– Suomen vahvuus on pohjoismainen kulttuuri, jossa kaikki kansalaiset pidetään kehityksessä mukana, Anne Karjalainen sanoo.

Kohti 5G-Eurooppaa

Digitalisaatio tuo helpotusta kuluttajan elämään, mutta olemmeko askeleen lähempänä isoveli-valvoo-yhteiskuntaa?

Tällä hetkellä joka kolmas työskentelee ammatissa, josta todennäköisesti katoaa tehtäviä seuraavina vuosikymmeninä. Tällaisia ovat esimerkiksi myyjä, pankkitoimihenkilö, yleissihteeri, toimistoavustaja tai kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntija. Syynä työtehtävien ja kokonaisten ammattien häviämiseen on digitalisaatio.

Eurooppa on matkalla kohti gigabittiyhteiskuntaa. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 kaikilla EU:n kotitalouksilla niin maaseudulla kuin kaupungissa on käytettävissään internetyhteys, jossa laskeva siirtonopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen.

Koska julkiset palvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin verkkoon, julkishallinnot tarvitsevat gigabittiyhteydet julkisiin kiinteistöihin ja liikenteen solmukohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi oppilaitokset, kirjastot, sairaalat ja rautatieliikenne.

24 vuotta sitten Euroopassa otettiin käyttöön 2G-matkaviestintäverkot eli gsm. Nyt edessä on vastaavan kaltainen mullistus. 5G ei ole vain tekniikkaa vaan edellyttää suuria investointeja ja digitaalisia sisältöjä. 5G mahdollistaa uudenlaisten sisältöjen hyödyntämisen.

Digitaalisia sisältöjä voivat olla esimerkiksi videot, kansalaisten tuottama sisältö kuten heidän itsensä ylläpitämät terveystiedot tai liikunta-aktiviteetit, julkisten tietovarantojen sisältö kuten joukkoliikenteen tiedot tai erilaisten antureiden keräämä tieto. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että internetiin kytketään laitteita ja niistä saatua tietoa hyödynnetään kaupallisesti tai esimerkiksi laitteiden huollon suunnittelussa.

5G-laitteita eivät ole vain kännykät tai muut elämäämme helpottavat härpäkkeet. 5G mahdollistaa esimerkiksi autojen lisätekniikkan, jolla parannetaan ajoturvallisuutta, käyttömukavuutta ja ehkä tulevaisuudessa myös kuskittomia ajoneuvoja. Kääntöpuolena tästä seuraa, että ihminen on yhä riippuvaisempi tekniikasta sekä yhä haavoittuvampi, jos se pettää. Myös isoveli-valvoo -yhteiskunta on askeleen lähempänä. Tämä edellyttää parempaa tietosuojaa.

SUOMI PÄRJÄÄ OSAAMISELLA

Digitalisaation edetessä Suomen etuna on osaaminen ja hyvä hallinto, johon luotetaan.

– Suomessa liikenne- ja viestintäasiat ovat samassa ministeriössä. Tämä helpottaa digiuudistuksen läpiviemistä, JHL-opiston rehtori Anne Karjalainen sanoo.

Anne Karjalainen on Suomen jäsen EU:n Alueiden komiteassa. Hän on perehtynyt tätäkin kautta digiuudistukseen.

– Suomen vahvuutena on myös vallitseva pohjoismainen kulttuuri, jossa kaikki kansalaiset pidetään kehityksessä mukana, Karjalainen sanoo.

Myös suomalaisyrityksiä on mukana digisovellusten kehittelyssä. Oululainen Medanets Oy kehittää sovellusta, jonka avulla kirjaustyö hoituu kerralla ja mobiilisti lääkäreiden ja hoitajien luettavaksi. Niin ikään oululainen Oura Ring kehittää hyvinvointisormusta, joka mittaa käyttäjänsä unen laatua, aktiivisuutta ja päivittäisestä kuormituksesta palautumista sekä antaa ohjeita hyvinvoinnin parantamiseen.

Kun tulevaisuuden kuluttaja menee kauppaan, hän voi lukea päätelaitteilta itselleen räätälöityjä tarjouksia, joissa on huomioitu hänen terveytensä. Myös liikenneturvallisuutta voidaan parantaa ennalta ehkäisevillä varoitusjärjestelmillä, jotka kertovat vaikkapa hirvien liikkumisesta.

PALVELUJA EU-KANSALAISILLE

Karjalaisen mukaan Unioni ei ole onnistunut aikaisemmissa digistrategioissaan kovin hyvin. Niissä lähtökohtina ovat olleet ensisijaisesti kaupalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Verkkoteknologioiden uusi sukupolvi 5G avaa tien myös uusille talouden ja liiketoiminnan malleille. Kuluttajille tämä tarkoittaa uusien laitteiden hankintaa, koska vanhat kännykät ja päätelaitteet eivät tue 5G-teknologiaa.

Mutta nyt palvelujen rakentamisessa ajatellaan enemmän myös kansalaisia. Anne Karjalainen näkee uudistuksen yhteydessä jopa EU-kansalaisten kosiskelua, mutta siinä on hyvääkin.

– Haluan yhdistää kansalaisten Euroopan ja digipalvelut, hän sanoo.

Aikataulu on ripeä. Tuloksia pitäisi olla vuonna 2025. Digipalvelujen tarjoamisessa on huomioitava ikääntyvät EU-kansalaiset. Se edellyttää perinteisiä ja uusia palveluja rinnakkain.

Kun EU:ssa on pitkään puhuttu tavaroiden, ihmisten ja palveluiden liikkumisesta, Karjalainen haluaa lisätä listaan sisältöjen liikkumisen yli rajojen. Muun muassa kulttuuri- ja urheiluohjelmia voisi jatkossa seurata missä tahansa EU-maassa ilman erillismaksuja.

– Ohjelmien saatavuus lisäisi erilaisten kulttuurien tuntemusta ja siten ymmärryksen lisäämistä, Karjalainen sanoo.

Vaikka EU:ssa on totuttu asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja lopputulemana on usein eri intressien muovaama kompromissi, jotain hyvääkin saadaan aina aikaan.

– Euroopan kattava tietosuoja on onnistuminen, Karjalainen sanoo.

Hän uskoo, että ensi vuonna Suomessakin voimaan astuva tietosuoja-asetus tuo kansalaisille lisää digiturvallisuutta ja kuluttajansuojaa. Sen pitäisi taata yhdenluukun periaate, kun kuluttaja huomaa epäkohdan.

Samaan aikaan kun Eurooppa suunnittelee tulevaisuuden digi-infrastruktuuriaan, Japanissa ja Koreassa gigabittitason yhteydet ovat jo todellisuutta. Anne Karjalainen toivoisi myös eurooppalaisia ICT-toimijoita. Ne suurimmat toimijat kun ovat amerikkalaisia.

Merja Leskinen
Kuva: Mikael Huovinen

Download PDF

TIETOA AIKAMERKISTÄ

Aikamerkki on Työväen Sivistysliitto TSL:n yhteiskunnallinen verkkojulkaisu ja tarina-arkisto, joka päivittyy verkossa reaaliajassa. Se katsoo maailmaa työväenliikkeen arvojen näkökulmasta ja niitä pöyhien.

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Aikamerkkiä julkaisee Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliitto

Toimitus: Acamedia
Toteutus: Websteri Media