaaottava teksti.

– Vasemmistolaiseen yhteiskunnalliseen lauluun tuli 1960-luvulta alkaen paljon vaikutteita angloamerikkalaisesta populaarimusiikista. Chile-solidarisuusliikkeen myötä se sai latinalaisamerikkalaisia vaikutteita 1970-luvulla, Kurkela sanoo.

Vietnam-solidaarisuus ei juuri tuonut aasialaista musiikkia suomalaiseen työväenlauluun. Sitä kuitenkin jäljiteltiin kotimaisissa sävellyksissä kuten Kari Rydmanin Autossa istuu setä Ho sekä Eero Ojasen ja Matti Rossin Lenin-setä asuu Venäjällä -lauluissa.

AIHEITA LAULUIHIN KADUILTA JA HALLITUKSELTA

Karri Miettinen sanoo olevansa esimerkki siitä, miten laulu muokkaa maailmankuvaa. Hän luettelee nopeaan tahtiin itseensä vaikuttaneita lauluntekijöitä: Fela Kuti, Bob Marley, Billy Bragg, Arlo Guthrie

– Mutta en olisi tässä ilman Public Enemyä. Se oli 1980-luvun lopun tietoista räppiä esittävistä bändeistä ehkä tunnetuin. He puhuivat mustista panttereista, Nelson Mandelasta, kolonialismista…

Woodie Guthrie ja Pete Seeger jättivät jälkensä historiaan ja moniin lauluntekijöihin, kuten Miettiseenkin.

– Seeger siirtyi undergroundiin, se vaikutti Bob Dylaniin, joka teki uutta, mutta vanhalta kuulostavaa musiikkia. Dylan jäljitteli vanhaa työväenlaulua, kuten minäkin olen jäljitellyt kuplettia.

Miettinen kuuluu Vasemmistoliittoon. Hän esiintyy mielellään myös ay-liikkeen tilaisuuksissa, on tukenut esimerkiksi nollatuntisopimusten vastaista kampanjaa. Vaaleissa hän ei ole ollut ehdolla.

– Minun tehtäväni on kirjoittaa biisejä. Vaalikeikoilla olen kyllä esiintynyt.

Laulujen aiheet Miettinen löytää ympäriltään, ikäluokastaan, kavereilta.

– Täytyy pitää silmät ja korvat auki, nähdä mitä kaduilla tapahtuu.

Aiheiden kultakaivos on ollut porvarihallitus, ”noitten urpojen toiminta”.

– Päällimmäisenä se leikkauspolitiikka. Olen kommentoinut myös rasismia, banaalia maahanmuuttokeskustelua sekä siitä syntynyttä jytkyä.

Esimerkiksi Palamaan-laulussa, jonka Miettinen teki Antti Jokisen tulevaan elokuvaan, hän räppää: ”Ne nipistää lapsilisistä tilistä kiristää budjettii… ”

TAITEILIJAN EI TARVITSE ESITTÄÄ RATKAISUJA

Vanhat työväenlaulut nostattavat joukkovoimaa ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Sortoa ja vääryyksiä käsitelleiden säkeistöjen jälkeen viimeisessä säkeistössä tai kertosäkeessä valetaan toivoa ja esitetään ratkaisu: ”Tulee vielä toinenkin aika, jolloin sorron yöstä mekin nousemme”. Tai: ” Työläiskansat nouskaa kaikkialla sodan julmaa vaaraa vastahan.”

Miettisen mielestä taiteilijan ei tarvitse esittää valmiita ratkaisuja.

– Jos niitä edellytetään, se on kohtuuton vaatimus. Pitäisikö sitten vaieta kokonaan eikä osoittaa epäkohtia?

Toiveikkuutta ja yhteisöllisyyttä silti löytyy. Suosituimpien artistien keikoilla fanit juhlivat joukkovoiman tunnossa. Monet kertovat laulujen antaneen heille rohkeutta tehdä isoja ratkaisuja elämässään.

Miettinenkin tarjoaa laulussaan Kerro mulle miten historiaa luetaan kohottavan lopun ja jonkinlaisen ratkaisun: ”Älä mieti menneitä, älä turhaan mieti tulevaa/ Kerro mulle miten historiaa luetaan/ Tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitaan ja me voidaan tehdä ihan mitä halutaan”.

Tiina Pelkonen
Kuva: Taito Kawata

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media