Mitä enemmän vanhemmat ansaitsevat, sitä paremmin heidän lapsensa tienaavat tulevaisuudessa.

Lapsuudenkoti määrittelee palkkasi

Vanhempien tulotaso vaikuttaa lapsen kouluttautumiseen ja tuleviin ansiotuloihin Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Koulupudokkuuden ehkäisemisessä pienillä toimilla on suuri merkitys.

Mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa on myytti, paljastaa tuore tutkimus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Intergenerational mobility and equal opportunity, evidence from Finland -työpaperin mukaan aikuisten ansiotulot ovat usein suorassa suhteessa näiden lapsuudenkodin tuloihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1980–1982 syntyneiden tuloja ja koulutusastetta vuosina 2011–2012, kun tutkitut olivat noin 30-vuotiaita. Tietoja verrattiin tutkittavien lapsuudenkodin tuloasemaan vuosina 1995–1999, jolloin he olivat 15–19 –vuotiaita.

– Suomessa on 30 ikävuoteen mennessä aika paljon liikkuvuutta, lopullinen tulotaso ja koulutus ovat sitä ennen vielä auki. Toisaalta emme voineet mennä vuotta 1995 kauemmas, sillä aineistoa ei ollut, tutkimuksen tekijä Ilpo Suoniemi perustelee.

Tutkimuksen mukaan kymmenen prosentin parannus lähtöasemassa eli vanhempien tulojakaumassa johti keskimäärin 2,2 prosenttiyksikön parannukseen lasten tuloasemassa. Luku on huomattavasti alhaisempi kuin Yhdysvalloissa, mutta suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

SUURET TULOEROT PIENENTÄVÄT MAHDOLLISUUKSIA

Tutkimuksessa selvisi, että lasten koulutus- ja tulotaso nousi tasaisesti vanhempien tulojen mukaan. Erityisen voimakas riippuvuus niillä oli tulojakauman yläpäässä. Hyväosaisuus siis periytyy Suomessa huono-osaisuutta vahvemmin.

Suoniemi huomauttaa, että tutkimuksessa tarkastellun ajanjakson jälkeen tuloerot ovat Suomessa vain kasvaneet. Samalla koulujen oppimistulokset ovat eriytyneet ja PISA-tulokset huonontuneet. Korjaaville toimille olisi siis tarvetta. Esimerkiksi taannoinen peruskoulu-uudistus vähensi muiden tutkimusten perusteella merkittävästi riippuvuutta isien ja poikien tulojen välillä.

– Siitä herää kysymys, pitäisikö tehdä uusi koulutuspoliittinen uudistus. Pitäisikö laajentaa oppivelvollisuutta ja muuttaa toisen asteen opiskelu maksuttomaksi? Taata se, että mahdollisimman pieni osa lapsista jää pelkän peruskoulun varaan ja alentaa kynnystä jatko-opintoihin, Suoniemi sanoo.

Pelastakaa lapset ry:n verkkokyselyn mukaan perheille tulee usein yllätyksenä se, että toisen asteen opinnot voivat maksaa tuhansia euroja. Monelle kulujen kattaminen on haastavaa tai jopa mahdotonta.

Siihen, kuinka hyvin lapset pääsivät elämässään eteenpäin, vaikuttivat tutkimuksen mukaan myös eri maakuntien sisällä olevat tuloerot. Keskimääräistä enemmän lapsuudessa saadut lähtökohdat merkitsevät pääkaupunkiseudulla, jossa tuloerot ovat suuret.

– Pitäisi antaa nykyistä enemmän alueellista tukea. Helsingissä pitäisi satsata enemmän kouluihin, joissa on enemmän maahanmuuttajia ja oppimisvaikeuksia. Ja kaiken kaikkiaan pitäisi pitää koulutuksen resursoinnista huolta. Että ei leikattaisi, Suoniemi sanoo.

TUKEMALLA SAADAAN TULOKSIA

Helsinki on jakanut osalle yläasteista vuodesta 2000 lähtien positiivisen diskriminaation määrärahaa, jolla on tarkoitus ehkäistä syrjäytymistä. Se on lisännyt etenkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomenkielisten poikien hakeutumista toisen asteen koulutukseen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus kertoo.

Määrärahan jakoperusteita, suuruutta ja kohdentamista muutettiin vuosien 2008–2009 välissä. Rahan jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.

– Koulupudokkuus määrärahaa saaneissa kouluissa oli vuonna 2008 noin 18 prosenttia, kun se muissa Helsingin kouluissa oli kymmenen prosenttia. 30 prosenttia kyseisten koulujen maahanmuuttajaoppilaista oli jatkamatta toisen asteen koulutukseen, kun muissa kouluissa samoin teki 20 prosenttia, tutkimuksen tekijä Mikko Silliman kuvailee koulujen lähtötilannetta.

Jatkokoulutukseen hakeutuneiden maahanmuuttajaoppilaiden määrä kasvoi määrärahan ansiosta viidenneksellä. Suomenkielisten poikien hakeutumista jatkokoulutukseen se kasvatti kolmasosalla. Lisäksi rahoitus lisäsi lukioon hakeutumisen suosiota ammattikoulun sijaan.

NUORI TARVITSEE KANNUSTUSTA

– Määrärahan suuruus oli keskimäärin 275 euroa oppilasta kohti kolmen vuoden aikana. Sitä voi verrata siihen, että koulutus maksaa Suomessa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa per oppilas, Mikko Silliman sanoo.

Suurin osa rahasta meni tukiopetukseen, käytännössä koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Tutkimuksen mukaan positiivinen vaikutus ei syntynyt niinkään parantuneista arvosanoista, vaan kyvystä tarttua aiempaa paremmin tarjolla oleviin mahdollisuuksiin.

– Oli esimerkiksi monta maahanmuuttajataustaista tyttöä, joiden keskiarvo oli lukion sisäänpääsyrajojen yläpuolella, mutta jotka eivät hakeutuneet sinne. Pienikin kannustus riitti saamaan heidät hakemaan lukioon, Silliman sanoo.

Sillimanin mukaan tutkimus todistaa, että nuorten koulunkäynnin tukeminen tuottaa tulosta. Hän ei usko tulosten olevan riippuvaisia rahamäärästä vaan siitä, miten rahat käytetään.

– Siinä saa todella paljon tuottoa pienellä panostuksella.

Jenni Meronen
Kuva: Istockphoto

Lue lisää

VATT:n tutkimus

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus

Pelastakaa lapset ry:n kysely

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media