Kosken matkassa kohti osaamisperusteisuutta

Ilman virallista todistusta omaa osaamista voi olla hankala sanoittaa. Lakiuudistus tuo tähän helpotusta, kun jatkossa myös vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat kirjata kursseja Koski-tietovarantoon, kirjoittaa Katri Söder Näkökulmassa.

Eduskunnan käsittelyyn on piakkoin tulossa hallituksen esitys (laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta), joka antaisi myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille oikeuden kirjata kursseja Koski-tietovarantoon 1.8.2021 alkaen. Jokainen meistä voi jo nyt käydä katsomassa omia koulutustietojaan osoitteessa omaopintopolku.fi. Vapaan sivistystyön kursseja siellä ei siis vielä näy, mutta esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa suoritetut opinnot siellä jo näkyvät. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla.

Miksi on tärkeää, että myös vapaan sivistystyön kurssit voidaan kirjata palveluun? Näkökulmia on useita. Näin opinnot saa helposti näkyviin esimerkiksi töitä hakiessa, ja niitä voi helpommin hyödyntää osana opintoja myös muissa oppilaitoksissa. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisten jatko-opintopolkujen suunnitteleminen helpottuu. Itseluottamus kasvaa, kun oma osaaminen on helposti todennettavissa yhdessä paikassa.

Itseluottamuksen kasvu voi syntyä jo siitä, että merkinnät auttavat ihmistä kertomaan omasta osaamisestaan. Oman osaamisen kuvaileminen ei ole helppoa, ja erityisen vaikeaa se tuntuu olevan meille suomalaisille. Monesti ihmiset kaipaavat osaamisestaan jonkinlaisen virallisen todistuksen, ennen kuin uskaltavat sanoa osaavansa. Koski-merkintä antaa tällaisen selkänojan.

Vaikka uskaltaisin hyvällä itsetunnolla sanoa osaavani jonkin asian, voi osaamisesta kertominen oikealla tavalla vaikkapa työhaastattelussa silti olla vaikeaa. Saatan osata kertoa, että ”on mulla aina ollu kavereita, ja oon silleen aina porukassa pärjänny”, mutta en silti välttämättä osaa muotoilla asiaa niin, että minulla on hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. Hyvä ja monipuolinenkin osaaminen voi jäädä piiloon, jos siitä ei osaa kertoa oikeilla sanoilla.

Koski-tietovarantoon voidaan lakiesityksen mukaan kirjata vain sellaisia vapaan sivistystyön koulutuksia, jotka on sanoitettu osaamisperusteisesti. Se tarkoittaa sitä, että kurssin kuvauksessa kerrotaan, mitä konkreettista kurssin suorittanut ihminen osaa tehdä. Tämä auttaa merkittävällä tavalla omasta osaamisesta kertomista. Oppilaitoksen laatiman kuvauksen avulla omaa osaamista on helpompi verrata vaikkapa työpaikkailmoituksessa toivottuun osaamiseen. Myös esimerkiksi kehityskeskustelussa on parempi kertoa siitä, mitä konkreettista osaan, kuin vain siitä, minkä nimisille kursseille olen osallistunut. Näin osaamisperusteisuus tulee toimimaan isona apuna omasta osaamisesta kertomisessa.

Osaamisperusteisuus tulee olemaan positiivinen muutos myös oppilaitoksille ja järjestöille, vaikka se aluksi saattaakin vaikuttaa työläältä. Iso etu on se, että osaamisperusteisuuden avulla voidaan johtaa ja kehittää toimintaa kokonaisuutena. Kun aidosti pohditaan, millaista osaamista esimerkiksi jäsenjärjestöjen tehtävissä tarvitaan, kehittyy koko koulutustoiminta ja koulutustarjonta vastaamaan aidosti tähän tarpeeseen; tuottamaan juuri sitä osaamista, mitä tarvitaan. Kun tuottamamme osaaminen tunnistetaan laajasti, lisää se myös toiminnan arvostusta ja vaikuttavuutta.

Osaamisperusteisuus on tietysti myös koko yhteiskunnan etu. Työelämä on nopeassa muutoksessa, ja siksi osaamisen kehittäminen tarvelähtöisesti hyödyttää yksittäisen ihmisen lisäksi myös koko työelämää ja yhteiskuntaa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opitaan useita yleisiä työelämässä tarvittavia taitoja, joiden oppimiseen ei tarvita kokonaista uutta tutkintoa. Tällaisen osaamisen sanoittaminen, kuvaaminen ja tunnustaminen on kaikkien etu.

Itse toivon, että tämä uudistus aiheuttaa osaamisperusteisuuden leviämisen myös niihin koulutuksiin, joita ei vielä Koskeen. Osaamisperusteisuus nimittäin mahdollistaa myös muiden osaamisen tunnustamisen tapojen käyttämisen. Kosken lisäksi muita tapoja ovat esimerkiksi osaamistodistukset ja osaamismerkit. Myös näissä välineissä yhdistyvät osaamisen konkreettinen kuvaaminen ja osaamisesta annettu todiste.

Katri Söder
osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen asiantuntija
opintojohtaja
Työväen Sivistysliitto TSL

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Share on print

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Vastaava toimittaja Ilkka Vuorikuru
aikamerkki@tsl.org

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media