Kuinka tullaan julkisuuden henkilöksi?

Juristi ja työmarkkina-asiantuntija Niku Hinkka kirjoittaa, miten rajanveto vapaan tiedonvälityksen arvon ja yksityisyyden arvon välillä on monesti hankalaa.

Itsenäisyyspäivän tienoilla tasavaltaa ravistelivat kohut pääministerin illanvietoista. Kaikilla ei töissään ole suojaa yksityiselämälle, mutta valtaosalle tilanne on kuitenkin siedettävä.

Julkisuuden henkilö on juridinen termi, joka suojaa sananvapautta politiikassa, elinkeinoelämässä, julkkiksina ja viranomaisena toimivia kohtaan. Julkimon yksityiselämää voidaan lain silmissä kohdella julkisemmin ja arvostelevammin kuin yksityisen henkilön.

Moni tositelevisiotuotantoon osallistuva ei tiedä luopuneensa merkittävästä osasta oikeudestaan yksityiselämään määrittelemättömäksi ajaksi. Elämästä kauneuspilkkuineen voi tulla vapaata riistaa usean vuoden ajaksi, vaikka vetäytyisi viidentoista minuutin julkisuuden jälkeen parrasvaloista. On olemassa oikeuskäytäntöä ohjaavia suosituksia esimerkiksi julkimoaseman vuosimääristä, mutta niiden merkitys käytännössä on ohutta.

Internetiä ei voi hallita. Google ei välttämättä taivu poistopyyntöihin, jolloin ikävät asiat hakusivulla voi käytännössä yrittää peittää vain vieläkin enemmän huomiota herättävillä asioilla. Nimensä vaihtaminenkaan ei välttämättä auta, koska vaihdoistakin hyvin usein pahantahtoisesti tiedotetaan eri foorumeilla. Taannoin julkisuudessa oli mielenkiintoinen kiista, tulisiko kansanedustaja Tynkkystä tai kansanedustaja Nurmista saada noin vuosikymmenen jälkeen kutsua arvovaltaa nakertavalla BB-etuliitteellä.

Rajanveto vapaan tiedonvälityksen arvon ja yksityisyyden arvon välillä on kotimaassakin raunioittanut kymmeniä elämiä. Esimerkiksi puoli Suomea tiesi muutaman oman elämänsä tutkivan journalistin ansiosta Kankaanpään oletetun terroristiryhmän henkilöllisyydet muutamassa tunnissa. Aktivistien kaivelu ja levittäminen on sitä kiihkeämpää, mitä yksityisyyttä suojelevampaa journalismia toteutetaan. Poliisi on lähes voimaton anonyymien toimijoiden edessä. Tämä luo myös tilaisuuden valeuutisille ja huhuille.

Rikossirkuksessa juridisesti näissä nuorallatanssittaan kunnianloukkausrikosten ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisessä. Oletettujen rikollisten kuvia on yleistä kierrättää sosiaalisessa mediassa, ja tästä esimerkiksi juoksukaljoittelijoista kuvia julkaisseet ruokakauppiaat ovat saaneet tuomioita.

Maalittamisilmiössä sirkuksen turvaverkko on otettu pois, kun henkilöstä yritetään tehdä verkkovihamielisesti negatiivinen julkisuuden henkilö. Poliisit, oikeuslaitos ja virkamiehet ovat ilmaisseet julkisesti halunsa kriminalisoida maalittamisen, mutta rajanveto on lainsäätäjille haastavaa. Pahimmillaan maalittaminen ja muut julkisuuden kirot kannustavat lahjakkaita ihmisiä olemaan hakeutumatta tärkeisiin hallinnollisiin tai poliittisiin virkoihin.

Tietosuojaa ei kokonaisuutena aina mielletä ihmisoikeutena, mutta sen rooli on yhä oleellisempi, kun arjessamme lisääntyvät sensorit, algoritmit ja kanssaeläjät tutkailevat tekemisiämme. Yksityiselämän suojan perusoikeudesta säädetään perustuslain kymmenennessä pykälässä. Samalla viivalla ovat muun muassa oikeus elämään ja omaisuuden suoja. Aikanaan puhuttiin paljon kirjesalaisuudesta ja kotirauhasta, mutta teknologian kehittyessä käsitteistö on laajentunut.

Perusteluna julkisuuden henkilön asemalle on pidetty länsimäisen demokratian perusperiaatteita. Kohtelun rajoja voitaisiin kuitenkin päivittää yhä useamman meistä muuttuessa henkilöbrändeiksi ja sisällöntuottajiksi. Sananvapauden ja yksityisyydensuojan kohtelun suhdetta voisi olla viisasta eriyttää vallanpitäjiin kohdistuvasta kritiikistä. Suomi piti lehdistönvapauden vertailun kärkipaikkaa pitkään, kunnes kohun ex-pääministeri Sipilän tavasta kohdella Yleä pääministerin roolissa epäiltiin vieneen ykköspaikan. Tuskinpa ö-luokan julkimoiden määrän vähentäminen heikentäisi asemaamme oikeusvaltiovertailuissa.

Niku Hinkka
Juristi ja työmarkkina-asiantuntija

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media