Lapset samalla viivalla?

Kun eriarvoisuus Suomessa kasvaa, on lasten ja nuorten yhdenvertaisuus koulussa ja päiväkodissa vaarassa jäädä toteutumatta.

Lasten ja nuorten eriarvoistuminen on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. Vaikka yhä useampi voi nuorisobarometrin mukaan hyvin, pieni osa voi entistä huonommin.

Erityisluokanopettaja ja Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen pääluottamusmies Jaana Alajan mukaan perheiden pahoinvointi näkyy esimerkiksi siten, etteivät kaikki vanhemmat pysty tukemaan lastaan koulunkäynnissä.

– Kouluterveyskysely on tärkeä mittari. Siinä huomataan että on pieni joukko lapsia, jotka esimerkiksi eivät syö aamupalaa lainkaan, Alaja sanoo.

Huonovointisuus kasaantuu alueellisesti. Lastensuojelun tarve on tietyillä alueilla suurta ja varhaiskasvatukseen osallistuminen heikkoa, jolloin ongelmia ei havaita ajoissa.

PERUSKOULUN MAKSUTTOMUUS VAARASSA?

Lähes 40 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on jäänyt perheen taloudellisen tilanteen vuoksi pois koulun järjestämiltä luokkaretkiltä, kertoi Pelastakaa lapset vuonna 2015.

Vanhempainliitto puolestaan toi ilmi vuonna 2016, että vanhempia vaaditaan yhä useammin kustantamaan erilaisia koulunkäyntiin liittyviä menoja. Alajan mukaan on yksittäistapauksia, joissa vanhemmat ovat halunneet ostaa luokalle esimerkiksi tietyn aineen oppikirjat.

– Oppimateriaalien tarjoaminen on kuitenkin koulutuksen järjestäjien tehtävä. Leirikouluihin pitää vanhempien kerätä rahat niin, että ne riittävät kaikille. Opintokäynteihin koulu ei saa kerätä rahaa, Jaana Alaja sanoo.

Tutkimusten mukaan köyhän perheen lapsi saattaa luopua toisen asteen koulutuksesta, sillä opiskelu käy liian kalliiksi. Syksystä 2019 lähtien vähävaraiset opiskelijat saavat 46 euron oppimateriaalilisää esimerkiksi oppikirjojen ostoon.

Alajan mukaan suurempi ongelma on kuitenkin se, ettei lukioita tai ammatillisia oppilaitoksia ole kaikilla paikkakunnilla lainkaan.

KOHTUULLISUUS KUNNIAAN

Lukiolaisten vanhojen tansseihin uppoaa rahaa vuosi vuodelta enemmän. Alajan mukaan kyseessä on osin itseaiheutettu ongelma, johon pitäisi etsiä ratkaisua keskustelemalla niin opiskelijoiden kuin kotien kanssa.

– Helsingissä meillä on myös pormestarintanssit neljäsluokkalaisille. Sekin alkoi mennä ihan överiksi. Siellä ruvettiin käyttämään 10-vuotiaita kampaajalla ja ostelemaan hienoja pukuja. Sitten tuli ohje, että kutsuille riittää tavalliset siistit vaatteet.

Eriarvoisuus näkyy myös koulun ulkopuolella. Syntymäpäiväjuhlien kustannukset ovat paikoitellen paisuneet niin suuriksi, ettei vähävaraisten perheiden lapsilla ole varaa osallistua. Koulu ei voi ohjeistaa miten perheiden tulisi syntymäpäiviä viettää, mutta asia kannattaa nostaa esille vanhempainyhdistyksissä, Alaja ehdottaa.

LAMAN VIRHEISTÄ MAKSETAAN YHÄ

Historioitsija ja Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltalan mukaan köyhyys naisistui ja lapsistui 1990-luvun laman aikana. Syntyi perinnöllisten köyhien luokka, jossa sekä vanhemmat että lapset saattavat saada toimeentulotukea.

–1990-luvulla karsittiin kevyen kotiavun järjestelmiä, ja tilalle tuli sektoroitu ja kallis, myöhäisessä vaiheessa jo pahenneisiin ongelmiin tarttuva järjestelmä. Lasten huostaanottoja alkoi olla enemmän, Siltala kertoo.

Samalla karsittiin mielenterveyspalveluja, suurennettiin luokka- ja ryhmäkokoja ja vähennettiin päiväkotityöntekijöiden koulutusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia.

– Muodollisesti voi olla kauniita esiopetustavoitteita. Mutta jos on aina vajaa henkilöstö ja ryhmään on integroitu sellaisia, jotka tarvitsisivat erityishuomiota, tavoitteet eivät toteudu ja lasten perusturvallisuus jää heikommaksi.

POJAT JÄÄVÄT JÄLKEEN

Julkisuudessa on kannettu huolta varsinkin poikien heikoista oppimistuloksista. Jaana Alajan mukaan syy niihin on yksinkertainen.

– Pojat eivät lue. Kun lukutaito on heikko, se vaikuttaa kaikkeen oppimiseen, Alaja sanoo.

Juha Siltalan mukaan luokka-asetelma näkyy nykyisin siinä, luetaanko kotona ja puhutaanko lasten kanssa vakavasti, kokonaisilla lauseilla.

– Tämä erottelee jo varhain ne, joilla on hyvät oppimisvalmiudet kerätä itsetuntoa vahvistavia kokemuksia koulussa ja myöhemmin työelämässä, Siltala sanoo.

Siltala kritisoi nykyistä ammattikoulua, jossa koulutus on siirretty työpaikoille. Itseohjautuva oppiminen ei sovi kaikille.

– Ihmiset, jotka eniten tarvitsisivat opettajan ohjausta, selvää struktuuria ja lähtötasonsa mukaan mitoitettuja tehtäviä onnistuakseen, eivät sitä saa.

KOULULLA TÄRKEÄ ROOLI

Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lapsen perhetausta ja asuinkunta ovat alkaneet määritellä tämän hyvinvoinnin kehittymistä viime vuosina yhä enemmän.

– Se liittyy kuntien osalta erilaisiin linjauksiin palveluista ja niiden saatavuudesta, varhaiskasvatusoikeudesta ja lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä. Syy on kuitenkin valtiossa. Jos on heikko valtio, kunnatkin eriytyvät, Kurttila sanoo.

Lapsi voi joutua eriarvoiseen asemaan myös esimerkiksi silloin, jos kotona ei ole käytössä laitteita, joilla digitaalisia opetusmateriaaleja voi käyttää. Perusopetuksen maksuttomuuden pitää toteutua myös käytännön tasolla, sillä noin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.

– Varhaiskasvatus ja koulutus ovat avainasemassa mahdollistamassa sosiaalista nousua. Eli sitä suomalaista tarinaa, että riippumatta perhetaustasta yksilön lahjat saadaan täyteen käyttöön, Kurttila sanoo.

Jenni Meronen
Kuva: istockphoto

Lue lisää:

Nuorisobarometri 2017: Opin polut ja pientareet 

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2018 Köyhyydellä ei leikitä

Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset 

Pelastakaa lapset ry:n Lapsen ääni -kysely 2015

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media