Kohti globaalia oikeudenmukaisuutta

Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelmassa nuoret ovat pohtineet aikamme suuria haasteita. Lisäksi he ovat päässeet koulimaan väittelytaitojaan.  

Työväen Sivistysliitto on koko historiansa ajan ollut yhteiskunnallinen kouluttaja. Siksi sille on luontevaa olla toteuttamassa Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelmaa. Nuorille, 15-32-vuotiaille, suunnattu poliittinen koulutus- ja mentorointiohjelma tarjoaa osallistujille välineitä vaikuttaa yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.

– Tavoite on voimauttaa ihmisiä ja aktivoida heitä yhteiskunnalliseen toimintaan. Kun nuoret näkevät, että myös politiikka on ihmisten rakentama todellisuus, voi se madaltaa kynnystä osallistua politiikkaan, TSL:n koulutusjohtaja Katri Söder sanoo.

Joensuulainen Emilia Kangaskolkka on ensimmäisen vuoden lukiolainen. Hän kuuli koulutuksesta lähtiessään mukaan   demarinuorten toimintaan. 31-vuotias kotkalainen Milla Tuomela puolestaan työskentelee sairaanhoitajana.

– Mulla ei oikeastaan ollut juuri kokemusta politiikasta, mitä nyt olen käynyt äänestämässä. Kun tammikuussa 2019 laitoin demareille liittymisilmoituksen, huomasin samalla tämän koulutuksen ja ajattelin, että tässä on hyvä mahdollisuus saada asioista lisäoppia.

Nurmijärvellä asuva 29-vuotias Maria Luoma taasen työskentelee johdon assistenttina ja opiskelee yhteiskuntapolitiikkaa Itä-Suomen yliopistossa.

– Päätin osallistua kurssille, koska teemat olivat tosi mielenkiintoisia ja halusin tutusta uusiin ihmisiin.

PANDEMIA KONKRETISOITUI KURSSILLA

Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelma alkoi keväällä 2019. Mukaan valittiin 40 osallistujaa. Koulutusohjelma sisältää viisi teemaseminaariviikonloppua: demokratian tulevaisuus, talous ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus, teknologinen kehitys ja työn murros, ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle sekä globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus. Koulutusohjelman teemat on otettu suoraan SDP:n Suomi 2030 -tulevaisuuspaperista.

Viikonloppujen aikana nuoret ovat käyneet läpi teemojen aiheita eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Huhti-toukokuun vaiheessa järjestetty globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus -osio jouduttiin koronaviruspandemian takia siirtämään verkkokoulutukseksi.

– Pandemian kautta globaalin keskinäisriippuvuuden teema konkretisoitui toden teolla, kun Kiinasta leviämään lähtenyt mikroskooppisen pieni virus siirsi Suomessa kurssin verkkoon, Katri Söder sanoo.

Milla Tuomela on ollut kurssin teemoihin tyytyväinen.

– Toki kun itse olen vähän vanhempi ja eri elämäntilanteessa kuin muut, kun itsellä on kohta kouluikäinen lapsi, niin olisin ehkä toivonut muitakin teemoja, mutta toisaalta näistä teemoista olen oppinut tosi paljon ja laajasti kaikkea uutta.

Emilia Kangaskolkalla ei vielä ole tiettyä politiikan osa-aluetta, joka kiinnostaisi häntä erityisesti.

– Nämä kaikki teemat ovat antaneet uusia näkemyksiä ja ylipäätään uusia aiheita omaan ajatteluun.

Myös Maria Luoma on saanut käytännöllisempää näkökulmaa eduskunnan ja valtionhallinnan toimintaan kuin mitä hän on saanut esimerkiksi yliopistolta.

MITEN KESKINÄISRIIPPUVUUS TOIMII?

Katri Söder on toinen globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus -teeman kouluttajista.

– Kun jakso siirtyi verkkoon, piti miettiä, miten opiskelijat osoittavat osaamisensa. Kasvotusten pidettävällä kurssilla voi luennoida ja käydä ryhmäkeskusteluja ja samalla opettaja pystyy seuraamaan, mitä ryhmissä tapahtuu, mutta nyt oli pakko miettiä uudentyyppisiä ratkaisuja.

Verkkokurssilla opiskelijat ovat esimerkiksi katsoneet videoituja luentoja ja tehneet niihin liittyviä tehtäviä, joista osa oli yksilötehtäviä ja osa pienryhmissä työstettäviä.

Yksi jakson osaamistavoitteista oli, että osallistuja osaa kuvata globaalin keskinäisriippuvuuden vaikutuksia politiikan tekemiseen. Ulkopolitiikkaan kohdistuvista vaikutuksista osallistujille kertoi entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja.

– Opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa essee, jossa he miettivät globaalin keskinäisriippuvuuden vaikutuksia jonkun muun politiikkalohkon, kuten ympäristöpolitiikan, sosiaali- ja terveyspolitiikan tai koulutuspolitiikan kautta. He saivat miettiä vaikutuksia joko kunnan, kansallisvaltion tai EU:n näkökulmasta, Söder kertoo.

Teppo Eskelinen puolestaan luennoi siitä, miten globaalia eriarvoisuuta voitaisiin vähentää ja opiskelijat tekivät ryhmissä kampanjasuunnitelman samasta teemasta. Yksi osa globaalia keskinäisriippuvuutta on työn murros ja sen vaikutukset.

– Työ on globaalisti muuttunut ja se on Suomessakin halpuuttanut työtä ja toisaalta siirtänyt työtä Suomesta pois.  Paula Saikkosen luennon pohjalta osallistujat kirjoittivat esseen siitä, minkälainen työmarkkinoiden sääntely tai sääntelyn purkaminen lisäisi globaalia oikeudenmukaisuutta.

SYNTYNEET GLOBAALIIN MAAILMAAN

Globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus -teema oli nuorista mielenkiintoinen ja opettavainen.

– Kurssilla tuli katsottua monia arkisempia asioita globaalimmasta näkökulmasta ja ehkä nyt osaa verrata helpommin tilanteita eri puolilla maailmaa, että minkä ansiota mikäkin on, Emilia Kangaskolkka sanoo.

Milla Tuomela on suuntautunut sosiaali- ja terveys- sekä perhepolitiikkaan eikä niinkään talouspolitiikkaan.

– Tämä kurssi johdatti hyvin aiheen pariin, ja kävimme tosi mielenkiintoisia keskusteluja ryhmän kanssa aiheesta.

Maria Luoma muistuttaa, että osallistujien sukupolvelle globaali keskinäisriippuvuus ja globaali yhteisö on jotain, jossa he ovat eläneet koko elämänsä.

Katri Söder mielestä siinä missä vanhemmat ihmiset ovat nyt heräilemässä siihen, mihin globaali keskinäisriippuvuus voi johtaa, nuorille koronapandemia ei kuitenkaan ole se suurin juttu.

– He näkevät, että koronapandemian lisäksi on ekologinen kriisi, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, joihin täytyy löytää yhteinen globaali ratkaisu, koska ongelmat eivät ratkea millään muulla tavalla.

Vaikka globalisaatio on tuonut talouskasvua ja hyvinvointia ja nostanut ihmisiä absoluuttisesta köyhyydestä keskiluokkaan, on se samaan aikaan luonut myös eriarvoisuutta.

– Nuoret kuitenkin kokevat, että ratkaisu eriarvoisuuden vähentämiseen löytyy ennemmin ylikansallisesta yhteistyöstä kuin rajojen sulkemisesta.

OMA KANTA PERUSTELTAVA

Väittely on yksi politiikassa tarvittava taito. Globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus -osion alkuperäisessä ohjelmassa oli yhtenä osana väittely.

– Päätimme pitää sen mukana myös verkkokoulutuksessa. Vähän sääntöjä muokkaamalla se toimi, vaikka kaikki osallistujat olivat eri paikoissa, Katri Söder sanoo.

Väittelyn aiheina oli muun muassa onko globaalin talouskasvun tavoitteesta luovuttava ja onko globalisaatiosta Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Osallistujat joutuivat puolustamaan omaa ennalta annettua näkökulmaansa. Sekä Milla Tuomelalle että Emilia Kangaskolkalle väittelyn suurin anti oli tiedonkeruu ja aiheesta käydyt keskustelut, kun joutui tutustumaan sekä puolesta että vastaan -kantoihin ja löytämään perusteluita omalleen.

– En ollut aikaisemmin ollut osallistunut väittelyyn ja tehtävän aikana tajusin, että aika paljon väittelyä tulee kuitenkin tehdyksi politiikan saralla, Tuomela sanoo.

Väittelyssä joutui myös pukemaan monimutkaisia ajatuksia ytimekkäiksi viesteiksi.

– On koko kurssin kannalta hyvä, että joutuu harjoittelemaan sitä, miten muotoilla asioita.  Väittely on hyvä foorumi ja sitä pitäisi harjoittaa enemmänkin, Maria Luoma sanoo.

Tulevaisuuden vaikuttajat -koulutusohjelman ovat järjestäneet yhteistyössä Työväen Sivistysliitto, SDP, Demarinuoret, SONK ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä.

Natasha Petrell
Kuva: Istockphoto

Download PDF

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media